Hallitus karsii byrokratiaa – tavoitteena nopeammat päätökset Whitehallissa
Britannian hallitus aikoo karsia vanhentuneita säädöksiä ja päällekkäisiä kuulemisia nopeuttaakseen päätöksentekoa koko maassa. Tavoitteena on vähentää niin sanottua byrokratia- ja punanauhaviidakkoa, joka on hidastanut uudistusten viemistä käytäntöön.
Starmer turhautunut hitaaseen päätöksentekoon
Pääministeri Sir Keir Starmer on aiemmin kuvannut turhautumistaan siihen, että lukuisat säännökset, konsultoinnit ja itsenäiset viranomaiset pidentävät matkaa päätöksestä käytännön toteutukseen selvästi yli sen, mitä hän pitää hyväksyttävänä.
Starmerin mukaan ”vipuun tarttumisesta lopputulokseen” kuluva aika on liian pitkä, koska prosessi on kerrostunut monista eri vaiheista, joista kaikki eivät enää palvele kansalaisten etua.
Cabinet Office: prosessit selkeytettävä Whitehallissa
Cabinet Office -ministeriö ilmoitti, että Whitehallin sisäisiä menettelyjä uudistetaan, jotta parannuksia voidaan toteuttaa nopeammin paikallistasolla eri puolilla Yhdistynyttä kuningaskuntaa. Uudistusten ytimessä on vanhentuneiden raportointi- ja kuulemisvelvoitteiden karsiminen sekä prosessien yksinkertaistaminen.
Ministeriön mukaan laajavaikutteiset tai monimutkaiset politiikkalinjaukset tulevat jatkossakin kuulemismenettelyn piiriin, mutta konsultointeja ei enää käytetä rutiinipäätöksiin, kuten siihen, miten ministeriö tuottaa vuotuisen toimintakertomuksensa.
Oppositio: hallitus jumissa ”konsultointihalvauksessa”
Konservatiivit ovat arvostelleet Labour-hallitusta jyrkästi. Heidän mukaansa on ”syvästi ironista”, että hallitus puhuu nyt kuulemis- ja konsultointikulttuurin suitsimisesta, vaikka on heidän mielestään itse juuttunut ”konsultointihalvaukseen”.
Varjocabinet Office -ministeri Mike Wood väitti, että hallitus on muuttunut yhä riskinkarttavammaksi, sidotuksi loputtomaan prosessiin ja ”halvaantuneeksi” oikeuskansleri Lord Hermerin varovaisuuden vuoksi. Hänen mukaansa kyseessä on hallitus, joka on ”riidoissa itsensä kanssa”.
Laaja konsultointiaalto Labourin noustua valtaan
Labourin tultua valtaan vuonna 2024 hallitus on käynnistänyt joukon erilaisia selvityksiä, työryhmiä ja kuulemisia. Näihin kuuluu muun muassa keskustelu siitä, pitäisikö alle 16-vuotiailta kieltää sosiaalinen media. Aloite on noussut esiin parlamentissa esitettyjen huolten ja toimia vaativien puheenvuorojen seurauksena.
Hallitus on lisäksi avannut kuulemisia muun muassa seuraavista teemoista:
• paloturvallisuusohjeiden päivittäminen
• vähimmäisopetusjakso ajokorttia suorittaville uusille kuljettajille
• uusien vuokraoikeusasuntojen (leasehold-flats) kieltämistä koskevat suunnitelmat
Nämä ja monet muut aiheet löytyvät hallituksen viralliselta verkkosivustolta käynnissä olevien konsultaatioiden listalta.
Kevennettyjä raportointi- ja kuulemisvelvoitteita
Cabinet Office kertoo, että jatkossa raportointi- ja kuulemisvelvoitteiden sisällyttämiseksi lainsäädäntöön asetetaan korkeampi kynnys. Samalla otetaan käyttöön tekoälyä, jonka avulla pyritään tunnistamaan suhteettoman raskaat velvoitteet ja kohdentamaan resursseja paremmin.
Ministeriön mukaan myös yhdenvertaisuusvaikutusten arviointien on jatkossa aidosti parannettava politiikan laatua ja lopputuloksia, eikä niitä saa nähdä pelkkinä muodollisina rutiineina. Lisäksi ympäristövaikutusten arviointeja aiotaan tarkistaa, jotta ne tukevat tehokkaammin tärkeiden hankkeiden etenemistä ilman tarpeetonta viivytystä.
Cabinet-menettelyt ja kirjeenvaihto virtaviivaistetaan
Uudistuksiin sisältyy myös hallituksen sisäisen päätöksenteon virtaviivaistaminen. Tavoitteena on yksinkertaistaa prosessia, jolla hallitus saavuttaa yhteisen linjan politiikkakysymyksissä (collective Cabinet agreement). Nykyinen järjestelmä perustuu ministeriöiden väliseen raskaaksi kuvattuun kirjeenvaihtoon ja muodollisiin hyväksymiskierroksiin.
Hallitus katsoo, että tällainen ”rasittava” kirjeenvaihto hidastaa päätöksiä ja siirtää fokusta pois siitä, miten uudistukset tosiasiallisesti vaikuttavat ihmisten arkeen.
Johtoon nimetyt avainhenkilöt
Byrokratian karsimista ja päätöksenteon nopeuttamista vetämään on nimetty useita keskeisiä vaikuttajia. Mukana ovat muun muassa:
• kabinetin sihteeri Dame Antonia Romeo, Yhdistyneen kuningaskunnan korkein virkamies
• Cabinet Office -ministeri Nick Thomas-Symonds
• oikeuskansleri (Attorney General) Lord Hermer
Heidän tehtävänään on varmistaa, että hallinnon rakenteelliset uudistukset etenevät ja että virkamiehillä on paremmat mahdollisuudet tehdä nopeita ja vaikuttavia päätöksiä.
”Prosessista tuloksiin” – Thomas-Symondsin viesti
Nick Thomas-Symonds korosti lausunnossaan, että Whitehallin vallankahvat ovat olleet liian pitkään ”vanhentuneiden säädösten ja päällekkäisten kuulemisten” alla. Hänen mukaansa nämä järjestelyt ovat asettaneet prosessin edelle tulokset.
– Riisumme nämä kerrokset pois, jotta loistavat julkiset palvelijat voivat toimittaa muutosta työssäkäyville ihmisille. Ulkoistettu vastuu korvataan nyt tilivelvollisuudella ja päättäväisellä toiminnalla, Thomas-Symonds linjasi.
Laajempi keskustelu julkisen sektorin tehokkuudesta
Uudistukset kytkeytyvät laajempaan keskusteluun siitä, miten julkinen sektori voi toimia ketterämmin ilman, että oikeusturva tai ympäristö- ja yhdenvertaisuusnäkökulmat kärsivät. Hallitus pyrkii osoittamaan, että sääntelyn keventäminen ei tarkoita suojamekanismien purkamista, vaan niiden kohdentamista olennaisiin asioihin.
Samankaltaista jännitettä prosessin ja toiminnan välillä näkyy myös suomalaisessa keskustelussa. Esimerkiksi kotimaisessa mediassa on seurattu tarkasti sitä, miten julkisuuden henkilöt, kuten Aki Linnanahde, ovat joutuneet tasapainoilemaan työn, terveyden ja byrokraattisten hoitopolkujen välillä. Näissäkin tapauksissa korostuu tarve sujuville, mutta vastuullisille päätöksille.
On vielä epäselvää, kuinka nopeasti Britannian hallinnon uudistukset näkyvät konkreettisina muutoksina kansalaisten arjessa. Selvää kuitenkin on, että hallitus pyrkii viestimään siirtymästä raskassoutuisesta konsultointikulttuurista kohti ripeämpää, tuloksiin keskittyvää päätöksentekoa.
Ei sisällä instagram post:eja
