Iranin maanpaossa elävä kruununprinssi Reza Pahlavi vaatii maailmaa auttamaan mielenosoittajia kaatamaan islamilaisen hallinnon
Maanpaossa elävä viimeisen Iranin šaahin poika, kruununprinssi Reza Pahlavi, vetoaa kansainväliseen yhteisöön, jotta se auttaisi iranilaisia mielenosoittajia kaatamaan Iranin islamilaisen tasavallan. Hänen mukaansa hallinnon kaatuminen ei ole enää kysymys siitä, tapahtuuko se, vaan ainoastaan milloin.
Maanpaossa elävän oppositiojohtajan viesti: ”Islamilinen tasavalta kaatuu”
Yhdysvalloissa asuva Reza Pahlavi on noussut yhdeksi näkyvimmistä hahmoista Iranin hajanaisessa oppositiossa. Hän sanoo olevansa vakuuttunut siitä, että Iranin islamilinen tasavalta tulee väistämättä kaatumaan, ja että protesteja tukeva kansainvälinen paine voi nopeuttaa tätä kehitystä.
Pahlavin mukaan iranilaiset eivät enää vaadi vain taloudellisia uudistuksia, vaan koko järjestelmän muutosta. Hän korostaa, että mielenosoittajat eri puolilla maata ovat selkeästi hylänneet korkeimman johtajan Ali Hosseini Khamenein vallan ja vaativat radikaalia poliittista muutosta.
Vetoomus ”kirurgisiin” iskuihin vallankumouskaartia vastaan
Yhdessä kiistanalaisimmista kannanotoistaan Pahlavi esitti, että kansainvälisen yhteisön tulisi harkita ”kirurgisia” sotilaallisia iskuja Iranin vallankumouskaartia (IRGC) vastaan. Hänen mukaansa tällaiset tarkoin kohdennetut iskut voisivat heikentää sortokoneistoa, helpottaa iranilaisten taistelua vapautensa puolesta ja vähentää siviiliuhreja pitkällä aikavälillä.
Pahlavi väittää, että vallankumouskaarti ja sen liittolaiset ovat protestien tukahduttamisen ytimessä, ja että hallinto tukeutuu yhä raaempaan väkivaltaan pysyäkseen vallassa. Hänen mukaansa tarkasti rajatut toimet turvallisuuselimiä vastaan voisivat estää laajamittaisemman verenvuodatuksen tulevaisuudessa.
Yli 2 000 mielenosoittajaa tapettu – pidätyksiä kymmeniä tuhansia
Useiden ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Iranin viranomaiset ovat vastanneet mielenosoituksiin äärimmäisen kovalla väkivallalla. Yhdysvalloissa toimivan Human Rights Activists News Agency (HRANA) -järjestön mukaan vähintään 2 453 mielenosoittajaa on tapettu levottomuuksien alkamisen jälkeen.
Samaan aikaan 14 lasta, 156 turvallisuusjoukkoihin tai hallintoon sidoksissa olevaa henkilöä sekä 14 sivullista siviiliä on saanut surmansa. Raporttien mukaan vähintään 18 470 mielenosoittajaa on pidätetty, ja todelliset luvut voivat olla tätäkin suurempia, sillä tiedonkulku maasta on rajattua.
Mielenosoitukset alkoivat 28. joulukuuta talouskriisistä: Teheranin kauppiaat menivät lakkoon vastalauseena elinkustannusten nousulle ja valuutan rajulle heikkenemiselle. Talousvaatimukset muuttuivat nopeasti poliittisiksi iskulauseiksi, jotka kohdistuivat suoraan Iranin uskonnolliseen johtoon ja erityisesti korkeimpaan johtajaan Ayatollah Ali Khameneihin.
Kaduilla on huudettu muun muassa: ”Kuolema diktaattorille” ja ”Seyyed Ali [Khamenei] kaatuu tänä vuonna”. Iskulauseet kertovat syvästä luottamuspulasta hallintoa kohtaan ja siitä, että suuri osa kansasta ei enää usko uudistuksiin järjestelmän sisällä.
Hallinto puhuu ”vihamielisten voimien lietsomista levottomuuksista”
Iranin hallitus on vastannut syytöksiin luonnehtimalla mielenosoituksia ”kapinaksi” ja ”levottomuuksiksi”, joita sen mukaan tukevat ulkovallat ja Iranin viholliset. Virallisen narratiivin mukaan protestit ovat osa ulkomaiden juonta, jonka tavoitteena on heikentää Iranin alueellista asemaa ja itsenäisyyttä.
Samalla hallinto on lähes täysin sulkenut internetin ja rajoittanut viestintäpalveluja monilla alueilla. Tämä on vaikeuttanut mielenosoituksista raportointia ja tehnyt riippumattomien tietojen tarkistamisesta entistä hankalampaa. Tiedon pimennys on myös osa laajempaa strategiaa, jolla pyritään estämään mielenosoitusten leviäminen ja koordinointi.
Pahlavi: Osa turvallisuuskoneistosta kieltäytyi osallistumasta väkivaltaan
Washingtonissa järjestetyssä lehdistötilaisuudessa puhunut Pahlavi kertoi, että hänen mukaansa kaikki Iranin turvallisuuselimet eivät ole valmiita tukahduttamaan mielenosoituksia hinnalla millä hyvänsä. Hän väitti, että osa turvallisuusjoukoista on kieltäytynyt osallistumasta väkivaltaisiin operaatioihin kansalaisia vastaan.
Pahlavin mukaan hallinto on tämän vuoksi joutunut tukeutumaan ulkomaisiin miliiseihin ja liittolaisiin pitääkseen protestit kurissa. Hänen mukaansa Iranin viranomaiset ovat tuoneet maahan taistelijoita ulkomaisista joukko-osastoista täydentämään omia turvallisuusjoukkojaan, kun lojaalisuus on alkanut horjua.
Suunnitelma uudesta perustuslaista ja Iranin tulevasta hallintomallista
Maanpaossa elävä kruununprinssi sanoo olevansa valmis palaamaan Iraniin, kun olosuhteet sen sallivat. Hän esitteli lehdistötilaisuudessa hahmotelman Iranin tulevaisuutta varten, jossa keskeistä on uuden perustuslain laatiminen ja siirtyminen demokraattiseen järjestelmään.
Pahlavin mukaan Iranin tulevan hallinnon perusperiaatteiden tulisi olla:
- Iranin alueellisen koskemattomuuden turvaaminen
- uskonnon ja valtion selkeä erottaminen
- yksilönvapauksien takaaminen kaikille kansalaisille
- iranilaisten oikeus itse päättää hallintomuodostaan demokraattisen prosessin kautta
Kysyttäessä Iranin tulevasta johtajasta Pahlavi korosti, ettei hän pyri yksinvaltiaaksi tai valmiiksi määrättyyn asemaan vallan huipulla: ”Iranin kansan tehtävä on päättää”, hän sanoi. Pahlavi painotti rooliaan ennen kaikkea vapautusliikkeen tukijana: ”Yritän auttaa heitä vapauttamaan itsensä”.
Kansainvälisen politiikan kytkökset: Iranin ja alueen valtapolitiikka
Iranin sisäiset levottomuudet heijastuvat laajasti Lähi-idän turvallisuustilanteeseen ja energiavirtoihin. Esimerkiksi Yhdysvaltain ja Iranin välinen jännite näkyy myös Kuuban ja Venezuelan kautta kulkevissa energiakuvioissa. Samassa geopoliittisessa kentässä Yhdysvaltain entinen presidentti on pyrkinyt painostamaan Kuubaa ja Venezuelan tukijoita, kuten artikkelissa Trumpin Kuubaan kohdistamasta painostuksesta ja Venezuelan öljyvirran uhasta kuvataan. Iranin hallinnon kaatumisella tai heikkenemisellä voisi olla merkittäviä seurauksia myös näihin laajempiin voimatasapainoihin.
Protestien taustalla syvä talous- ja luottamuskriisi
Vaikka viimeaikaiset mielenosoitukset alkoivat talouskysymyksistä, niiden taustalla on pitkään jatkunut tyytymättömyys hallintoa kohtaan. Iranin taloutta ovat kurjistaneet sekä kansainväliset pakotteet että korruptio ja huono hallinto. Inflaatio, työttömyys ja valuutan romahtaminen ovat iskeneet erityisesti keskiluokkaan ja pienyrittäjiin.
Pahlavin mukaan talouskriisi on vain yksi oire syvemmästä ongelmasta: epädemokraattisesta ja suljetusta järjestelmästä, joka ei salli todellista poliittista kilpailua tai sananvapautta. Hän katsoo, että kestävä ratkaisu löytyy vain järjestelmän perusteellisesta uudistamisesta, ei kosmeettisista talouspaketeista.
Iranin tulevaisuus: epävarma mutta ratkaiseva käännekohta
Iran on tällä hetkellä ratkaisevassa käännekohdassa. Yhä laajenevat mielenosoitukset, korkea uhrimäärä ja talouskriisi luovat painetta hallintoa vastaan, samalla kun turvallisuuskoneisto pyrkii kaikin keinoin säilyttämään otteensa vallasta.
Reza Pahlavin viesti kansainväliselle yhteisölle on selvä: Iranilaiset ovat hänen mukaansa valmiita muutokseen, mutta he tarvitsevat tukea, painetta ja solidaarisuutta ulkomailta. Kysymys kuuluu, millaisen roolin muut maat ovat valmiita ottamaan – ja kuinka pitkälle ne ovat valmiita menemään tukeakseen Iranin kansan vaatimuksia vapaudesta ja demokratiasta.
Samalla iranilaisten itsensä on määrä päättää, millaiseen valtioon ja hallintomalliin he haluavat siirtyä, jos ja kun islamilainen tasavalta kaatuu. Pahlavin mukaan ratkaisevaa on, että päätös tehdään demokraattisesti ja kansan enemmistön tahtoa kunnioittaen.
Ei sisällä instagram post:eja
