Hallitus aikoo puolittaa oppimistason eron heikommassa asemassa olevien oppilaiden ja muiden välillä
Iso-Britannian hallitus ilmoittaa tavoitteekseen puolittaa oppimistason eron taloudellisesti heikommassa asemassa olevien oppilaiden ja heidän paremmin toimeentulevien ikätovereidensa välillä Englannissa. Tavoite koskee lapsia, jotka ovat syntyneet kuluvan parlamenttikauden aikana ja jotka valmistuvat toiselta asteelta tulevina vuosina.
Tämä kunnianhimoinen kirjaus sisältyy uuteen kouluja koskevaan Schools White Paper -linjaukseen, joka julkaistaan kokonaisuudessaan maanantaiaamuna. Asiakirja toimii eräänlaisena tiekarttana koko koulutusjärjestelmän seuraavan vuosikymmenen uudistuksille.
Tavoitteena katkaista taustan ja koulumenestyksen välinen yhteys
Opetusministeri Bridget Phillipson kuvaa uudistuksia mahdollisuudeksi päättää nykyinen, kaikkia samalla kaavalla kohteleva järjestelmä, jonka hän katsoo ”kieltäneen” monilta heikommassa asemassa olevilta lapsilta samat onnistumisen mahdollisuudet kuin paremmin toimeentulevilta oppilailta.
Hallitus aikoo kaventaa ja lopulta poistaa eron rikkaimpien ja köyhimpien oppilaiden oppimistuloksissa uudistamalla sitä, miten koulujen rahoitusta kohdennetaan taustansa vuoksi heikommassa asemassa oleville lapsille. Käytännössä tämä tarkoittaa tarkempaa ja läpinäkyvämpää järjestelmää, jossa resurssit kohdistetaan niihin oppilaisiin ja alueisiin, joissa tuen tarve on suurin.
Phillipsonin mukaan kyseessä on ”kultainen tilaisuus katkaista taustan ja menestyksen välinen yhteys” – mahdollisuus, josta ei hänen mukaansa saa luopua. Hän korostaa, että uusi Schools White Paper on ”seuraavan sukupolven mahdollisuuksien suunnitelma”, jonka tavoitteena on koulutusjärjestelmä, joka palvelee jokaista lasta, asuinpaikasta, taustasta tai tuen tarpeesta riippumatta.
Laajat ja kiistanalaiset muutokset erityisen tuen järjestelmään (SEND)
Yksi suurimmista ja mahdollisesti kiistanalaisimmista kokonaisuuksista liittyy erityistä tukea tarvitseviin lapsiin – eli lapsiin, joilla on erityisiä opetuksellisia tarpeita tai vammaisuuksia (SEND). Näihin muutoksiin tarvitaan myös työväenpuolueen kansanedustajien tuki, sillä uudistukset voivat muuttaa merkittävästi perheiden oikeuksia ja koulujen velvollisuuksia.
Vuodosta saatujen tietojen mukaan hallitus suunnittelee, että Englannissa erityistä tukea tarvitsevien lasten oikeus tukeen arvioidaan uudelleen heidän edetessään koulutuspolulla. Tämä merkitsisi sitä, että lasten tukimuotoja ja -määriä tarkasteltaisiin systemaattisemmin eri koulutusvaiheiden välissä, ei vain kerran alkuvaiheessa.
EHCP-suunnitelmien uudelleenarviointi vuodesta 2029 alkaen
Yksi keskeinen muutos koskee EHCP-dokumentteja (Education, Health and Care Plan). Nämä ovat lainvoimaisia suunnitelmia, joissa määritellään lapsen oikeus lisätukeen opetuksessa, terveydenhuollossa ja muissa palveluissa.
Suunnitelmien mukaan vuodesta 2029 alkaen alakoulun päättävät lapset, joilla on EHCP, tullaan arvioimaan uudelleen osana laajempaa järjestelmäuudistusta. Tavoitteena on varmistaa, että tuen taso ja laatu vastaavat lapsen senhetkisiä tarpeita, mutta muutos herättää huolta siitä, voivatko jotkut lapset menettää nykyisiä oikeuksiaan.
BBC:n tietojen mukaan EHCP-järjestelmän rinnalle suunnitellaan myös oikeudellisen suojan laajentamista koskemaan kaikkia erityistä tukea tarvitsevia lapsia yksilöllisten tukisuunnitelmien (Individual Support Plan, ISP) kautta. Jokaiselle tunnistetun erityisen tuen tarpeen omaavalle lapselle – myös niille, joilla ei tällä hetkellä ole EHCP:tä – laadittaisiin koulun toimesta ISP, jolla olisi jonkinlainen oikeudellinen asema.
Vanhempien kokemukset: järjestelmä koetaan raskaaksi ja vastakkainasettelevaksi
Monille perheille nykyinen järjestelmä on jo valmiiksi raskas. Esimerkiksi Hannah Luxford kertoo, että hänen teini-ikäiselle, ahdistuksesta kärsivälle pojalleen EHCP:n saaminen kesti 18 kuukautta.
”Se on hyödytön, vastakkainasettelua ruokkiva ja monimutkainen järjestelmä, joka on kuin suunniteltu siihen, että luovutat”, Luxford kuvailee BBC:lle. Prosessi oli hänen mukaansa uuvuttava ja vaati jatkuvaa taistelua viranomaisten ja koulujen kanssa.
Luxfordin poika käy nyt rahoitettua virtuaalikoulua ja voi hänen mukaansa hyvin. Siitä huolimatta äiti on huolissaan siitä, miten pojan oikeudet turvataan tulevissa uudistuksissa. Hän haluaa kuulla selkeän lupauksen siitä, että jo myönnettyjen EHCP-suunnitelmien oikeudellinen suoja säilyy koskemattomana.
”Haluan kuulla, että me, joilla on jo EHCP, olemme suojassa”, hän sanoo ja korostaa, että hänen poikansa saa nyt ”koulutuksen, jonka hän ansaitsee”. Luxford pelkää, että jos nykyinen tuki otetaan pois tai heikkenee, perhe joutuu palaamaan samaan epävarmuuteen ja kamppailuun kuin viisi vuotta sitten.
Asiantuntijat: järjestelmä on kallis, riitaisa ja laadultaan epätasainen
Luke Sibieta talousajatushautomo Institute for Fiscal Studiesista kuvailee tilannetta ”pahimmaksi mahdolliseksi kompromissiksi”. EHCP-suunnitelmien määrä kasvaa, kustannukset nousevat, mutta lasten saaman tuen laatu ei silti parane järjestelmällisesti.
”Valitettavasti meillä on yhä järjestelmä, jota leimaavat konfliktit, taistelu oikeuksista ja erittäin epätasainen laatu”, Sibieta arvioi. Hänen mukaansa uudistusten on onnistuttava yksinkertaistamaan prosesseja, vähentämään riitelyä ja varmistamaan, että rahat kohdistuvat todelliseen tukeen byrokratian sijaan.
Tilastot kertovat: oppimiserot kasvoivat pandemian jälkeen
Viimeisimpien GCSE-tutkintotulosten perusteella heikommassa asemassa olevien ja muiden oppilaiden välistä eroa kuvaava niin sanottu disadvantage gap index oli 3,92 (vuosiluokka 11) Ison-Britannian opetusministeriön (DfE) mukaan.
Indeksi oli painunut matalimmalle tasolleen, 3,66:een, lukuvuonna 2019–2020, joskin sen kehityksessä oli pieniä vaihteluita jo ennen sitä. Koronapandemian jälkeisinä vuosina ero kuitenkin alkoi uudelleen kasvaa.
Lukuvuonna 2022/2023 indeksi nousi arvoon 3,94, mikä on korkein lukema yli kymmeneen vuoteen. Tämä kehitys korostaa, miten merkittävä vaikutus poikkeusoloilla, etäopetuksella ja palveluiden katkonaisuudella on ollut erityisesti heikommassa asemassa olevien lasten oppimiseen.
Mitä seuraavaksi – ja mitä koulujärjestelmä voi oppia muilta aloilta?
Hallitus pyrkii nyt vastaamaan kasvaneisiin oppimiseriin ja erityisen tuen järjestelmän ongelmiin samanaikaisesti. Uudistusten onnistuminen riippuu siitä, miten hyvin rahoitus kohdentuu, miten sujuviksi prosessit saadaan ja kuinka vahvat oikeudet lapsille ja perheille taataan käytännössä, ei vain lainsäädännössä.
Myös muilta aloilta voidaan oppia. Esimerkiksi huippu-urheilussa on jo pitkään ymmärretty, miten paljon rakenteellinen tuki, analytiikka ja täsmällinen roolitus vaikuttavat yksilön kehittymiseen. Tätä ajattelua avaa hyvin Pep Guardiolan ajattelusta kertova analyysi Manchester Cityn kapeasta hyökkäyspelistä, jossa korostuu, miten suunnitelmallinen ympäristö voi tasoittaa yksilöiden välisiä eroja. Samankaltainen periaate – selkeä strategia, oikea-aikainen tuki ja resurssien älykäs kohdentaminen – on nyt tavoitteena myös Englannin koulujärjestelmässä.
Uusi Schools White Paper -asiakirja antaa suuntaviivat, mutta ratkaisevaa on, miten koulut, opettajat, kunnat ja perheet onnistuvat viemään linjaukset käytännön tasolle. Jos rahoitus ja tuki todella kohdistuvat niihin lapsiin, jotka sitä eniten tarvitsevat, tavoite puolittaa oppimiserot voi olla saavutettavissa – ja pitkällä aikavälillä jopa poistaa taustan ja koulumenestyksen välinen yhteys.
Ei sisällä instagram post:eja
