Fatim Diarra paljasti törkykommentoijat – kollaasit Facebook-vihasta herättävät keskustelua
Vihreiden kansanedustaja Fatim Diarra on nostanut somekeskustelun uudelle tasolle julkaisemalla Instagramissa kuvakollaaseja häntä vastaan suunnatuista törkykommenteista. Tempaus herättää laajaa huomiota ja keskustelua siitä, missä kulkee sananvapauden, vihapuheen ja yksityisyyden raja sosiaalisessa mediassa.
Kuvakollaasi paljastaa, mitä tapahtuu kun toivottaa hyvää naistenpäivää
Diarra kertoi Instagramissa, mitä tapahtui, kun hän toivotti Facebookissa seuraajilleen hyvää naistenpäivää. Aloituskuvan päälle hän kirjoitti kysymyksen: ”Mitä tapahtuu kun toivotan hyvää naistenpäivää Facebookissa?” Vastauksena on pitkä sarja kuvakollaaseja, joihin on koottu kommentteja ja kommentoijien profiilikuvia.
Kyse ei ole yhdestä satunnaisesta kuvakaappauksesta, vaan huolellisesti kootusta kokonaisuudesta. Kommenteista on otettu kuvakaappauksia, kuvia on rajattu ja koottu useiksi kollaaseiksi. Jo pelkästä kuvamäärästä näkee, että projektiin on kulunut helposti tuntikausia työtä.
Kollaaseissa esiintyy tavallisia Facebook-käyttäjiä omilla nimillään ja kasvoillaan. Heidän profiilikuvansa näkyvät nyt kansanedustajan julkisessa somejulkaisussa, mikä herättää kysymyksiä myös siitä, miten somekäyttäytyminen ja sen seuraukset ymmärretään.
Rasistiset kommentit näkyväksi – esimerkkejä törkypuheesta
Diarraa vastaan suunnatuissa kommenteissa on runsaasti vihapuhetta ja rasismia. Osa kommenteista on suorasukaisesti maahanmuuttovastaisia ja henkilöön käyviä:
Yhdessä kommentissa todetaan: “Fatma kuuluu ulos Suomesta.”
Toisessa kirjoitetaan: “Fatima taksin kotimaahan ja pois sotkemasta tätä maata.”
Kolmannessa jatketaan samaa linjaa: “Kaikki ei kuulu Suomeen.”
Diarra tekee näkyväksi sen, miten arkipäiväistä rasistinen ja halventava puhe voi olla, vaikka kommentoijat esiintyvät omalla nimellään ja omalla kasvokuvallaan. Julkaisu toimii samalla dokumenttina siitä, millaista kohtelua tummaihoinen nainen ja vähemmistötaustainen poliitikko voi Suomessa saada pelkästään toivottamalla hyvää naistenpäivää.
“Vihaa ei voiteta vihalla” – Diarran viesti seuraajilleen
Instagram-julkaisunsa kuvatekstissä Diarra korostaa, ettei hän halua vastata vihaan vihalla. Hän aloittaa kirjoituksensa toteamalla, että vihaa ei voiteta vihalla, vaikka kommenttitulva olisi kuinka loukkaava.
Diarra pohtii, miten aikuiset ihmiset käyttävät aikaansa toisten haukkumiseen internetissä omalla nimellään ja naamallaan. Hänen mukaansa se on surullista, sillä onnellinen ihminen ei käytä energiaansa toisten mitätöimiseen ja solvaamiseen.
Samalla hän kiittää lämpimästi kaikkia niitä, jotka toimivat toisin ja osoittavat tukea, empatiaa ja kunnioitusta. Julkaisussa Diarra muistuttaa, että tasa-arvo ei ole valmis, ja päättää viestinsä toivottamalla hyvää naistenpäivää kaikille sekä kertomalla lähtevänsä naistenmarssille.
Tuki somevaikuttajilta ja seuraajilta: voimaannuttava julkaisu
Diarra ei jäänyt yksin, vaan sai nopeasti runsaasti tukea eri alojen tunnetuilta nimiltä ja tavallisilta seuraajilta. Esimerkiksi laulaja Hanna Pakarinen kommentoi julkaisuaan, että hän sai kuvakarusellista lisää fiilistä naistenpäivän marssille ja haluaa jatkaa taistelua oikeudenmukaisemman yhteiskunnan puolesta.
Myös somevaikuttaja Mikael Renwall kiitti Diarraa siitä, että tämä uskalsi julkaista kommentit kuvien kanssa. Renwallin mukaan on tärkeää, että vihapuheesta ja rasismista tehdään näkyvää sen sijaan, että se lakaistaisiin maton alle.
Moni seuraaja on kuvaillut Diarran postausta voimaannuttavaksi. Kommenttikenttä on täyttynyt ylistävistä viesteistä, joissa Diarraa kutsutaan esimerkiksi ”bossiksi” ja ”upeakasi”. Moni kiittää kansanedustajaa siitä, että hän näyttää avoimesti, millaista arkea poliitikon somekanavissa voi olla, ja antaa samalla muille rohkeutta puuttua vihapuheeseen.
Eräs seuraaja kiteyttää monen tunnot kirjoittamalla: “Hyvä kun julkaiset kaikki idiootit! Tsemppiä!!”
Somekeskustelun koventunut ilmapiiri puhuttaa
Diarra nostaa tempauksellaan esiin laajemman ilmiön: suomalaisen somekeskustelun koventuneen ilmapiirin. Rasistiset, seksistiset ja henkilöön käyvät kommentit ovat monelle julkisuudessa olevalle arkipäivää, mutta harvemmin niitä dokumentoidaan näin konkreettisella tavalla.
Kun kommentoijien kasvot ja nimet näkyvät suoraan kollaasissa, moni joutuu pohtimaan omaa nettipuhettaan uudesta näkökulmasta. Samalla herää kysymys, pitäisikö somealustoilla puuttua jyrkemmin vihapuheeseen ja maalittamiseen – ja missä kulkee yksityisyyden suoja, kun kommentit on alun perin julkaistu julkisissa ketjuissa.
Vastaavanlaisia kohuja on nähty myös viihde- ja musiikkimaailmassa, kun yleisö reagoi voimakkaasti somekäytökseen tai julkisiin valintoihin. Esimerkiksi fanien tyrmistys tilanteessa, jossa Isac Elliot sivuutettiin Emma-gaalassa, osoittaa, miten tunteet ja palaute purkautuvat nykyisin nopeasti sosiaalisessa mediassa – myös silloin, kun kyse ei ole suoraan vihapuheesta vaan koetusta epäoikeudenmukaisuudesta.
Diarra muistuttaa omalla esimerkillään, että somessa käytetty kieli ei ole harmitonta, ja että jokaisen kommentin takana on aina ihminen, joka sen lukee. Hänen julkaisunsa toimii sekä varoituksena että kannustimena: vihapuheelle ei pidä antaa tilaa, mutta siihen voi vastata myös rakentavasti ja yhteisöllisellä tuella.
