Hallituskriisi Palestiinan tunnustamisen ympärillä uhkaa
Suomen hallituksessa kuohuu ulkoministeri Elina Valtosen allekirjoitettua Ranskan julkilausuman, joka kehottaa valtioita tunnustamaan Palestiina. Tämä on aiheuttanut erimielisyyksiä hallituspuolueiden kesken. Valtonen korosti Suomen sitoutumista kahden valtion ratkaisuun ja mainitsi, että Suomi aikoo tunnustaa Palestiinan tulevaisuudessa.
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah ilmoitti heti medialle, ettei puolue hyväksy vetoomusta. Myös perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kertoi, että puolue vastustaa vetoomusta, mutta tämä jätettiin huomiotta. Valtosen mukaan hallituksen sisäisillä riidoilla ei ole vaikutusta Suomen linjaan.
Viime päivinä Ranska, Britannia, ja Kanada ovat ilmoittaneet aikovansa tunnustaa Palestiinan YK:n yleiskokouksessa syyskuussa. Portugali harkitsee myös tunnustamista. Tasavallan presidentti Alexander Stubb on aiemmin maininnut, että Suomi voisi harkita tunnustamista, jos suuret maat tekevät niin. Jos Tanska tunnustaa Palestiinan, Suomi jää ainoaksi Pohjoismaaksi, joka ei ole tehnyt päätöstä.
Suomella ei yksin ole suurta merkitystä, mutta osana suurempaa ryhmää tunnustaminen voisi painostaa Israelia kohti rauhaa. Jos päätöstä ei tehdä ajoissa, Suomi voi jäädä muiden maiden vetämästä junasta. Hallitus ei toistaiseksi ole kiirehtinyt ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan kokoamista.
Suomen virallinen kanta on tukea kahden valtion mallia ja tunnustaa Palestiina, kun aika on oikea. Kristillisdemokraatit vastustavat tunnustamista, ja entinen puheenjohtaja Päivi Räsänen varoitti puolueen eroamisesta, jos tunnustaminen toteutuu. Perussuomalaiset eivät ole valmiita liikkumaan, jos Gazassa vallitseva tilanne pysyy ennallaan.
Perussuomalaisissa nähdään koko keskustelu vähäpätöisenä, sillä Suomen vaikutusvalta on rajallinen. Palestiina-kysymys ei ole puolueen kannattajien kärkiprioriteetti. Kokoomuksessakin asia on hankala, sillä osalle puolueen eduskuntaryhmästä aihe on vaikea. Kokoomus ei usko, että perussuomalaiset kaataisivat hallituksen tunnustamisen vuoksi, mutta KD:lle se on suurempi kynnyskysymys.
Hallituspolitiikka sisäisesti pohtii, voisiko perussuomalaisille antaa vastalahjoja tunnustamisen edistämisestä tai saisiko kristillisdemokraatit mukaan alkoholimyönnytyksillä. Perussuomalaiset eivät usko, että kokoomus puskisi asiaa eteenpäin niin voimakkaasti, että se aiheuttaisi hallituskriisin.
Suuret EU-maat toimivat joka tapauksessa. Stubbin puheet voivat jäädä juhlapuheiksi, jos hallitus ei kykene päätöksiin. Mahdollista on, että Suomi tunnustaa Palestiinan, ja KD eroaa hallituksesta, jolloin hallituksella on yhä enemmistö eduskunnassa.
Israelin toimien vuoksi osa hallituksesta tukee tunnustamista, mutta kristillisdemokraattien mukaan saaminen on vaikeaa. Kysymys on monimutkainen, ja Suomi voi jäädä junasta, joka liikkuu YK-kokouksessa. Vaihtoehtona on hallituskriisi.
Samalla kun hallituskriisi on käsillä, on tärkeää huomata, että suomalaiset perinnöt kasvavat ja merkittävä osa varallisuudesta onkin perittyä, mikä on oma merkittävä ilmiönsä nyky-yhteiskunnassa.
Lähde: iltalehti.fi
