Suomalaiset perinnöt kasvavat – merkittävä osa varallisuudesta perittyä
Viimeisimmän vakuutusyhtiö LähiTapiolan kyselyn mukaan yli viidennes suomalaisten varallisuudesta koostuu perinnöistä. Keskimäärin suomalaisen aikuisen nettovarallisuus on 154 000 euroa, josta noin 35 000 euroa on perittyä omaisuutta. Tämä osoittaa perintöjen merkittävän roolin suomalaisten taloudellisessa tilanteessa.
Perinnöt korostuvat vanhemmissa ikäryhmissä
Perityn omaisuuden osuus on suurin 65–74-vuotiailla, joiden varallisuudesta peräti 29 prosenttia on perittyä. Perintöjen osuus varallisuudesta kasvaa merkittävästi yli 54-vuotiaiden keskuudessa, sillä yleisimmin perintö saadaan 55–64 vuoden iässä.
Tulevaisuuden perinnönjako
LähiTapiola Varainhoidon ekonomisti Hannu Nummiaro arvioi, että perintöjen arvo on jo kolminkertaistunut 1980-luvun lopulta. Hänen mukaansa perintöjen uusjako huipentuu 2040-luvulla, jolloin vuoteen 2044 mennessä perinnönjaot ovat jopa 15 prosenttia nykyistä suurempia.
Vuoden 2021 perintötilastot osoittavat, että tuolloin perintöjen ja lahjojen arvo oli yhteensä noin 9,5 miljardia euroa. Alustavien verotietojen mukaan perintöjen ja lahjojen arvo nousi viime vuonna yli 12 miljardiin euroon.
Perintöjen vaikutus elämänvalintoihin
LähiTapiolan kyselyn mukaan suomalaiset käyttävät perinnönsä monin eri tavoin. Puolet vastaajista säästäisi tai sijoittaisi perinnön, 40 prosenttia maksaisi pois lainojaan, ja 30 prosenttia käyttäisi summan suurempiin hankintoihin. Joka viides jakaisi perinnön läheistensä kanssa.
Nummiaro kuitenkin muistuttaa, ettei perinnöistä kannata rakentaa taloudellista turvaa, koska niiden saaminen ja määrä ovat ennakoimattomia. Perintöjen odottaminen saattaa vähentää omaa säästämistä, mikä voi vaikuttaa elintasoon myöhemmin elämässä.
Kyselyyn osallistui 1 100 suomalaista huhtikuussa 2025. Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö Verian.
Lisätietoa muista urheiluaiheista löytyy, sillä Ison-Britannian hallitus tukee Lontoon hakemusta vuoden 2029 yleisurheilun MM-kisoihin.
Lähde: iltalehti.fi
