Iranin sodan aiheuttama polttoainekriisi mullistaa arjen Aasiassa – hinnat nousevat ja arki pysähtyy
Iranin ja Yhdysvaltojen sekä Israelin välisen sodan seurauksena käytännössä suljettu Hormuzinsalmi on käynnistänyt laaja-alaisen polttoainekriisin, joka tuntuu rajuimmin Aasiassa. Maailman energiamarkkinat ovat järkkyneet, kun noin viidennes globaalista öljystä kulkee kapean vesiväylän kautta – ja nyt vain harvat tankkerit pääsevät sen läpi.
Öljyn hinta on noussut jyrkästi, pörssit ovat hermostuneita ja energian toimitusvarmuus on kyseenalaistunut. Tilanne on kärjistynyt, kun Lähi-idän energiainfrastruktuuriin kohdistuneet iskut ovat entisestään kiristäneet tarjontaa ja nostaneet hintoja.
Aasiassa vaikutus on poikkeuksellisen voimakas: lähes 90 % Hormuzinsalmen kautta kulkevasta öljystä ja kaasusta on matkalla Aasian maihin. Kun energian hinnat ja saatavuus heilahtelevat, seuraukset näkyvät nopeasti tavallisten ihmisten arjessa – työmatkoina, ruokalaskuina, yritysten sulkemisina ja joukkoliikenteen romahtaneina tuloina.
Hallinnot kiristävät vyötä: etätyötä, lyhennettyjä työviikkoja ja suljettuja kouluja
Useat Aasian hallitukset ovat ryhtyneet hätätoimiin polttoaineen säästämiseksi. Valtion työntekijöitä on määrätty etätöihin, työviikkoja on lyhennetty, kansallisia vapaapäiviä on julistettu ja yliopistoja sekä kouluja on suljettu tavallista aiemmin.
Jopa Kiina, jonka arvioidaan omaavan noin kolmen kuukauden tuontia vastaavat strategiset öljyvarannot, on joutunut reagoimaan. Hallitus on rajoittanut polttoaineen hinnankorotuksia, vaikka kuluttajat kohtaavat jo nyt noin 20 %:n hinnannousun. Tavoitteena on hillitä inflaatiota ja sosiaalista levottomuutta, kun peruselinkustannukset nousevat.
Filippiinien jeepney-kuljettajat polttoainekriisin etulinjassa
Filippiineillä hallitus julisti tiistaina kansallisen hätätilan konfliktin ja sen aiheuttaman energiansaannin uhan vuoksi. Kriisi iskee kipeästi maan ikonisiin jeepney-kuljettajiin, jotka kuljettavat miljoonia matkustajia päivittäin.
Jeepney-kuljettaja Carlos Bragal Jr kertoo, että hänen 12 tunnin työvuoronsa tulot ovat romahtaneet aiemmasta 1 000–1 200 pesosta (noin 16,60–19,92 dollaria) vain 200–500 pesoon.
Ennenkään tilanne ei ollut helppo: kuljettajia rasittivat valmisteverot ja keskeytetty lippukorotus. Nyt polttoaineen nopea kallistuminen on ajanut osan kuljettajista tilanteeseen, jossa työpäivä ei tuota enää lainkaan voittoa.
”Olen lähettänyt tyttäreni kouluun tämän työn ansiosta – toinen on juuri valmistunut ja toinen on valmistumassa”, Carlos kertoo. ”Meillä oli hyvä elämä. Nyt emme tiedä, mitä meille tapahtuu seuraavien viikkojen aikana. Jos tämä jatkuu, se tappaa meidät ja perheemme.”
Samankaltaisia tarinoita nähdään muuallakin Aasiassa: tavallisten työntekijöiden ja pienyrittäjien arki horjuu, kun liikkuminen ja työnteko perustuvat polttoaineeseen. Tilanne muistuttaa monin tavoin eurooppalaisten kokemaa polttoainepoliittista epävarmuutta, kuten tapausta, jossa kiinteistönvälitysyritys joutui muuttamaan autopolitiikkaansa nuoren työnhakijan vanhan auton herättämän keskustelun jälkeen.
Filippiineillä eivät kärsi vain kuljettajat. Myös kalastajat ja maanviljelijät ovat vaikeuksissa, kun polttoaine vie yhä suuremman osan tuloista. Bulacanin maakunnassa useat vihannestilat ovat joutuneet lopettamaan kylvöt kustannusten karattua käsistä.
Hallitus on aloittanut käteisavustukset, mutta niiden riittävyys herättää epäilyjä. ”Polttoainetuki ei riitä. Se kattaa kahden päivän ajot. Mitä tapahtuu sen jälkeen? Tilanteemme on nyt pahempi kuin pandemian aikana”, Carlos sanoo.
Thaimaassa säästölinja näkyy jopa uutisankkureiden pukeutumisessa
Thaimaassa polttoainekriisi on tuonut energiansäästöviestit näkyvästi arkeen. Julkisen palvelun kanavan Thai PBS:n uutisankkurit, muun muassa Sirima Songklin, riisuivat bleiserinsä suorassa lähetyksessä viestinä katsojille: pukeudu säähän ja säästä energiaa.
”Puvun riisuminen ei yksin ratkaise energiankulutusta, mutta halusimme näyttää, ettei hallituksen viestiä voi ohittaa. Annoimme esimerkin”, Sirima kertoi BBC Thai -palvelulle. ”On uskomatonta, että jokin näin pieni voi heijastaa näin selvästi Lähi-idän konfliktin vaikutusta meidän arkeemme.”
Bleiserikielto on vain yksi hallituksen useista ohjeista. Thaimaalaisia on kehotettu pitämään ilmastoinnin lämpötila 26–27 asteessa, ja kaikki valtion virastot on määrätty etätyöhön mahdollisuuksien mukaan. Viranomaiset vakuuttavat, että energian riittävyys on silti hallinnassa, mutta varovaisuus on nyt politiikan ytimessä.
Sri Lanka pelkää uutta polttoainekaaosta – keskellä toipumista velkakriisistä
Sri Lankassa polttoainekriisi tuo karuja muistoja tuoreesta talousromahduksesta. Maa ajautui vuonna 2022 valuuttakriisiin, jossa ulkomaanvaluuttaa ei riittänyt polttoaineen ja muiden välttämättömyystarvikkeiden tuontiin.
Colombossa asuva Dimuthu kuvaa tilannetta ironiseksi: ”Aiemmin maalla ei ollut rahaa ostaa polttoainetta. Nyt rahaa olisi, mutta polttoainetta ei ole ostettavaksi.”
Talous on hitaasti tasapainottunut, mutta hallitus toimii nyt varovasti. Keskiviikko on julistettu yleiseksi vapaapäiväksi energian ja polttoaineen säästämiseksi, ja maahan on palautettu polttoaineen säännöstely.
Polttoainejonot vievät kuitenkin aikaresurssit. ”En mennyt tänään töihin”, kertoo Nimal, nurmikonleikkaajana työskentelevä mies Colombosta. ”Selviämme päivittäisistä tarpeistamme suurella vaivalla. Jonojen takia minulla ei ole aikaa tehdä töitä. Kun pääsen vihdoin takaisin työpaikalle, joku muu on voinut jo ottaa työn.”
Myanmarissa siviilikriisi syvenee: liikkuminen vain parillisina ja parittomina päivinä
Myanmarissa, joka on ollut sisällissodan kourissa toukokuusta 2021 lähtien, sotilashallinto on ottanut käyttöön parillisten ja parittomien päivien ajovuorot yksityisautoille. Tavoitteena on leikata polttoaineen kulutusta, mutta seuraukset näkyvät ihmisten sosiaalisessa elämässä ja liikkumisvapaudessa.
Pankkialalla työskentelevä Ko Htet (nimi muutettu turvallisuussyistä) kertoo, että hän kulkee nykyään töihin julkisilla, ja ystävien tapaaminen on muuttunut hankalaksi. ”Tapasin normaalisti ystäviäni viikoittain tai kuukausittain. Nyt meidän on sovittava, tapaammeko parillisina vai parittomina päivinä, jotta kaikki pääsevät paikalle.”
Ko Htet pelkää myös uutta pimeää polttoainemarkkinaa, mikä lisäisi hintapainetta ja entisestään kasvattaisi elinkustannuksia. Elintarvikkeiden ja muiden perustuotteiden hinnat ovat jo nyt nousussa, ja epäviralliset markkinat saisivat tilanteen helposti riistäytymään käsistä.
Intia: kaasupula pysäyttää teollisuutta ja sammuttaa ravintoloiden liedet
Maailman väkirikkain maa Intia on kokenut Hormuzinsalmen sulkeutumisen vaikutukset monella tasolla. Lähi-idän sodan suorat seuraukset tuntuvat Persianlahden maissa asuvassa noin 10 miljoonan intialaisen diasporassa, mutta kotimaassa painopiste on energian saatavuudessa.
Gujaratin osavaltiossa kaasupula on pysäyttänyt keramiikkateollisuuden lähes kuukaudeksi. Alueen tehtaat, jotka valmistavat muun muassa laattoja, ovat joutuneet sulkemaan uuninsa ja lomauttamaan työntekijöitä. Noin 400 000 ihmistä työskentelee alalla, ja monen toimeentulo on nyt katkolla.
”Joudun näkemään nälkää, jos jään tänne ilman työtä”, migranttityöntekijä Sachin Parashar kertoi paikalliselle uutiskanavalle.
Toiset ovat jääneet, mutta tulevaisuus on epävarma. ”Työnantajani tarjoaa ruoan ja majoituksen, mutta en tiedä, mitä tapahtuu, jos sulku jatkuu loputtomiin”, sanoo Bhumi Kumar, joka työskentelee laattoja valmistavassa tehtaassa.
Intia on erityisen haavoittuva Hormuzinsalmen sululle. Noin 60 % maan nestekaasusta (LPG) tuodaan ulkomailta, ja arviolta 90 % näistä kuljetuksista kulkee Hormuzinsalmen kautta. Kun toimitukset sakkaavat, paine kasvaa sekä teollisuudessa että kotitalouksissa.
Vaikutukset näkyvät myös palvelualalla. Mumbaissa – yli 22 miljoonan asukkaan metropolissa – jopa viidennes ravintoloista ja hotelleista on joutunut sulkemaan ovensa kokonaan tai osittain maaliskuun ensimmäisten viikkojen aikana. Pitkää kypsennystä vaativat ruoat on poistettu listoista, ja nestekaasupulloista on tullut niukkuushyödyke.
Jonot kaasupulloja jakaviin pisteisiin kiemurtelevat kaupunginosasta toiseen, vaikka hallitus pyrkii rauhoittelemaan kansaa ja vakuuttamaan, että täydellistä kaasupulaa ei ole tulossa. ”Tilanne ravintoloissa on synkkä. Nestekaasua ei yksinkertaisesti ole saatavilla”, sanoo Manpreet Singh Intian ravintolaliitosta, joka edustaa noin 500 000 ravintolaa.
Hormuzinsalmi – pieni väylä, valtavat vaikutukset
Hormuzinsalmi on yksi maailman kriittisimmistä energiakäytävistä. Noin viidennes globaalista öljynkulutuksesta virtaa sen läpi, ja Aasian taloudet ovat erityisen riippuvaisia tästä reitistä. Kun salmi käytännössä sulkeutuu sodan vuoksi, vaikutukset kertautuvat nopeasti: raakaöljyn ja kaasun hinnat nousevat, kuljetuskustannukset kasvavat ja epävarmuus lisää riskilisää kaikkeen kaupankäyntiin.
Monet Aasian maat tarkistavat nyt energiapolitiikkaansa: strategisia varastoja otetaan käyttöön, tuontia pyritään monipuolistamaan ja uusiutuvan energian investointeja vauhditetaan. Lyhyellä aikavälillä tavallinen kansalainen kuitenkin maksaa laskun – korkeampina polttoaine-, ruoka- ja liikkumiskustannuksina sekä työn ja toimeentulon epävarmuutena.
Polttoainekriisi osoittaa, kuinka haavoittuvia globalisoituneet taloudet ovat geopoliittisille jännitteille. Vaikka sota käydään tuhansien kilometrien päässä, sen seuraukset tuntuvat suoraan Aasian katujen liikenteessä, kodeissa kiehuvissa kattiloissa ja yritysten suljetuissa ovissa.
Ei sisällä instagram post:eja
