Iso-Britannian koronapandemian vastaus oli liian vähäinen ja liian myöhään – viivyttely maksoi tuhansia ihmishenkiä

Iso-Britannian koronapandemian aikainen päätöksenteko oli selvityksen mukaan ”liian vähäistä, liian myöhään”, mikä johti tuhansiin ylimääräisiin kuolemiin pandemian ensimmäisessä aallossa. Laaja tutkimus hallituksen toimista ja valmistautumisesta osoittaa, että kriittiset rajoitustoimet viivästyivät, vaikka varoitusmerkkejä oli nähtävillä jo alkuvuodesta 2020.

Rajoitukset viivästyivät – 23 000 ylimääräistä kuolemaa

Raportin mukaan koko maanlaajuinen sulkutila olisi voitu välttää, jos vapaaehtoisia toimia, kuten sosiaalista etäisyyttä, kotona pysymistä ja oireilevien sekä heidän perheenjäsentensä eristämistä, olisi otettu käyttöön selvästi aiemmin kuin 16. maaliskuuta 2020.

Selvityksen johtopäätös on, että kun ministerit lopulta ryhtyivät toimiin, oli jo liian myöhäistä, ja täysi lockdown oli käytännössä väistämätön. Lisäksi viikon viivästys koko maan sulkutilan aloittamisessa 23. maaliskuuta 2020 johti mallinnusten mukaan noin 23 000 ylimääräiseen kuolemaan Englannissa ensimmäisen aallon aikana verrattuna siihen, mitä olisi tapahtunut, jos rajoitukset olisi otettu käyttöön viikkoa aiemmin.

Raportin mukaan tämä olisi tarkoittanut noin 48 % vähemmän kuolemia ensimmäiseen aaltoon mennessä 1. heinäkuuta 2020. Kokonaiskuolleisuuden, joka nousi Iso-Britanniassa pandemian päättyessä vuonna 2023 noin 227 000:een, ei kuitenkaan arvioida välttämättä merkittävästi laskeneen, koska myöhempiin aaltoihin vaikuttivat monet muut tekijät.

Kaaos Downing Streetillä ja virheellinen turvallisuuden tunne

Tutkintaa johtanut baronitar Heather Hallett kuvasi raportissa, että kaikkien neljän Ison-Britannian hallinnon (Englanti, Skotlanti, Wales ja Pohjois-Irlanti) koronajohtamisessa oli vakavia puutteita. Downing Streetin toimintakulttuuria kuvataan ”kaaottiseksi” ja päätöksentekoa sekavaksi.

Hallettin mukaan hallituksille annettiin osin ”harhaanjohtavia vakuutteluja” siitä, että maa olisi hyvin valmistautunut pandemian kaltaiseen kriisiin. Tämä loi virheellisen turvallisuuden tunteen, jonka seurauksena uhkan mittakaavaa ja kiireellisyyttä ei ymmärretty alkuvuonna 2020.

Myös hallituksen tieteelliset neuvonantajat aliarvioivat raportin mukaan viruksen leviämisnopeuden. Varhain pandemian alussa he neuvoivat, ettei rajoituksia tulisi asettaa ennen kuin tartuntahuippu olisi lähellä, jotta väestöön kertyisi niin sanottua laumasuojaa. Tämä ajattelutapa viivästytti ratkaisevasti toimia, jotka olisivat voineet pelastaa ihmishenkiä.

Lockdown pelasti, mutta jätti syvät arvet yhteiskuntaan

Raportti tunnustaa, että sulkutilat pelastivat monia ihmishenkiä, mutta samalla ne aiheuttivat pitkäkestoisia haittoja. Lasten ja nuorten ”normaali lapsuus” keskeytyi, mielenterveysongelmat lisääntyivät ja muiden kuin koronaan liittyvien sairauksien hoito viivästyi merkittävästi.

Lisäksi sulkutoimet pahensivat jo olemassa olevia sosiaalisia ja taloudellisia eroja. Haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät, matalapalkkaiset ja terveyserojen kanssa kamppailevat yhteisöt kärsivät suhteellisesti eniten sekä viruksesta että rajoitusten seurauksista.

Rokotusohjelma käänsi suunnan

Vaikka raportti on ankara hallituksen alkuvaiheen toimia kohtaan, se antaa kiitosta myöhemmistä onnistumisista. Erityisesti Ison-Britannian rokotusohjelman nopea ja laaja käyttöönotto kuvataan ”merkittäväksi” ja jopa käännekohdaksi maan koronapolussa.

Hallitus onnistui raportin mukaan avaamaan yhteiskuntaa vuoden 2021 alun lockdownin jälkeen siten, että haavoittuvimmat ryhmät ehtivät saada rokotteen. Tämä vähensi myöhempien aaltojen vakavia tautitapauksia ja kuolemia, ja loi pohjan hallitummalle exit-strategialle.

Omaisten suru ja vaatimukset vastuunkannosta

Covid-19 Bereaved Families for Justice -järjestön edustaja Deborah Doyle kuvasi tuloksia musertaviksi kaikille niille, jotka menettivät läheisensä pandemian aikana. Hänen mukaansa on ”tuskallista ajatella”, kuinka moni olisi voinut olla yhä elossa, jos maa olisi saanut toisenlaista johtajuutta.

– Nyt tiedämme, että monet perheenjäsenistämme olisivat todennäköisesti yhä elossa, ellei Boris Johnsonin ja hänen lähipiirinsä johtamistapa olisi ollut sellainen kuin se oli, Doyle totesi. Hänen mukaansa Johnson asetti poliittisen maineensa toistuvasti kansalaisten turvallisuuden edelle ja miellytti kriitikoitaan, kun maa olisi tarvinnut päättäväisiä ja nopeita toimia.

Boris Johnson ei ole vielä julkisesti kommentoinut selvityksen johtopäätöksiä.

Dominic Cummings syyttää selvitystä historian vääristelystä

Entinen pääministerin neuvonantaja Dominic Cummings hyökkäsi selvitystä vastaan ja kuvasi sitä sosiaalisessa mediassa ”peittelyn ja historian uudelleenkirjoittamisen” yhdistelmäksi. Hän kertoi saaneensa mahdollisuuden kommentoida johtopäätöksiä ennen raportin julkaisua, mutta kieltäytyneensä, koska piti prosessia ”sisäpiirin korruptiona”.

Cummingsin mukaan asiantuntijat neuvoivat aluksi ”tekemään lähes ei mitään” ja vastustivat tiukkoja rajoituksia, koska heidän arvionsa mukaan maa saavuttaisi ”luonnollisen laumasuojan” syyskuuhun mennessä. Raportti kuitenkin osoittaa, että tällainen ajattelu oli vakavasti virheellistä ja johti kohtalokkaisiin viivästyksiin.

Nykyhallitus lupaa oppia virheistä

Pääministeri Keir Starmer kommentoi, että hallitus ”tutkii huolellisesti” raportin havainnot ja suositukset. Hänen mukaansa kriisijohtamista on jo parannettu, mutta monet julkiset palvelut, erityisesti terveydenhuolto, ovat yhä kovilla eivätkä ole täysin toipuneet pandemian aiheuttamasta kuormituksesta.

Starmer korosti, että pandemian taloudellinen hinta painaa yhä julkista taloutta. Siksi hallitus painottaa talouskasvun vauhdittamista ja julkisten palveluiden uudistamista, jotta seuraavaan kriisiin voitaisiin vastata ”kansallisen resilienssin” eli paremman kriisinkestävyyden tilasta.

Liberaalidemokraattien johtaja Ed Davey puolestaan vaati konservatiivipuolueen johtajaa Kemi Badenochia esittämään julkisen anteeksipyynnön puolueensa puolesta. Hänen mukaansa tieto siitä, että koko maanlaajuinen sulkutila olisi voitu mahdollisesti välttää oikea-aikaisilla toimilla, on ”järkyttävä” ja osoittaa, että ”tätä tragediaa ei saa koskaan päästää toistumaan”.

Kritiikkiä kaikille neljälle hallinnolle – Skotlanti, Wales ja Pohjois-Irlanti tarkastelussa

Raportti käsitteli paitsi Britannian keskushallituksen myös Skotlannin, Walesin ja Pohjois-Irlannin hallintojen toimia. Jokaisen todettiin tehneen virheitä muun muassa suunnittelussa, riskinarvioinnissa ja päätöksenteon ajoituksessa.

Skotlannin entinen ensimmäinen ministeri Nicola Sturgeon totesi raporttiin vastatessaan, että virheitä oli ”väistämättä” tapahtuva, koska kriisi oli ”ennennäkemätön ja äärimmäisen epävarma”. Hän painotti tehneensä päätökset sen tiedon ja asiantuntijaneuvon perusteella, joita oli kulloinkin saatavilla.

Pohjois-Irlannin ensimmäinen ministeri Michelle O’Neill kuvasi raporttia ”tervetulleeksi virstanpylvääksi” ja painotti, että selvityksen opetusten on ohjattava tulevaa varautumista sekä pandemioihin että muihin koko yhteiskunnan kattaviin kriiseihin.

Walesissa terveysministeri Eluned Morgan vakuutti, että Walesin hallitus on ”sitoutunut oppimaan” pandemian kokemuksista. Entinen ensimmäinen ministeri Mark Drakeford puolusti hallituksensa toimia ja totesi heidän toimineen ”parhaalla mahdollisella tavalla olosuhteet huomioiden”.

Pandemian opetukset ja varautuminen tuleviin kriiseihin

Raportti on toinen kymmenestä suunnitellusta osaraportista, jotka pureutuvat koronapandemian eri osa-alueisiin. Laadukkaampi kriisijohtaminen, selkeämpi vastuunjako, avoimempi viestintä ja parempi tieteellisen neuvonnan hyödyntäminen nousevat esiin keskeisinä kehityskohteina.

Johtopäätökset ovat merkityksellisiä myös muille maille, kuten Suomelle, jossa keskustellaan yhä paitsi pandemian hoidosta myös siitä, miten varaudutaan seuraavaan laajamittaiseen kriisiin – olipa kyseessä pandemia, energiakriisi tai turvallisuuspoliittinen epävarmuus. Esimerkiksi talouspakotteiden ja kansainvälisten kriisien vaikutuksia on nähty myös suomalaisessa arjessa, kuten Teboilin huoltamoiden sulkemisessa ja Lukoiliin kohdistuvissa pakotteissa, jotka heijastavat, miten nopeasti muuttuva geopoliittinen tilanne voi vaikuttaa kansalliseen huoltovarmuuteen ja arjen palveluihin.

Koronapandemian selvitys muistuttaa, että viivyttely kriisin alkuvaiheessa voi maksaa tuhansia ihmishenkiä. Samalla se korostaa tarvetta vahvistaa terveydenhuoltoa, julkisia palveluja ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä, jotta seuraavaan kriisiin voidaan vastata nopeammin, määrätietoisemmin ja oikea-aikaisemmin.

Ei sisällä instagram post:eja