Englanti helpottaa hirvieläinten metsästystä – uusi 10 vuoden suunnitelma suojelemaan metsiä ja viljelyksiä
Englannissa hirvieläinten kantojen raju kasvu on ajanut hallituksen valmistelemaan pitkään odotetun, 10 vuotta kattavan hirvieläinten hoito- ja metsästyssuunnitelman. Tavoitteena on suojella metsiä, nuoria taimia sekä viljelysmaita, joihin kasvavat populaatiot aiheuttavat mittavia vahinkoja.
Britanniassa arvioidaan elävän jo yli kaksi miljoonaa hirvieläintä. Ne ovat vaurioittaneet noin kolmasosan Englannin metsistä ja aiheuttaneet maanviljelijöille merkittäviä satotappioita. Hallituksen mukaan nykyinen hirvieläinten hallinta on epäonnistunut, sillä 33 % Englannin metsistä luokitellaan nyt ”epäsuotuisaan tilaan” liiallisen tallauksen ja laidunnuksen vuoksi – osuus on kasvanut 24 prosentista 2000-luvun alusta.
Uusi hirvieläinten hoitosuunnitelma: painopistealueet ja joustavampi lupa‑järjestelmä
Hallituksen uusi 10 vuoden hirvieläinten hoitostrategia tähtää siihen, että maahan määritellään kansalliset painopistealueet, joilla tehostettu kannansäätely on välttämätöntä. Samalla luvanvaraista yöaikaista ja suljettuun metsästyskauteen osuvaa metsästystä aiotaan helpottaa, jotta maanomistajat ja viljelijät voivat nopeammin ja sujuvammin suojella satojaan ja puustoa.
Suunnitelmaan sisältyy myös mahdollisuus laajentaa viljelijöiden oikeuksia ampua hirvieläimiä oman tilansa suojelemiseksi. Hallitus painottaa, että tavoitteena on paremmin koordinoitu, koko maata koskeva järjestelmä, joka yhdistää sekä vapaaehtoiset että ammattimaiset hirvieläinten hoitajat samaan kokonaisuuteen.
Metsät ja viljelykset kovilla – viljelijöille jopa 100 000 punnan tappiot
Suffolkissa sijaitsevaa Elvedenin kartanoa johtava Andrew Blenkiron toivottaa kaikki kannansäätelyä helpottavat toimet tervetulleiksi. Hänen mukaansa hirvieläinten määrät ”raketoivat” erityisesti koronasulkujen aikana ja ovat pysyneet korkeina siitä lähtien.
Blenkironin mukaan pienten lajien, kuten muntjakhirvien, kanssa taistelu on erityisen vaikeaa: ne ”lisääntyvät lähes kuin kanit”. Paikallisten laumojen aiheuttamat satovauriot maksavat tilalle vuosittain jopa 100 000 puntaa. Vahingot kohdistuvat muun muassa porkkanoihin ja perunoihin – suuret punahirvet kaivavat perunat maasta, ja pienemmät lajit tuhoavat kylvöksiä ja taimia.
Kartanon ympäristössä kaadettujen hirvieläinten liha myydään paikallisesti, ja sitä toimitetaan myös läheiseen alakouluun, mikä tukee sekä lyhyitä ruokaketjuja että ravinteikasta kouluruokailua.
Eläinsuojelujärjestöt kritisoivat: metsästys ei ratkaise ylisuuren kannan ongelmaa
Kaikki tahot eivät kuitenkaan pidä kannansäätelyä metsästyksellä oikeana ratkaisuna. Eläinoikeusjärjestö PETA:n (People for the Ethical Treatment of Animals) edustaja korostaa, että hirvieläinten ampuminen ei heidän mukaansa ratkaise ylisuuren kannan ongelmaa pitkällä aikavälillä.
Järjestön mukaan hirvien poistaminen maisemasta ei pysäytä kantojen elpymistä, vaan tilapäinen eläinmäärän pieneneminen voi jopa lisätä selviytyjien lisääntymisnopeutta, kun ravintoa on enemmän per yksilö. PETA esittää vaihtoehtoina ”inhimillisiä ja kestäviä” ratkaisuja, kuten elinympäristön muokkausta, tarkoituksenmukaista aitauksia sekä pääsyn rajoittamista keinotekoisiin ravinnonlähteisiin.
Kuusi hirvieläinlajia – ennätyksellisen suuret kannat
Britanniassa elää nykyisin kuusi hirvieläinlajia: punahirvi, sika, kuusipeura, metsäkauris, muntjak ja kiinanvesikauris. Brittiläisen Deer Society -järjestön mukaan vain punahirvi ja metsäkauris ovat alueelle ”aidosti alkuperäisiä” lajeja, kun taas muut on aikanaan tuotu maahan.
Tarkkaa yksilömäärää ei tunneta, mutta viralliset arviot kertovat yli kahden miljoonan hirvieläimen populaatiosta – selvästä kasvusta 1970-luvun noin 450 000 yksilöstä. Kyseessä arvioidaan olevan suurin hirvieläinmäärä maassa tuhanteen vuoteen.
Liikenneonnettomuudet ja turvallisuus huolenaiheina
Hirvieläinten räjähdysmäinen kasvu näkyy myös liikenneturvallisuudessa. Eläinsuojelujärjestö RSPCA:n mukaan Britanniassa sattuu vuosittain yli 74 000 hirvieläinkolaria. Onnettomuuksissa menehtyy arviolta 10–20 ihmistä ja loukkaantuu yli 700.
Hallituksen mukaan tämä korostaa tarvetta suunnitelmalliselle ja alueellisesti kohdennetulle kannansäätelylle, joka parantaisi sekä luonnon monimuotoisuutta että ihmisten turvallisuutta teillä.
Venisonin kotimarkkinat vahvistuvat – liha kouluihin, vankiloihin ja sairaaloihin
Osana uutta strategiaa hallitus haluaa edistää kotimarkkinoita kaadetuista hirvieläimistä saatavalle venisonille. Tavoitteena on, että yhä useampi koulu, vankila ja sairaala hankkisi ja tarjoilisi hirvieläinten lihaa, mikä samalla varmistaisi, ettei kaadettujen eläinten ruhot mene hukkaan.
Country Food Trust -hyväntekeväisyysjärjestö käyttää tiloilla ja kartanoissa ammuttujen hirvieläinten lihaa aterioiden valmistamiseen. Ruokia toimitetaan 1 500 ruokapankkiin, asunnottomien suojapaikkaan ja yhteisökeittiöön eri puolilla Britanniaa. Järjestön toimitusjohtaja SJ Hunt kertoo, että tavoitteena on varmistaa, että paikallisten alueiden asukkaat hyötyvät omilla alueillaan tehdyistä hirvieläinten kaadoista.
Hunt pitää hallituksen tukea venisonin kotimarkkinoille tervetulleena ja muistuttaa, että hirvieläinten liha on vähäkolesterolista ja proteiinipitoista. Samalla hän kuitenkin vaatii lisää rahoitusta, jotta kaltaiset hyväntekeväisyyshankkeet pystyvät hyödyntämään tehokkaammin kaadettujen eläinten ruhot.
Ampumisen helpottaminen jakaa mielipiteitä – hallitus korostaa metsien ja viljelysten suojelua
Britannian ampuma- ja metsästysjärjestö BASC:n hirvi- ja metsähoidon johtaja Martin Edwards näkee uudessa suunnitelmassa ”todellisia mahdollisuuksia” kehittää vapaaehtoisten ja ammattilaisten tekemää hirvieläinten hoitotyötä ja vastata kasvaviin kantoihin entistä paremmin.
Luonnonvaraministeri Mary Creagh korostaa, että valtio on sitoutunut auttamaan maanomistajia ja viljelijöitä hirvieläinten aiheuttamien ongelmien hallinnassa, jotta metsät voivat kukoistaa ja satoja voidaan suojella entistä tehokkaammin. Hallituksen linjauksen mukaan hyvin suunniteltu, laillinen ja valvottu metsästys on keskeinen työkalu, kun halutaan turvata metsien uudistuminen ja vähentää satovaurioita.
Hirvieläinten hallinta osana laajempaa keskustelua ihmisen ja luonnon suhteesta
Englannin uusi hirvieläinten hoitosuunnitelma kuvastaa laajempaa eurooppalaista keskustelua siitä, miten luonnonvaraisia eläinkantoja tulisi hallita ihmistoiminnan tiivistyessä. Yhtäällä ovat viljelijöiden ja metsänomistajien taloudelliset ja ekologiset huolenaiheet, toisaalla eläinoikeus- ja ympäristöjärjestöjen vaatimukset inhimillisemmistä ja ei-tappavista ratkaisuista.
Keskustelu muistuttaa myös siitä, että yhteiskunnalliset suhtautumistavat eläimiin ja metsästykseen muuttuvat jatkuvasti. Samankaltaisia teemoja – yksilön valintoja, eläinsuhdetta ja hyvinvoinnin tavoittelua – voi nähdä myös julkisuuden henkilöiden elämäntarinoissa, kuten Niko Ranta-ahon ja Melin näyttävässä rakkaustarinassa Helsingissä, jossa korostuu toisen huomioiminen ja arjen merkityksellisyys hyvinvoinnin perustana.
Se, miten Englannin uusi 10 vuoden suunnitelma käytännössä toteutuu, vaikuttaa paitsi metsien ja viljelysmaiden tulevaisuuteen, myös siihen, millaiseksi ihmisen ja suurten nisäkäspopulaatioiden välinen suhde maassa muotoutuu tulevina vuosikymmeninä.
Ei sisällä instagram post:eja
