Israel tunnustaa Somalilandin itsenäiseksi valtioksi – historiallinen päätös jakaa kansainvälistä yhteisöä

Israelista on tullut ensimmäinen maa maailmassa, joka on virallisesti tunnustanut Somalian pohjoisosassa sijaitsevan, irtautuneen Somalilandin itsenäiseksi valtioksi. Päätös on merkittävä paitsi Somalilandin omalle valtiolliselle asemalle, myös koko Afrikan ja Lähi-idän geopoliittiselle tasapainolle.

Netanyahu: Välitön yhteistyön laajentaminen Somalilandiin

Israelin pääministeri Benjamin Netanyahu ilmoitti, että Israel aikoo välittömästi syventää yhteistyötä Somalilandin kanssa erityisesti maatalouden, terveydenhuollon ja teknologian aloilla. Näillä sektoreilla Israelilla on vahvaa osaamista, jota se on aiemmin hyödyntänyt myös muiden Afrikan ja Lähi-idän maiden kanssa.

Somalilandin presidentti Abdirahman Mohamed Abdullahi kuvasi tunnustamista “historialliseksi hetkeksi” alueensa pitkään jatkuneessa itsenäisyyspyrkimyksessä. Somalilandi on pyrkinyt kansainväliseen tunnustukseen jo 1990-luvun alusta lähtien, mutta yksikään valtio ei ole aikaisemmin tehnyt virallista tunnustamispäätöstä.

Tunnustaminen voi avata ovia muille maille – ja kansainvälisille markkinoille

Israelin päätöksellä voi olla laajakantoisia seurauksia. Kun yksi valtio tunnustaa kiistanalaisen alueen itsenäisyyden, se voi madaltaa kynnystä myös muille maille seurata perässä. Somalilandin kannalta tämä voisi tarkoittaa uusia diplomaattisia suhteita, parempaa pääsyä kansainvälisille rahoitus- ja kauppamarkkinoille sekä lisää investointeja.

Samalla tunnustaminen nostaa esiin herkän kysymyksen siitä, missä määrin kansainvälinen yhteisö hyväksyy valtioiden alueellisen koskemattomuuden kyseenalaistamisen. Useat Afrikan maat ovat itsekin sisäisten rajakiistojen ja separatistiliikkeiden kanssa tekemisissä, mikä tekee Somalilandin asemasta erityisen tulenaran esimerkin.

Somalia, Egypti, Turkki ja Djibouti tuomitsevat päätöksen

Somalian, Egyptin, Turkin ja Djiboutin ulkoministerit julkaisivat yhteisen lausunnon, jossa he ilmaisivat “täyden vastustuksensa” Israelin ilmoitukselle. Maiden mukaan päätös rikkoo Somalian yhtenäisyyttä ja alueellista koskemattomuutta ja voi horjuttaa koko alueen vakautta.

Egyptin ulkoministeri kävi asiasta erillisiä puhelinkeskusteluja Somalian, Turkin ja Djiboutin kollegoiden kanssa. Puheluissa korostettiin, että neljä maata tukevat Somalian suvereniteettia ja varoittavat yksipuolisista toimista, jotka voivat luoda Somalian valtiollisille instituutioille “rinnakkaisia rakenteita”.

Lausunnossa varoitettiin myös vaarallisesta ennakkotapauksesta: jos osia suvereenien valtioiden alueista aletaan tunnustaa itsenäisiksi ilman keskushallinnon suostumusta, se voi avata oven uusille separatistisille kriiseille eri puolilla maailmaa ja olla ristiriidassa sekä kansainvälisen oikeuden että YK:n peruskirjan kanssa.

Somaliland liittymässä Abraham-sopimuksiin

Presidentti Abdullahi ilmoitti, että Somaliland aikoo liittyä niin sanottuihin Abraham-sopimuksiin, joita pidetään merkittävänä osana Israelin ja useiden muslimienemmistöisten maiden välisten suhteiden normalisoitumista. Hänen mukaansa kyseessä on askel kohti alueellista ja globaalia rauhaa.

Somalilandin johdon mukaan maa on sitoutunut rakentamaan kumppanuuksia, lisäämään keskinäistä vaurautta ja edistämään vakautta sekä Lähi-idässä että Afrikassa. Israelille tämä on linjassa sen pitkäaikaisen strategian kanssa, jossa se pyrkii vahvistamaan suhteita erityisesti Afrikan sarven ja Punaisenmeren alueen valtioihin.

Täydet diplomaattisuhteet: suurlähettiläät ja lähetystöt

Israelin ulkoministeri Gideon Saar kertoi viestipalvelu X:ssä, että Israel ja Somaliland ovat sopineet täysien diplomaattisuhteiden solmimisesta. Tämä tarkoittaa suurlähettiläiden nimittämistä ja molemminpuolisten lähetystöjen avaamista.

Saaarin mukaan hän on käskenyt ministeriötään ryhtymään välittömiin toimiin suhteiden institutionaalistamiseksi ja laajentamiseksi lukuisille eri yhteistyöalueille. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi kehitysyhteistyöohjelmia, turvallisuus- ja tiedusteluyhteistyötä sekä yritysten välisten taloussuhteiden syventämistä.

Alueellinen ulottuvuus: Somalian kriisi, Etiopian intressit ja Punainenmeri

Somalilandin strateginen merkitys perustuu sen sijaintiin Adeninlahden rannalla, lähellä Punaisenmeren ja Intian valtameren vilkkaimpia merireittejä. Alue on tärkeä sekä kansainväliselle kaupalle että sotilaalliselle läsnäololle.

Viime vuonna Somalilandin ja sisämaavaltio Etiopian solmima sopimus rannikkokaistaleen vuokraamisesta satama- ja tukikohtakäyttöön herätti Somalian jyrkän vastustuksen. Mogadishun hallinto näki sopimuksen suvereniteettinsa loukkauksena, ja kiista kiristi entisestään Somalian ja Etiopian välejä.

Nyt Israelin tunnustus voi syventää vastakkainasettelua entisestään ja kytkeä Afrikan sarven kiistat entistä tiukemmin Lähi-idän valtapolitiikkaan. Egyptillä, Turkilla ja Djiboutilla on kaikki omat turvallisuus- ja talousintressinsä Punaisenmeren ympärillä, mikä selittää niiden voimakasta reaktiota.

Somaliland – de facto valtio ilman kansainvälistä tunnustusta

Somaliland julistautui itsenäiseksi vuonna 1991 sisällissodan ja kapinan jälkeen Somalian diktaattoria Siad Barrea vastaan. Siitä lähtien alue on toiminut käytännössä omana valtiona: sillä on oma valuutta, passit, turvallisuusjoukot ja toimiva hallinto.

Väestöä Somalilandin alueella on lähes kuusi miljoonaa. Vaikka monet kansainväliset tarkkailijat ovat pitäneet aluetta suhteellisen vakaana verrattuna muuhun Somaliaan, tunnustuksen puute on pitänyt sen pitkälti eristyksissä kansainvälisistä instituutioista, kuten Maailmanpankista ja kansainvälisistä rahoitusmarkkinoista.

Israelin tunnustus voi muuttaa tätä dynamiikkaa, mutta samalla se syventää kiistaa siitä, kuuluuko Somaliland kansainvälisen oikeuden näkökulmasta osaksi yhtenäistä Somaliaa vai itsenäisenä valtiona kansakuntien joukkoon.

Israel, Abraham-sopimukset ja sodan varjo

Israel on viime vuosina pyrkinyt systemaattisesti vahvistamaan suhteitaan sekä Lähi-idän että Afrikan valtioihin. Vuonna 2020 solmitut Abraham-sopimukset Yhdistyneiden arabiemiirikuntien, Bahrainin ja sittemmin myös Marokon kanssa avasivat uuden luvun Israelin ulkopolitiikassa ja normalisoivat suhteet useisiin muslimienemmistöisiin maihin.

Viimeaikaiset sodat, erityisesti Gazassa ja jännitteet Iranin kanssa, ovat kuitenkin vaikeuttaneet Israelin pyrkimyksiä laajentaa diplomaattista verkostoaan. Tässä kontekstissa Somalilandin tunnustaminen voidaan nähdä osana strategiaa vahvistaa jalansijaa sekä Afrikan sarvessa että Punaisenmeren ja Intian valtameren väylillä.

Samalla alueelliset toimijat ovat korostaneet, etteivät he hyväksy suunnitelmia, jotka tähtäisivät palestiinalaisten siirtämiseen pois omilta alueiltaan. Egyptin johtamassa lausunnossa neljä maata toistivat vastustavansa jyrkästi kaikkia hankkeita, jotka voisivat johtaa palestiinalaisten pakkosiirtoihin.

Kansainvälisen oikeuden ja ennakkotapausten merkitys

Somalilandin tunnustaminen nostaa jälleen esiin kysymyksen siitä, miten kansainvälinen yhteisö suhtautuu alueellisiin irtautumisliikkeisiin. Tapaukset kuten Kosovo, Etelä-Sudan, Krim ja Vuoristo-Karabah ovat jo aiemmin osoittaneet, että suurvaltojen poliittisilla intresseillä on usein ratkaiseva rooli sen määrittelyssä, kenen itsenäisyyspyrkimyksiä tuetaan ja kenen ei.

Somaliaa tukevat maat pelkäävät, että Somalilandin hyväksyminen itsenäiseksi voi rohkaista muita separatistisia liikkeitä Afrikassa ja muualla. Toisaalta Somalilandin puolustajat katsovat, että alue on täyttänyt monia valtiollisuuden kriteerejä – vakautta, toimivia instituutioita ja omaa hallintoa – jo vuosikymmeniä ilman, että se olisi saanut mahdollisuutta viralliseen valtioasemaan.

Laajempi turvallisuuskonteksti ja kamppailu vaikutusvallasta

Israelin liikkeet Afrikan sarvessa kytkeytyvät osaksi laajempaa turvallisuus- ja vaikutusvaltakilpailua, johon osallistuvat myös Iran, Turkki, Persianlahden valtiot sekä länsimaat. Alueen satamat, merireitit ja sotilastukikohdat ovat strategisia resursseja, joiden hallinta tarjoaa sekä taloudellista että sotilaallista vipuvoimaa.

Myös kamppailu urheilun, viihteen ja mediavaikuttamisen piirissä heijastaa samoja jännitteitä – esimerkkinä tästä voidaan pitää tapauksia, joissa turvallisuushuolia ja sopimuskiistoja on noussut esiin kansainvälisissä ottelutapahtumissa. Vaikka kyse on eri sektorista, taustalla vaikuttavat usein samat geopoliittiset ja taloudelliset intressit.

Somalilandin ja Israelin välinen uusi suhde muovaa tätä kokonaiskuvaa ja pakottaa naapurivaltiot sekä suurvallat tarkistamaan omia strategioitaan Afrikan sarven ja Punaisenmeren alueella.

Ei sisällä instagram post:eja