Gelsenkirchenin huomaamaton miljoonaryöstö – pankkivarkaus, jota kukaan ei huomannut ajoissa
Saksassa on paljastunut yksi maan viime vuosien näyttävimmistä pankkiryöstöistä – mutta vasta sen jälkeen, kun tekijät olivat jo kadonneet miljoonien eurojen kanssa. Pohjoisessa Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa, Gelsenkirchenin kaupungissa, Sparkasse-säästöpankin holviin murtauduttiin hiljaisena välipäivien viikonloppuna, ja yli 3 000 tallelokeroa tyhjennettiin lähes kenenkään huomaamatta.
Teollisuusporalla läpi seinän – miten ryöstö tehtiin?
Ryöstö tapahtui juuri joulunpyhien jälkeen, hiljaisena viikonloppuna 27.–29. joulukuuta. Varkaat porasivat tiensä pankkiin viereisen monikerroksisen pysäköintitalon kautta käyttämällä teollisuusporakonetta. Poliisin mukaan he pääsivät Sparkassen rakennukseen Nienhofstrassella manipuloimalla pankin ja parkkitalon välissä olevaa hätäuloskäyntiovea, joka normaalisti ei aukea ulkopuolelta.
Viranomaiset uskovat, että rikollisjoukko sai oven sulkeutumaan väärin, jolloin heillä oli esteetön pääsy parkkitalosta pankin tiloihin. Sieltä he ohittivat useita turvajärjestelmiä ja etenivät kellarikerrokseen arkistohuoneeseen, joka sijaitsee aivan pankkiholvin vieressä.
Arkistohuoneessa varkaat pystyttivät järeän porakoneen ja porasivat noin 40 senttimetriä leveän aukon holvin seinään. Aukon takana oli pankin vahvasti suojattu holvi, jossa 3 250 tallelokeroa säilytettiin.
Hälytys lauennut – mutta ryöstöä ei silti estetty
Ajankohdasta tekee erityisen hätkähdyttävän se, että viranomaiset olivat paikan päällä jo ennen ryöstön valmistumista – mutta poistuivat, koska eivät havainneet mitään poikkeavaa. 27. joulukuuta aamulla hieman kello kuuden jälkeen Gelsenkirchenin palokunta ja yksityinen vartiointiliike saivat pankista palohälytyksen.
Poliisi ja 20 palomiestä saapuivat paikalle noin kello 06.15. Sisäministeri Herbert Reul kertoi, että hälytys oli tullut juuri pankkiholvista. Palomiehet eivät kuitenkaan päässeet sisään holviin, koska sen eteen oli laskettu rullasäleovi, eikä ulospäin näkynyt savua, palon hajua tai rakenteellisia vaurioita. Näin ollen he olettivat kyseessä olevan väärän hälytyksen – mikä ei ole harvinaista.
Reulin mukaan poliisilla ei ollut tuolloin oikeutta tutkia pankin tiloja tarkemmin, koska kyse oli palohälytyksestä, joka kuuluu palokunnan toimivaltaan. Laajempaan etsintään olisi tarvittu erillinen etsintälupa, jota ei tilanteessa haettu.
Tuhansia tallelokeroita murrettu – miljoonat katosivat
Sisäministeri Reulin mukaan pankin tietojärjestelmien lokit paljastavat, että ensimmäinen tallelokero murrettiin 27. joulukuuta kello 10.45 ja viimeinen kello 14.44. Ei ole täysin selvää, onnistuivatko varkaat todella avaamaan suurimman osan lokerikoista muutamassa tunnissa vai loppuiko järjestelmästä yksinkertaisesti tallennusdata.
Poliisin arvion mukaan varkaat onnistuivat avaamaan lähes kaikki 3 250 tallelokeroa ja veivät mukanaan käteistä, kultaa, jalokiviä ja muuta arvo-omaisuutta. Tarkkaa saaliin arvoa ei vieläkään tiedetä, mutta saksalaismedioiden mukaan ryöstäjät saattoivat saada jopa 100 miljoonaa euroa.
Silminnäkijät kertoivat myöhemmin nähneensä useita miehiä parkkitalon portaikossa öiden aikana 28. joulukuuta vasten, kantaen suuria laukkuja. Poliisi julkaisi parkkitalon valvontakameroiden kuvia ja videomateriaalia, joissa näkyy kasvoiltaan peitettyjä miehiä sekä kaksi autoa: musta Audi RS 6 ja valkoinen Mercedes Citan. Molemmissa oli väärennetyt rekisterikilvet.
Ryöstö paljastui vasta päivien päästä – holvi kuin kaatopaikka
Ryöstö huomattiin vasta maanantaina 29. joulukuuta, kun pankissa laukesi uusi palohälytys kello 03.58. Palokunta palasi paikalle – ja löysi tällä kertaa kaoottisen näkymän pankkiholvissa.
Herbert Reul kuvaili holvin sisätiloja kuin “kaatopaikaksi”. Lattioille oli levitetty yli 500 000 esinettä, tallelokeroiden sisältöä, jonka varkaat olivat jättäneet jälkeensä. Poliisin mukaan monet esineet olivat pahoin vaurioituneita, koska tekijät olivat heittäneet niiden päälle vettä ja kemikaaleja ilmeisesti peittääkseen jälkiä tai tuhotakseen todisteita.
Poliisi ja viranomaiset ovat sittemmin käyneet läpi valtavan esinemäärän, yrittäen sekä löytää vihjeitä tekijöistä että selvittää, mikä kuuluu kenellekin asiakkaalle. Työ on hidasta ja vaativaa, sillä kaikista tallelokeroiden sisällöistä ei ole tarkkoja kirjallisia todisteita.
Uhrit menettivät säästönsä ja perintökorunsa
Pankin asiakkaiden kannalta kyse ei ole vain rahasta vaan myös korvaamattomista tunnearvoista. Osa tallelokeron haltijoista kertoo menettäneensä koko elämänsä säästöt, perintökorut ja suvun arvokkaat esineet.
63-vuotias Joachim Alfred Wagner kertoi menettäneensä kultaomaisuutta kymmenien tuhansien eurojen arvosta sekä koruja, jotka olivat kuuluneet hänen isälleen ja isovanhemmilleen. Hän oli vuokrannut tallelokeron juuri siksi, että hänen asuntoonsa oli murtauduttu useampaan kertaan ja hän uskoi pankin olevan turvallisin vaihtoehto. “Itkin raivosta”, Wagner sanoi.
Pankki on ilmoittanut, että tallelokeroiden sisältö on yleisesti vakuutettu 10 300 euroon saakka per lokero. Monilla tämä ei kuitenkaan kata todellista menetystä. Wagner on yksi ensimmäisistä, jotka ovat nostaneet kanteen pankkia vastaan. Hänen asianajajansa Daniel Kuhlmann syyttää pankkia puutteellisista turvajärjestelyistä. Eräässä toisessa tapauksessa asiakas oli tallettanut tallelokeroon 400 000 euroa käteistä asunnon myynnistä – rahat oli tarkoitettu eläkepäivien turvaksi.
Oliko pankin turvallisuus riittävällä tasolla?
Sparkasse on puolustautunut toteamalla, että se on itsekin rikoksen uhri ja että pankin tilat oli suojattu “tunnustetun huipputeknologian” mukaisesti. Tämä ei ole kuitenkaan tyynnyttänyt asiakkaita tai poliitikkoja, jotka kyselevät, miksi poraamisesta ja liikkumisesta pankin tiloissa ei tullut selkeämpiä hälytyksiä.
Sisäministeri Reul on nostanut esiin useita kiperiä kysymyksiä: miksi kukaan ei huomannut, mitä oli meneillään? Oliko kyseessä sisäpiiririkos? Miten varkaat tiesivät tarkalleen, missä holvi sijaitsi ja miten turvajärjestelmät voitiin kiertää? Oliko pankin valvonta ja tekninen suojaus sittenkin liian heikkoa tämän mittaluokan riskille?
Tilanne on erityisen ongelmallinen niille asiakkaille, joilla ei ole virallisia kuitteja tai dokumentteja tallelokeron sisällöstä. Reulin mukaan edes Sparkasse ei tiedä tarkalleen, mitä lokeroihin on talletettu, koska jokainen asiakas voi laittaa niihin mitä haluaa ilman yksityiskohtaista inventaariota.
Luottamuskriisi: ei vain omaisuuden vaan myös turvallisuuden menetys
Tapauksesta on nopeasti tullut paljon enemmän kuin yksi rikosuutinen. Se on herättänyt laajaa keskustelua saksalaisten luottamuksesta instituutioihin, järjestelmään ja viranomaisiin. Monille uhreille menetykset eivät ole pelkkää taloudellista vahinkoa – myös tunne omasta turvallisuudesta on romahtanut.
“Meidän täytyy auttaa uhreja”, Reul sanoi korostaen, että psykologista vahinkoa ei saa aliarvioida. “Monelle tämä on enemmän kuin omaisuuden menetys. Se voi horjuttaa luottamusta omaan turvallisuudentunteeseen ja järjestykseemme.”
Gelsenkirchenin poliisipäällikkö Tim Frommeyer kuvaili tutkintaa “yhdeksi Nordrhein-Westfalenin historian suurimmista rikostapauksista”. Hänen mukaansa taloudelliset tappiot, epävarmuus ja turhautuminen ovat syviä sekä uhreille että viranomaisille.
Poliittinen symboli ja äärioikeiston hyödyntämä tapaus
Heti ryöstön tultua julki Saksan äärioikeistolainen AfD-puolue järjesti mielenosoituksen pankin edustalla. Tämä herätti arvostelua ja syytöksiä siitä, että puolue pyrki käyttämään uhrien ahdinkoa poliittisen vastakkainasettelun välineenä.
Saksalaisen Der Spiegel -lehden mukaan Gelsenkirchenin pankkiryöstöstä on tullut symboli jostakin laajemmasta kuin yksittäisestä rikoksesta: tunteesta, että turvallisuuden lupaukset ovat onttoja, että instituutiot pettävät ja että lopulta kukaan ei joudu vastuuseen. Tämänkaltaiset tapaukset vahvistavat yleistä epäluottamusta järjestelmää kohtaan – ilmiötä, jota ääriliikkeet eri maissa pyrkivät usein hyödyntämään.
Turvallisuuden illuusio ja tulevaisuuden seuraukset
Gelsenkirchenin tapaus herättää kysymyksen siitä, miten turvallinen pankkiholvi tai tallelokero todellisuudessa on, ja mitä asiakkaiden tulisi jatkossa vaatia pankeilta. Kun miljoonaryöstö voidaan toteuttaa keskellä kaupunkia, useiden päivien aikana, ilman että kukaan pysäyttää tekijöitä, turvallisuuden illuusio murenee.
Samankaltaiset luottamusta horjuttavat tapaukset näkyvät myös viihteen ja kilpailuohjelmien kautta, joissa ihmisten välistä luottamusta testataan äärirajoille. Esimerkiksi uudet Petolliset-kilpailijat ja koko tähtikaarti kuvaavat omalla tavallaan sitä, miten epäluottamuksesta on tullut keskeinen teema sekä mediassa että yhteiskunnallisessa keskustelussa.
Gelsenkirchenin ryöstön tutkinta jatkuu edelleen, eikä epäiltyjä ole toistaiseksi pidätetty. Viranomaiset vetoavat mahdollisiin silminnäkijöihin ja pyytävät kaikkia, joilla on havaintoja parkkitalon ympäristöstä tai epäilyttävästä liikehdinnästä noina päivinä, ottamaan yhteyttä poliisiin. Sillä välin pankin asiakkaat odottavat vastauksia – sekä siihen, kuka ryöstön teki, että siihen, kuka kantaa vastuun heidän menetyksistään.
Ei sisällä instagram post:eja
