Keir Starmer: Britannia ei ollut mukana Yhdysvaltain iskussa Venezuelassa

Pääministeri Sir Keir Starmer on vakuuttanut, että Yhdistynyt kuningaskunta ei ollut ”millään tavalla” osallisena Yhdysvaltain johtamassa sotilasoperaatiossa Venezuelassa, jossa maan presidentti Nicolás Maduro otettiin kiinni.

Starmerin mukaan Britannia ei osallistunut iskuun, eikä Lontoo ollut sen suunnittelussa mukana. Hän korosti, ettei ole vielä keskustellut Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin kanssa operaatiosta, mutta aikoo tehdä sen pian, jotta tapahtumien kulku ja vastuut saadaan selkeästi selvitettyä.

Starmer: ensin faktat, sitten johtopäätökset

Toimittajien kysyessä, aikooko hän tuomita Yhdysvaltain toiminnan – kuten useat muut brittipoliitikot ovat jo tehneet – Starmer sanoi haluavansa ”ensin selvittää faktat” ja keskustella presidentti Trumpin kanssa nopeasti muuttuvasta tilanteesta.

Hän korosti, että kyseessä on ”nopeasti kehittyvä tilanne”, jossa vastuut ja kansainvälisen oikeuden näkökulmat on arvioitava huolellisesti. Vasta tämän jälkeen hallitus antaa kattavamman arvionsa siitä, olivatko Yhdysvaltain toimet kansainvälisen oikeuden näkökulmasta oikeutettuja.

Britit Venezuelassa: turvallisuus etusijalla

Pääministeri kertoi myös työskentelevänsä tiiviisti Britannian Venezuelan-suurlähetystön kanssa, jotta Etelä-Amerikan maassa oleskelevat noin 500 Ison-Britannian kansalaista saavat ajantasaista tietoa, suojelua ja käytännöllisiä ohjeita.

Starmerin mukaan hallituksen ensisijainen tehtävä on varmistaa, että britit Venezuelassa ovat ”hyvin hoidettuja, suojeltuja ja saavat asianmukaista neuvontaa” tilanteen mahdollisesti kiristyessä.

Yhdysvaltain operaatio: Maduro lennätettiin maasta

Presidentti Trumpin mukaan Venezuelan vasemmistolainen presidentti Nicolás Maduro ja hänen puolisonsa lennätettiin maasta pois sotilasoperaatiossa, joka toteutettiin yhdessä Yhdysvaltain lainvalvontaviranomaisten kanssa.

Yhdysvaltain eliittijoukkoihin kuuluvaa Delta Force -erikoisyksikköä käytettiin iskussa, jossa Maduro otettiin kiinni Venezuelan pääkaupungissa Caracasissa, kertoi BBC:n pohjoisamerikkalainen yhteistyökumppani CBS News.

Yhdysvaltain viranomaisten mukaan Maduro aiotaan asettaa syytteeseen New Yorkissa, ja häntä odottavat huume- ja aserikoksiin liittyvät syytteet. Ulkoministeri Marco Rubio on todennut, ettei odota lisätoimia Venezuelaa vastaan tämän operaation jälkeen.

Oppositio vaatii Starmerilta selvää tuomiota

Britanniassa oppositiopuolueet ovat reagoineet Yhdysvaltain iskuun eri tavoin ja vaativat Starmerilta selkeämpää kantaa.

Liberaalidemokraattien johtaja Sir Ed Davey kehotti pääministeriä tuomitsemaan Yhdysvaltain toimet. Hänen mukaansa vaikka Maduro on ”brutaali ja epälegitiimi diktaattori”, laittomat sotilasiskut heikentävät kaikkien turvallisuutta ja rapauttavat kansainvälisen oikeuden uskottavuutta.

Daveyn mukaan presidentti Trump ”antaa vihreää valoa” johtajille, kuten Vladimir Putinille ja Xi Jinpingille, toimia muissa maissa rankaisematta, jos tällaiset iskut jäävät ilman selvää kansainvälistä tuomiota.

Reform UK -puolueen johtaja Nigel Farage puolestaan näkee tilanteen toisin. Hänen mukaansa Yhdysvaltain ”epäortodoksinen” sotilasoperaatio Venezuelassa voi toimia pelotteena Venäjän ja Kiinan tulevia aggressioita vastaan. Farage katsoo, että voimakas ja yllättävä reagointi voi hillitä suurvaltojen laajentumishaluja.

Vihreän puolueen johtaja Zack Polanski on asettunut jyrkästi Yhdysvaltojen toimia vastaan ja vaatii pääministeriä tuomitsemaan iskun. Hän kuvailee operaatiota ”laittomaksi” ja ”kansainvälisten ihmisoikeusnormien rikkomukseksi”, ja pitää sitä vaarallisena ennakkotapauksena tuleville kriiseille.

Kansainvälisen oikeuden ja politiikan solmukohta

Tapaus nostaa jälleen esiin kysymyksen siitä, miten kansainvälinen yhteisö suhtautuu autoritaarisiin ja epälegitiimeinä pidettyihin hallintoihin. Maduroa on pitkään syytetty vaalivilpistä, oppositiota vastaan suunnatusta väkivallasta ja ihmisoikeusloukkauksista, mutta siitä huolimatta monet valtiot korostavat, että sotilaallinen puuttuminen ilman selkeää YK-valtuutusta voi olla kansainvälisen oikeuden vastaista.

Starmerin varovainen linja – ensin faktat, sitten kannanotto – heijastaa pyrkimystä tasapainotella läheisen liittolaisen Yhdysvaltojen, kansainvälisen oikeuden ja kotimaisen poliittisen paineen välillä. Samalla se kytkeytyy laajempaan keskusteluun siitä, miten länsimaiden tulisi reagoida diktaattorihallintoihin ilman, että ne itse horjuttavat sääntöperustaista kansainvälistä järjestystä.

Perheen ja politiikan rajapinta julkisuudessa

Keskustelu vallasta, vastuusta ja yksilön roolista ei rajoitu vain suurvaltapolitiikkaan. Myös suomalaisessa julkisuudessa nähdään, miten julkisuuden henkilöt pohtivat arvoja ja prioriteetteja. Esimerkiksi muusikko Archie Cruz on nostanut esiin, miten uuden vuoden kuvassa Iida Vainion kanssa korostui ajatus siitä, että perhe ja läheiset voivat olla tärkeämpiä kuin ulkoiset saavutukset. Tämä rinnastus muistuttaa, että sekä yksilö- että valtiotasolla tehdään jatkuvasti arvovalintoja siitä, mitä pidetään tärkeimpänä – turvallisuutta, periaatteita, liittolaisuussuhteita vai henkilökohtaisia suhteita.

Ei sisällä instagram post:eja