Israelin iskut Libanoniin laajentavat Iran-konfliktia – Hizbollah vastasi raketeilla Haifaan
Israelin ja Iranin välinen kriisi on laajentunut nopeasti Libanoniin ja koko Lähi-itään. Israelin armeija ilmoitti iskeneensä Hizbollahin kohteisiin Libanonissa sen jälkeen, kun Iranin tukema shiialainen järjestö laukaisi raketteja ja drooneja Israelin Haifan kaupunkiin kostona Iranin korkeimman johtajan, ayatollah Ali Khamenein, surmasta.
Israelin ilmaiskut tappoivat kymmeniä Libanonissa
Libanonin terveysministeriön mukaan Israeliin vastanneissa ilmaiskuissa kuoli ainakin 31 ihmistä. Iskut kohdistuivat erityisesti Beirutin eteläisiin esikaupunkialueisiin, Dahiehiin, jossa Hizbollahilla on vahva tukikohta, sekä maan eteläosiin.
Hizbollahin raketti- ja drooni-iskuista ei Israelin puolella raportoitu kuolonuhreja tai vakavia vahinkoja. Järjestö kuvasi tulta vastaiskuksi Khamenein “puhtaan veren” kostamiseksi sekä Israelin aiemmille iskuille Libanonissa sen jälkeen, kun 15 kuukautta sitten solmittu tulitauko päätti niiden välisen sodan.
Israelin puolustusministeri: Hizbollah maksaa ”kalliin hinnan”
Israelin puolustusministeri Israel Katz ilmoitti määränneensä armeijan toimimaan Hizbollahia vastaan ”voimalla”. Hänen mukaansa järjestön johtaja Naim Qassem on nyt ”merkattu salamurhan kohteeksi”.
Israel painottaa, että kyse ei ole enää pelkästään puolustuksesta, vaan laajemmasta hyökkäyskampanjasta Hizbollahia vastaan. Israelin puolustusvoimien (IDF) komentaja, kenraali Eyal Zamir, sanoi upseereilleen, että edessä on ”pitkiä taistelupäiviä” ja että kaikki vaihtoehdot, mukaan lukien mahdollinen maahyökkäys Etelä-Libanoniin, ovat pöydällä.
Libanonin johto puristaa Hizbollahin toimintatilaa
Libanonin presidentti Joseph Aoun tuomitsi Israelin iskut, mutta varoitti samalla maansa muuttumisesta ulkopuolisten valtioiden välikentäksi. Hänen mukaansa Libanonia ei tule vetää mukaan sotaan, joka ”ei koske” maata suoraan.
Myöhemmin pääministeri Nawaf Salam ilmoitti, että Libanonin hallitus kieltää välittömästi Hizbollahin sotilaallisen toiminnan maan alueella vastauksena raketti-iskuihin. Päätös merkitsee yhtä suorimmista haasteista Hizbollahin pitkään jatkuneelle rinnakkaiselle valta-asemalle Libanonissa.
Hallituksen mukaan sodan ja rauhan päätösvalta kuuluu yksin valtiolle. Se vaatii Hizbollahia lopettamaan kaikki turvallisuus- ja sotilaalliset toimintonsa, luovuttamaan aseensa ja noudattamaan marraskuussa 2024 solmittua tulitaukosopimusta, joka lopetti vuoden kestäneen sodan Israelin kanssa.
Konflikti leviää koko Lähi-itään
Hizbollahin oli laajalti odotettu liittyvän avoimemmin Iranin, Israelin ja Yhdysvaltojen väliseen yhteenottoon. Kriisi kiihtyi sen jälkeen, kun Yhdysvallat ja Israel iskivät yhdessä Iranin johtoon ja asevoimiin lauantaina. Vastatoimena Iran laukaisi ohjuksia ja drooneja kohti Israelia sekä Persianlahden arabimaita, jotka isännöivät Yhdysvaltain sotilastukikohtia.
Hizbollahin johtaja Naim Qassem kuvasi Khamenein salamurhaa ”rikoksista räikeimpänä” ja lupasi, että liike ”hoitaa velvollisuutensa Israelin ja Yhdysvaltojen aggression torjumisessa” eikä poistu ”kunnian ja vastarinnan kentältä”.
Yön raketti- ja drooni-iskut Haifaan
Hälytyssireenit soivat useilla pohjoisen Israelin alueilla noin kello 01.00 paikallista aikaa maanantaina (23.00 GMT sunnuntaina), ja alueella kuultiin räjähdyksiä. IDF kertoi torjuneensa yhden Libanonin suunnasta tulleen ammuksen ja muiden pudonneen avoimille alueille ilman henkilövahinkoja tai merkittäviä tuhoja.
Hizbollahin sotilassiipi ilmoitti myöhemmin laukaisseensa ”rakettisateen ja drooniparven” Israelin ohjuspuolustusjärjestelmää vastaan Haifan eteläpuolella. Iskujen kerrottiin olevan vastatoimi Khamenein surmalle sekä Israelin ”toistuville aggressioille” sen jälkeen, kun marraskuun 2024 tulitauko päätti vuoden mittaisen sodan.
Raskaat ilmaiskut Beirutin eteläosiin ja Etelä-Libanoniin
Israelin vastaiskut alkoivat Beirutin eteläisissä esikaupungeissa ja Etelä-Libanonissa noin kello 03.00. IDF:n mukaan iskut kohdistuivat Hizbollahin korkeisiin komentajiin, komentokeskuksiin, asevarastoihin ja ”terroristiseen infrastruktuuriin”.
Dahiehin yllä nousi nopeasti savupatsaita. Kaduilla levisi savu ja paniikki, kun useissa rakennuksissa syttyi tulipaloja. Myös Beirutin lentoaseman lähistön tiet kärsivät, ja kaduille jäi lasinsirpaleita ja romua.
Lentoaseman viereinen päätie tukkeutui, kun pääkaupungin asukkaat yrittivät paeta kohti pohjoista. Pitkät autojonot ulottuivat lentokentän tieltä päävaltaväylille.
Siviilien ahdinko: ”Olemme loppuun palaneita”
Beirutin Dahiehin alueella asuva opettaja Zeinab kertoi BBC:lle, että hän ja hänen perheensä heräsivät ensin uutisiin Hizbollahin raketti-iskusta Israeliin. Perhe pohti, pitäisikö lähteä, mutta päätti odottaa aamuun. Hetkeä myöhemmin heidät herättivät kuitenkin Israelin ilmaiskujen räjähdykset.
”Talo tärisi ympärillämme… Olin tyttäreni kanssa ja sanoin hänelle: ’me kuolemme. Meillä ei ole selviytymisen mahdollisuutta’”, Zeinab kuvaili. Äiti ja tytär pakenivat kadulle ilman selkeää määränpäätä. ”Emme tienneet minne menemme tai miten. Juoksimme vain jalkaisin.”
Zeinab sanoi olevansa raivoissaan siitä, että siviilit vedetään jälleen uuteen sotaan. ”Meidän ei pitäisi elää tällaisen pelon ja ahdistuksen kanssa mistään syystä… eikä lastemme pitäisi kantaa sodan taakkaa, jolla ei ole mitään tekemistä heidän kanssaan. Olemme valmiita, olemme loppuun palaneita.”
Evakuoinnit Etelä-Libanonissa ja tyhjentyvät kylät
IDF määräsi yli 50 eteläisen ja itäisen libanonilaiskylän asukkaat evakuoitaviksi ja varoitti jatkavansa iskuja alueella. Osa etelän asukkaista oli jo aloittanut paon Hizbollahin raketti-iskun jälkeen.
”Tilanne on täysin lohduton”, kertoi 55-vuotias kauppias ääniviestissä BBC:lle. ”Istuskelimme kotona, ja yhtäkkiä tämä kaikki tapahtui. Olimme järkyttyneitä, pakkasimme nopeasti, herätimme lapset ja hyppäsimme autoon. Nyt olemme jumissa tukkoisilla teillä etelän massiivisen evakuoinnin takia.”
Mies kertoi, että hänen vanhempansa, jotka asuvat Dahiehissa, yrittävät myös epätoivoisesti päästä pois alueelta. Siviilien liikkuminen on vaikeaa, ja monet pelkäävät uusien ilmaiskujen osuvan pakolaiskolonneihin.
Hiljaiset kadut Israelin pohjoisessa
Israelin pohjoisrajalla, vain muutaman sadan metrin päässä Libanonista sijaitsevassa Metulan kaupungissa kadut olivat maanantaina lähes autioita. BBC:n tiimi joutui keskeyttämään matkansa ja hakeutumaan suojaan saatuaan varoituksen mahdollisista uusista raketti-iskuista.
Pommisuojan vieressä seissyt nuori israelilainen sotilas kertoi tukevansa hallituksensa päätöstä aloittaa sota Irania vastaan ”sataprosenttisesti”. Hänen mukaansa Israelilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin vastata kovalla kädellä sekä Iranille että Hizbollahille.
Hizbollahin aseistus jakaa Libanonia
Hizbollahin aseellinen siipi on vuosikymmeniä jakanut Libanonia, joka kantaa edelleen syviä arpia vuosien 1975–1990 sisällissodasta. Monet libanonilaiset pitävät Hizbollahia tärkeänä vastavoimana Israelille, mutta toiset näkevät sen aseistuksen uhkana maan suvereniteetille ja sisäiselle vakaudelle.
Vaikka järjestö on poliittisesti vahva osa Libanonin valtarakennetta, sen aseellinen siipi toimii pitkälti valtion kontrollin ulkopuolella. Tämä rinnakkainen valta-asema on ollut kiistojen ytimessä, ja vaatimukset Hizbollahin aseiden riisumisesta ovat voimistuneet erityisesti viimeisimpien sotien jälkeen.
Edellinen sota ja tulitaukoehtojen rikkomussyytökset
Viimeisin laajamittainen sota Israelin ja Hizbollahin välillä alkoi, kun Hizbollah ampui raketteja kiistanalaiselle raja-alueelle päivää sen jälkeen, kun Hamas hyökkäsi Etelä-Israeliin 7. lokakuuta 2023. Israel vastasi syyskuussa 2024 raskaalla ilma- ja maahyökkäyksellä Hizbollahia vastaan, perustellen toimia tarpeella turvata pohjoisesta paenneiden israelilaisten paluu koteihinsa.
Sota vaati raskaasti siviiliuhreja: noin 4 000 libanonilaista ja 120 israelilaista sai surmansa. Hizbollahin voimat heikkenivät merkittävästi, ja järjestön edellinen johtaja Hassan Nasrallah sai surmansa Israelin iskussa Dahiehiin.
Yhdysvaltain ja Ranskan välityksellä solmitussa tulitaukosopimuksessa Hizbollah sitoutui vetämään aseistetut joukkonsa pois Litani-joen eteläpuolelta, noin 30 kilometrin etäisyydeltä Israelin rajasta. Vastavuoroisesti Israel lupasi vetää joukkonsa pois Etelä-Libanonista.
Tulitauon jälkeen osapuolet ovat toistuvasti syyttäneet toisiaan sopimuksen rikkomisesta. Israel väittää Hizbollahin pyrkivän palauttamaan sotilaalliset kykynsä etenkin etelässä, kun taas Hizbollah ja Libanonin viranomaiset tuomitsevat Israelin lähes päivittäiset ilmaiskut sen väitetyille Hizbollah-kohteille. Israelin joukot pitävät edelleen hallussaan ainakin viittä asemapaikkaa Etelä-Libanonissa, mikä lisää jännitteitä ja epäluottamusta.
Julkisuuden ja konfliktin inhimillinen hinta
Kuten monissa muissakin konflikteissa, myös Israelin ja Hizbollahin välienselvittely heijastuu raskaasti tavallisten ihmisten arkeen. Siviilit joutuvat elämään jatkuvan pelon, evakuointien ja taloudellisen epävarmuuden keskellä, samalla kun poliittiset ja sotilaalliset toimijat käyvät kamppailua vallasta ja vaikutusvallasta.
Myös julkisuuden ja median rooli on kova ja usein armoton. Tämä näkyy niin konfliktialueiden uutisoinnissa kuin yksittäisten ihmisten tarinoissa. Esimerkiksi Helena Koivun kuvaus siitä, miten julkisuus voi olla suoraviivaista ja ajoittain raakaa, muistuttaa, että kovan paineen alla olevissa tilanteissa ihmisten kokema henkinen kuorma on usein paljon suurempi kuin pelkät otsikot antavat ymmärtää.
Ei sisällä instagram post:eja
