Iran varoittaa kansalaisiaan kuolemanrangaistuksella – ulkomailla kehotetaan nousemaan hallintoa vastaan

Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin aloitettua iskut Iraniin ja surmattua maan ylimmän johtajan, ajatolla Ali Khamenein, hän kehotti iranilaisia tarttumaan tilaisuuteen ja kaatamaan oman hallintonsa.

Trump lupasi, että Iran olisi kansan otettavissa: ”Se on teidän otettavissanne. Tämä on luultavasti ainoa mahdollisuutenne sukupolviin.”

Kahden viime viikon aikana Yhdysvaltojen, Israelin ja Iranin välinen sota on kuitenkin syventynyt, ja iranilaisille on välittynyt täysin ristiriitaisia viestejä siitä, mitä voi tapahtua, jos he todella nousevat kaduille.

Iranin viranomaisilta tappavia varoituksia mielenosoittajille

Samaan aikaan kun ulkomailta tulevat hahmot rohkaisevat iranilaisia toimimaan, Iranin sisällä turvallisuus- ja poliisivoimien läsnäolo on lisääntynyt monissa kaupungeissa. Islamilaisen tasavallan viranomaiset varoittavat jyrkästi kaikista mahdollisista kokoontumisista ja protesteista.

Iranin poliisipäällikkö, prikaatikenraali Ahmadreza Radan, varoitti äskettäin, että hänen joukkonsa kohtelevat kaikkia, jotka lähtevät kaduille ”vihollisen pyynnöstä”, itse vihollisina.

”Kaikilla joukoillamme on sormi liipaisimella, ja ne ovat valmiita puolustamaan vallankumousta sekä tukemaan kansaansa ja maataan”, Radan korosti. Viesti oli selvä: valtiovalta on valmis käyttämään tappavaa voimaa omia kansalaisiaan vastaan, jos nämä tulkitaan ulkovaltojen vaikutuspiirissä toimiviksi.

Myös valtion televisio osallistuu pelotteluun. Iranin valtiollisen Channel Three -kanavan juontaja osoitti sanansa avoimesti islamilaisen tasavallan vastustajille ja kaikille mahdollisille hallintoa vastaan mieltään osoittaville.

”Kun tämän hajaannuksen pöly laskeutuu, tulemme peräänne”, juontaja sanoi. ”Omaisuutenne takavarikointi on vähäisin seuraus. Me laitamme teidät ja perheenne maksamaan, olitte sitten maan sisällä tai ulkomailla.”

Ulkomailla asuvia iranilaisia uhataan kuolemanrangaistuksella

8. maaliskuuta Iranin syyttäjänvirasto julkaisi lausunnon, jossa varoitettiin ulkomailla asuvia iranilaisia ankarista seurauksista, jos he tekevät yhteistyötä niin kutsuttujen ”vihamielisten vihollisten” kanssa.

Lausunnossa viitattiin Iranin lakiin ”rangaistusten koventamisesta vakoilusta ja yhteistyöstä Israelin sekä vihamielisten valtioiden kanssa”. Viranomaisten mukaan kaikki ”operatiivinen toiminta, tiedusteluyhteistyö tai vakoilu” tällaisille maille voi johtaa paitsi omaisuuden takavarikointiin myös kuolemanrangaistukseen.

Nämä uhkaukset muistuttavat karulla tavalla siitä, millaisessa vaarassa iranilaiset ovat, jos he päättävät vastustaa hallintoa. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan viikkoja kestäneiden hallinnonvastaisien mielenosoitusten aikana joulukuussa ja tammikuussa turvallisuusjoukot surmasivat vähintään 7 000 mielenosoittajaa ennennäkemättömässä väkivallan aallossa.

Ulkopuolelta tulevat kehotukset: ”Viimeinen mahdollisuus”

Samaan aikaan kun Iranin viranomaiset koventavat otettaan, maan ulkopuolelta tulevat hahmot pyrkivät rohkaisemaan kansaa toimimaan juuri nyt – hetkenä, jota pidetään hengellisen eliitin hallinnolle poikkeuksellisen vaarallisena.

Maanantaina Iranin viimeisen šaahin maanpaossa elävä poika Reza Pahlavi kehotti Iranin kansaa hamstraamaan välttämättömiä tarvikkeita ja odottamaan hänen nimeämäänsä ”viimeistä kutsua”.

Videoviestissään Pahlavi sanoi: ”Oman turvallisuutenne vuoksi, jättäkää kadut ja pysykää kodeissanne. Jatkakaa lakkoja älkääkä menkö töihin. Osoittaaksenne yhtenäisyytenne, jatkakaa yöaikaan huutoja viranomaisia vastaan, voimalla.”

Hän vetosi myös Iranin armeijan ja turvallisuusjoukkojen jäseniin: ”Tämä on viimeinen mahdollisuutenne erottautua sortokoneistosta ja liittyä kansan puolelle.”

Pahlavin puheenvuoro tuli tilanteessa, jossa Iranin sisäinen turvallisuusilmapiiri on kiristynyt äärimmilleen. Internet on pitkälti pimennetty, ja tarkastuspisteitä on perustettu lukuisiin kaupunginosiin ja pääkatujen varsille.

Väitettyjä drooni-iskuja Teheranin tarkastuspisteisiin

Keskiviikkona Iranin puoli-virallinen Fars-uutistoimisto, joka on läheisissä väleissä Iranin vallankumouskaartiin (IRGC), väitti israelilaisten droonien iskeneen useisiin tarkastuspisteisiin Teheranissa.

Farsin mukaan iskuissa sai surmansa useita aseistettuja turvallisuusjoukkojen jäseniä. Toimisto kertoi ”epävirallisiin lähteisiin” viitaten, että kuolleita olisi ”noin kymmenen”. Uutistoimiston mukaan iskut kohdistuivat tarkastuspisteisiin useilla alueilla, ja ”tietolähde” väitti operaation tarkoituksena olleen heikentää Teheranin turvallisuusläsnäoloa ja luoda otolliset olosuhteet levottomuuksille ja hallituksen vastaisille mielenosoituksille.

Raportissa väitettiin lisäksi, että operaatiossa oli mukana ”monarkisteja”, viitaten Pahlavin kannattajiin ja šaahiaikakauden palauttamista toivoviin ryhmiin.

Sotilaallisten iskujen jatkuessa huoli siviiliuhrien määrästä sekä jännitteiden kasvusta koko Lähi-idässä on lisääntynyt. Monet asiantuntijat varoittavat sodan laajemmista seurauksista paitsi tavallisille kansalaisille myös alueelliselle turvallisuudelle ja globaalille energiamarkkinalle.

Netanyahu: ”Ainutlaatuinen tilaisuus kaataa ayatollien hallinto”

Konfliktin alusta lähtien myös Israelin pääministeri Benjamin Netanyahu on puhunut suoraan Iranin kansalle. Hänen mukaansa Israel aikoo ”luoda olosuhteet, jotka mahdollistavat iranilaisille oman kohtalonsa ottamisen omiin käsiinsä”.

Netanyahu korosti tällä viikolla, että kyseessä on ”ainutlaatuinen tilaisuus kaataa ayatollien hallinto ja saavuttaa vapaus”. Hänen viestinsä täydentää ulkomailta tulevaa painetta, jossa iranilaisia rohkaistaan näkemään nykyinen kriisi historiallisena mahdollisuutena järjestelmän vaihtoon.

Iranilaisten valintojen hinta voi olla hengenvaarallinen

Näiden vastakkaisten viestien ristipaineessa miljoonat iranilaiset seuraavat sodan kulkua ja miettivät, mitä seuraavaksi uskaltaa tehdä. Yhtäältä valtion turvallisuuskoneisto uhkaa mielenosoittajia kuolemanrangaistuksella ja omaisuuden menetyksellä, toisaalta maanpaossa elävät oppositiohahmot sekä Israelin johtajat kehottavat käyttämään hetkeä hyväksi ja nousemaan hallintoa vastaan.

Tämä asetelma muistuttaa laajemmasta ilmiöstä, jossa yksilöt ja ryhmät, jotka poikkeavat vallanpitäjien tai valtavirran näkemyksistä, joutuvat voimakkaan painostuksen ja leimaamisen kohteeksi. Samaa dynamiikkaa on nähtävissä myös Euroopassa, jossa julkiset paineet, mediakohu ja poliittinen korrektius voivat kohdistua esimerkiksi urheilijoihin tai julkisuudenhenkilöihin. Suomessakin keskustelua on herättänyt tapaus, jossa tatuoija ja somevaikuttaja Sini Ariell asettui puolustamaan jääkiekkoilija Veli-Matti Savinaista ja vaati, että myös heteroiden on saatava elää omaa elämäänsä ilman jatkuvaa ajojahtia. Iranissa panokset ovat kuitenkin moninkertaisesti kovemmat – kyse ei ole maineesta tai sopimuksista, vaan vapaudesta ja hengestä.

Kun sota jatkuu ja jännitteet kasvavat, iranilaiset joutuvat punnitsemaan, onko järjestelmän haastaminen tässä hetkessä riski, jonka he ovat valmiita ottamaan – ja millä ehdoilla, kun ”sormi liipaisimella” oleva valtio on osoittanut valmiutensa käyttää äärimmäistä väkivaltaa omia kansalaisiaan vastaan.

Ei sisällä instagram post:eja