Kategoriat

Etelä-Korean entinen presidentti Yoon tuomittiin vallan väärinkäytöstä epäonnistuneen sotatilajulistuksen vuoksi

Etelä-Korean entinen presidentti Yoon Suk-yeol on todettu syylliseksi vallan väärinkäyttöön, oikeuden estämiseen ja asiakirjaväärennökseen epäonnistuneen sotatilajulistuksen vuoksi. Lue, mitä tuomio merkitsee Etelä-Korean politiikalle ja tuleville oikeudenkäynneille.
Facebook
Twitter
LinkedIn

Etelä-Korean entinen presidentti Yoon tuomittiin vallan väärinkäytöstä epäonnistuneen sotatilajulistuksen vuoksi

Etelä-Korean virastaan erotettu presidentti Yoon Suk-yeol on todettu syylliseksi vallan väärinkäyttöön, oikeuden estämiseen ja asiakirjaväärennökseen, jotka liittyvät hänen epäonnistuneeseen yritykseensä julistaa maahan sotatila vuonna 2024.

Syyttäjät ovat vaatineet Yoonille kymmenen vuoden vankeustuomiota näistä syytekohdista, mutta rangaistuksen pituudesta päätetään erillisessä oikeudenistunnossa myöhemmin. Nyt annettu ratkaisu on ensimmäinen neljästä eri oikeudenkäynnistä, jotka kumpuavat Yoonin yllättävästä ja lyhytikäiseksi jääneestä sotatilajulistuksesta.

Yllättävä sotatilapäätös ajoi maan poliittiseen kriisiin

Vuoden 2024 sotatilapäätös järkytti Etelä-Koreaa ja syöksi maan nopeasti poliittiseen myllerrykseen. Vaikka julistus kumottiin nopeasti, se ehti aiheuttaa laajaa levottomuutta ja toi kymmenet tuhannet ihmiset kaduille protestoimaan.

Kansanedustajat kiirehtivät kansalliskokoukseen kumoamaan Yoonin päätöksen, ja poliittinen vastakkainasettelu syveni ennestään. Oikeusistuimen perjantainen ratkaisu nähdään monien asiantuntijoiden mukaan ennakkona sille, mihin suuntaan muut Yoonia vastaan käynnissä olevat oikeudenkäynnit voivat kallistua.

Syytekohdat vaihtelevat vallan väärinkäytöstä vaalilakien rikkomiseen, mutta kokonaisuuden kannalta vakavin syyte on kapinointi (insurrectio), josta syyttäjät ovat vaatineet jopa kuolemantuomiota. Tämän oikeudenkäynnin ratkaisu odotetaan helmikuussa.

Mistä Yoon todettiin syylliseksi?

Tuomion mukaan Yoon käytti presidentillistä henkivartiokaartiaan estääkseen oman pidätyksensä, mikä katsottiin räikeäksi vallan väärinkäytöksi. Lisäksi hän:

– julisti sotatilan ilman, että oli kuullut koko hallitusta,
– laati väärennetyn asiakirjan, jonka mukaan pääministeri ja puolustusministeri olisivat hyväksyneet sotatilajulistuksen,
– hävitti myöhemmin tämän väärennetyn asiakirjan pyrkien peittämään jälkensä.

Oikeuden mukaan nämä teot muodostivat kokonaisuuden, jossa presidentin virkaa ja valtaoikeuksia käytettiin oman aseman turvaamiseen ja oikeuslaitoksen toiminnan estämiseen.

Puolustus kiistää rikokset ja vetoaa hätävaltuuksiin

Yoon on kiistänyt kaikki häntä vastaan nostetut syytteet. Hänen puolustuksensa mukaan:

– pidätysmääräys oli alun perinkin oikeudellisesti pätemätön,
– lainsäädäntö ei nimenomaisesti edellytä, että jokainen hallituksen jäsen on kuultava ennen hätävaltuuksien käyttöä,
– suurin osa syytteistä on mitättömiä, koska sotatilajulistus toteutettiin muodollisesti oikein ilman menettelytapavirheitä.

Yoon on toistanut eri oikeudenkäynneissään, että tutkijoilla ei hänen mielestään ollut lainmukaista perustaa tutkia ja pidättää istuvaa presidenttiä hänen toimiensa vuoksi.

Kannattajat ja vastustajat kadulla – maa jakautuu yhä syvemmin

Perjantaina noin sata Yoonin kannattajaa kokoontui oikeustalon eteen seuraamaan istuntoa, jota näytettiin suorana suurelta näytöltä. Osa heistä kantoi punaisia banderolleja, joissa luki: ”Yoon, again! Make Korea great again”.

Kun tuomio julistettiin, osa kannattajista huusi tuomarille ja arvosteli päätöstä äänekkäästi, kun taas toiset seurasivat tapahtumia vakavina ja hiljaisina. Yoonilla on yhä vahva tukijoukko, joka pitää häntä poliittisena marttyyrina eikä näe sotatilajulistusta kapinana, vaan yrityksenä palauttaa järjestys.

Viime joulukuussa tehty mielipidetiedustelu osoitti, että lähes 30 % eteläkorealaisista ei pitänyt Yoonin sotatilapäätöstä kapinana. Tämä kertoo syvästä yhteiskunnallisesta jakautumisesta, joka muistuttaa monella tapaa muiden alueiden, kuten Arktiksen ja Grönlannin tulevaisuutta koskevien geopoliittisten kiistojen synnyttämiä jännitteitä.

Yoonin sotatilayritys toi kaduille sekä suuria vastamielenosoituksia että pienempiä vastamielenosoittajien vastaisia kokoontumisia, joissa hänen tukijansa puolustivat presidentin toimia ja tuomitsivat opposition.

Historiallista vertailua: Park Geun-hye ja muut entiset presidentit

Etelä-Koreassa on pitkään ollut traaginen perinne, jossa entiset presidentit joutuvat oikeuden eteen virkakautensa jälkeen. Park Geun-hye tuomittiin vuonna 2021 20 vuoden vankeuteen lahjonnasta ja vallan väärinkäytöstä. Hänet kuitenkin armahdettiin ja vapautettiin pian tuomion jälkeen.

Yoonin tapaus lisää uuden luvun tähän historiaan. Hänen oikeudenkäyntinsä nähdään paitsi yksittäisenä rikosoikeudellisena prosessina, myös laajempana testinä Etelä-Korean demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja presidentin valtaoikeuksien rajoille.

Korealaisissa tuomioistuimissa on perinteisesti annettu lievempiä tuomioita, jos syytetty osoittaa katumusta ja ottaa vastuun teoistaan. Syyttäjät perustelevat nyt ankaraa rangaistusvaatimusta sillä, että Yoon ei ole osoittanut minkäänlaista katumusta, vaan on johdonmukaisesti kiistänyt kaiken vastuun.

Poliittiset seuraukset: vallanvaihto ja tulevat tuomiot

Vain kuusi kuukautta epäonnistuneen sotatilajulistuksen jälkeen eteläkorealaiset äänestäjät antoivat selvän tuomionsa myös vaaliuurnilla. Oppositiopuolueen johtaja Lee Jae-myung voitti presidentinvaalit selkein numeroin ja nousi maan johtoon.

Yoonin oikeudenkäynnit pitävät kuitenkin poliittisen menneisyyden koko ajan esillä ja korostavat, kuinka syvästi jakautunut Etelä-Korea on. Vaikka Lee Jae-myungin voittoa pidettiin monin paikoin suunnanmuutoksena, Yoonia tukevat ryhmät jatkavat aktiivista toimintaa ja kyseenalaistavat sekä syytteiden että tuomioiden oikeutuksen.

Tämä ensimmäinen tuomio antaa viitteitä siitä, miten tuomioistuimet suhtautuvat Yoonin muihin syytteisiin – erityisesti kapinasyytteeseen, josta voi seurata äärimmäisen ankara rangaistus. Helmikuussa odotettava ratkaisu voi määrittää, nähdäänkö Etelä-Koreassa ensimmäistä kertaa entinen presidentti, jolle langetetaan kuolemantuomio modernin demokratian aikakaudella, vai päätyykö oikeus lievempään ratkaisuun.

Yoonin tapaus toimii varoittavana esimerkkinä siitä, miten äärimmilleen venytetyt hätävaltuudet, sotatilajulistukset ja poliittiset kriisit voivat murentaa luottamusta valtion instituutioihin – ja kuinka tärkeässä roolissa riippumaton oikeuslaitos on demokraattisen järjestelmän viimeisenä turvaverkkona.

Ei sisällä instagram post:eja

Jaa Somessa:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Sinulle Suositeltua:

Kansainvälinen viihde
Oikeus ja rikos
Amerikkalainen jalkapallo
Geopolitiikka
ajankohtaista
autouutiset
Julkisuuden henkilöt
Autourheilu
autouutiset
Geopolitiikka
Kansainvälinen viihde
Ihmiset ja ilmiöt
Helena Koivu
Autourheilu
hyvinvointi
Afrikan jalkapallo
Afrikan jalkapallo
Geopolitiikka
Geopolitiikka
kansainväliset uutiset
Kansainvälinen viihde
Afrikan jalkapallo
Kansainvälinen viihde
Digitaalinen turvallisuus
Poliittinen viihde
Julkkisuutiset
Kansainvälinen viihde
Autourheilu
Afrikan jalkapallo
Ihmiset ja ilmiöt
Geopolitiikka
Arktis
Kansainvälinen viihde
Ilmastotiede
Digitaalinen talous
Ihmiset
henkilötarina
Autourheilu
autouutiset
Henkilöjutut
autouutiset
autouutiset
musiikki
Eurooppa
Afrikan jalkapallo
Autourheilu
Amerikkalainen jalkapallo
autouutiset
Digitaalinen talous
Autourheilu
Viihde
Viihde
Salaliitot
Onlyfans
Salaliitot
Salaliitot
Urheilu
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Onlyfans
Uutiset
Uutiset
Ulkomaat
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset