Josh Simons eroaa ministerin tehtävästä Labour Together -kohun keskellä

Britannian työväenpuolueen kansanedustaja Josh Simons on eronnut kabinettitoimiston ministerin tehtävästä vain päiviä sen jälkeen, kun pääministeri Sir Keir Starmer pyysi hallituksensa etiikka‑neuvojaa tutkimaan Simonsiin kohdistuneet väitteet.

Taustalla Labour Together ‑ajatuspajan kiistelty raportti

Simons johti aiemmin Labour Together ‑ajatuspajaa, jota syytetään siitä, että se tilasi ulkopuoliselta viestintätoimistolta raportin, joka selvitti toimittajien taustoja. Väitteiden mukaan raportissa mentiin paljon pidemmälle kuin pelkkään jutun taustojen tarkistamiseen.

Labour Together maksoi yhdysvaltalaiselle julkisten asioiden toimistolle APCO Worldwide ‑yhtiölle vähintään 30 000 puntaa. Toimeksiantona oli tutkia Sunday Times ‑lehden jutun lähteitä, rahoitusta ja alkuperää. Juttu käsitteli ajatuspajan ilmoittamattomia lahjoituksia ennen vuoden 2024 vaaleja.

Toimittajien henkilökohtaiset tiedot raportissa

Raportin kerrotaan sisältäneen yksityiskohtaista tietoa Sunday Times ‑lehden toimittajasta Gabriel Pogrundista, mukaan lukien hänen juutalainen taustansa sekä väitteitä hänen ideologisesta suuntautumisestaan. Lähteiden mukaan raportissa esitettiin myös, että Pogrundin aiempi uutisointi – muun muassa kuninkaallisesta perheestä – voitaisiin tulkita Yhdistynyttä kuningaskuntaa horjuttavaksi ja jopa Venäjän strategisia ulkopoliittisia tavoitteita palvelevaksi.

BBC ei ole nähnyt APCO Worldwide ‑raporttia kokonaisuudessaan, mutta sen sisällöstä perillä olevat lähteet ovat vahvistaneet Sunday Timesin esiin nostamat pääkohdat.

Myös muita toimittajia tarkkailun kohteena

BBC:n haltuunsa saaman sopimuksen mukaan APCO Worldwide sitoutui tutkimaan myös toimittajat Paul Holden sekä yhdysvaltalainen Matt Taibbi. Sopimus oli osoitettu Josh Simonsille hänen toimiessaan Labour Together ‑ajatuspajan johdossa.

Simons, 32, on aiemmin väittänyt, että tutkimuksen tehnyt yritys meni pidemmälle kuin mitä siltä alun perin pyydettiin. Myöhemmin hän on kuitenkin myöntänyt, että APCO Worldwiden kanssa sovitut toimeksiannon ehdot olivat laajemmat kuin hän oli ymmärtänyt.

Etiikka‑neuvojan arvio: ei muodollista rikkomusta, mutta vakava mainehaitta

Pääministerin etiikka‑neuvoja Sir Laurie Magnus tutki tapauksen Sir Keir Starmerin pyynnöstä. Kirjeessään pääministerille Sir Laurie totesi, että Simons toimi hyvässä uskossa, eikä rikkonut muodollisesti ministereitä koskevaa eettistä ohjeistusta.

Samaan aikaan hän kuitenkin korosti, että Simons itse myöntää nyt allekirjoittaneensa liian laajan sopimuksen ja toimineensa liian hätäisesti APCO Worldwiden palkkaamisessa. Sir Laurien mukaan Simons ymmärtää, että hänen julkisten lausuntojensa ja nyt esiin nousseen, selvästi laajemman toimeksiannon välinen kuilu on vahingoittanut hänen uskottavuuttaan.

Simons: ”Olen muuttunut häiriötekijäksi”

Simons vahvisti eronsa viestipalvelu X:ssä. Hän kirjoitti tulleensa ”häiriötekijäksi tämän hallituksen tärkeälle työlle” ja katsoi, että ero on paras ratkaisu sekä hänelle itselleen että hallitukselle.

Pääministeri Sir Keir Starmer kertoi hyväksyneensä eron ”surullisena”, mutta kiitti Simonsia tämän työstä. Starmer kiitti erityisesti Simonsin sitoutumista, keskittymistä ja energiaa ministerinä toimimisen aikana, vaikka kohu varjosti lopulta hänen uraansa hallituksessa.

Paine kasvoi Labourin sisältä

Yli 20 Labourin kansanedustajaa ehti vaatia ”täysin riippumatonta tutkintaa” Simonsin toiminnasta ja Labour Together ‑ajatuspajan raportista. Tämä lisäsi painetta sekä Simonsia että pääministeri Starmeria kohtaan, sillä tapaus nosti esiin kysymyksiä poliittisen vallan, ajatuspajojen ja median suhteesta.

Labour Togetheria pidetään yhtenä keskeisenä voimana Sir Keir Starmerin noustessa työväenpuolueen johtoon. Ajatuspajan ympärille syntynyt kohu on siksi herättänyt poikkeuksellista huomiota paitsi parlamentissa myös puolueen sisäisessä keskustelussa.

Laajempi keskustelu poliittisesta läpinäkyvyydestä

Simonsin ero kytkeytyy laajempaan keskusteluun siitä, miten puolueisiin sidoksissa olevat ajatuspajat toimivat, ketä ne tarkkailevat ja millä ehdoilla ne tilaavat selvityksiä toimittajista ja kriitikoista. Tapauksen ytimessä ovat kysymykset yksityisyydensuojasta, median vapaudesta ja siitä, missä kulkee poliittisen maineenhallinnan ja epäasiallisen profiloinnin raja.

Samankaltaisia kysymyksiä herää myös Suomessa, kun seurataan poliitikkojen julkisuuskuvaa ja siihen liittyviä selvityksiä. Esimerkiksi presidentti Alexander Stubbin yksityiselämä on aika ajoin otsikoissa, ja hiljattain huomiota herätti Alexander Stubbin talvinen saaristokuva ja harvinainen yhteiskuva Suzannen kanssa, joka osoitti, miten eri tavalla poliittiset toimijat voivat rakentaa julkista kuvaansa avoimuuden ja kevyempien some‑sisältöjen kautta – ilman taustalla tehtäviä aggressiivisia selvityksiä.

Simonsin tapauksen seurauksena Labourin odotetaan tarkentavan ohjeitaan siitä, millaisia toimeksiantoja puolueeseen kytkeytyvät organisaatiot voivat antaa ulkopuolisille viestintä‑ ja tutkimusyhtiöille. Samalla opposition maineen kannalta keskeistä on, että puolue pystyy osoittamaan toimivansa avoimesti ja kunnioittavansa riippumattoman median roolia demokraattisessa järjestelmässä.

Ei sisällä instagram post:eja