Keir Starmer vastatuulessa: pääministeri pyytää äänestäjiä arvioimaan häntä vasta seuraavissa vaaleissa

Ison-Britannian pääministeri ja työväenpuolueen (Labour) johtaja Sir Keir Starmer vetoaa äänestäjiin, että häntä arvioitaisiin vasta seuraavissa parlamenttivaaleissa – ei nykyisen poliittisen myrskyn keskellä. Starmereen kohdistuu kasvavaa kritiikkiä sekä omasta puolueesta että oppositiosta, mutta hän vakuuttaa, että maan suunnan muuttaminen vie väistämättä aikaa.

”14 vuoden epäonnistumista ei käännetä 12 kuukaudessa”

BBC:n Chris Masonille antamassaan haastattelussa Johannesburgissa, Etelä-Afrikassa, G20-huippukokouksen yhteydessä, Starmer muistutti, että Labour voitti vaalit viime vuonna ohjelmalla, jossa luvattiin muuttaa maa 14 vuoden konservatiivihallinnon jälkeen.

”Voitimme vaalit viime vuonna manifestilla, jossa lupasimme muuttaa maan 14 vuoden epäonnistumisen jälkeen. Olen aina sanonut, että se vie aikaa, koska et voi kääntää 14 vuoden epäonnistumista vain 12 tai 16 kuukaudessa”, Starmer sanoi.

Hänen mukaansa hallituksen on ennen kaikkea onnistuttava kolmessa asiassa: ihmisten ostovoiman parantamisessa, julkisten palvelujen – erityisesti terveydenhuollon (NHS) – kohentamisessa sekä turvallisuuden tunteen vahvistamisessa.

”Olen hyvin tietoinen siitä, että minua arvioidaan näiden kolmen mittarin perusteella seuraavissa vaaleissa – ja aivan syystä”, hän totesi.

Kustannuskriisi ja budjettipaineet taustalla

Starmerin mukaan hallitus on ottanut ”hyviä ensiaskeleita” erityisesti elinkustannuskriisin helpottamisessa, mutta myöntää, että ”enemmän on tehtävä”. Britanniassa inflaatio, asumiskustannukset ja energialaskut ovat kiristäneet kotitalouksien taloutta, ja ensi viikolla julkaistavasta budjetista odotetaan erittäin vaikeaa.

Valtiovarainministerin odotetaan laajasti nostavan veroja, mikä lisää poliittista painetta hallitusta kohtaan. Konservatiivit ovat jo väittäneet, että Labourin budjetti ”purkautuu käsiin”, sen jälkeen kun hallitus perääntyi tuloveroprosenttien korotuksesta – päätöksestä, joka rikkoisi vaalilupauksen.

Historian epäsuosituin pääministeri mielipidemittausten mukaan

Haastattelussa Starmerilta kysyttiin suoraan, miksi osa mielipidemittauksista näyttää hänen olevan historian epäsuosituin pääministeri modernin gallup-ajan alusta lähtien. Hän vastasi korostamalla pitkäjänteisyyttä ja vaalivoiton antamaa mandaattia.

”Ihmiset sanoivat, ettei Labouria voi muuttaa. Muutimme sen ja voitimme murskavoiton. Nyt jotkut sanovat, ettei maata voi muuttaa parempaan suuntaan. Minä sanon, että se on mahdollista”, Starmer perusteli.

Hän sanoo olevansa optimistinen Britannian tulevaisuudesta ja vakuuttaa, että maa saadaan käännettyä suunnanmuutokseen 14 konservatiivivuoden jälkeen.

Johtajuuskyseenalaistukset ja sisäiset valtataistelut

Viikot ennen G20-huippukokousta ovat olleet Starmerille vaikeita. Kulisseissa on liikkunut yhä enemmän huhuja mahdollisesta johtajuushaasteesta, ja useat Labourin kansanedustajat ovat avoimesti kyseenalaistaneet pääministerin linjan.

Viime viikolla pääministerin lähipiiristä vuodettiin tiedotusvälineille, että Starmer taistelisi kaikkia Labourin kansanedustajien mahdollisia syrjäytysyrityksiä vastaan. Erityisesti terveysministeri Wes Streetingin nimi nousi esiin mahdollisena haastajana.

Vuodot kääntyivät kuitenkin itseään vastaan. Yritys vahvistaa Starmerin asemaa nostikin johtajuusuhat entistä näkyvämmin julkisuuteen ja lisäsi kritiikkiä pääministeriä kohtaan. Streeting kiisti suunnittelevansa haastetta ja puhui sen sijaan ”myrkyllisestä kulttuurista” pääministerin virka-asunnossa 10 Downing Streetillä, vaikka totesi, ettei usko Starmerin itse olleen vuotojen takana.

Starmerin mukaan hyökkäykset Streetingiä vastaan eivät ole peräisin Downing Streetiltä, mutta vahinko puolueen yhtenäisyysmielikuvan kannalta oli jo tapahtunut.

Vähäisiä mutta äänekkäitä vaatimuksia uudesta johtajasta

Tällä hetkellä vain pieni joukko Labourin kansanedustajia on julkisesti vaatinut Starmerin syrjäyttämistä, mutta kulisseissa huoli puolueen suunnasta on laajempaa. Nottingham Eastin kansanedustaja Nadia Whittome, joka kuuluu puolueen vasempaan laitaan, liittyi taannoisessa haastattelussa Clive Lewisin rinnalle vaatimaan uutta johtajaa.

”Vaikka Keir Starmer tekisi radikaalin suunnanmuutoksen, en usko että ihmiset uskoisivat häntä. En myöskään usko, että ihmiset hänen ympärillään antaisivat sen tapahtua”, Whittome sanoi.

Hänen mukaansa Labour tarvitsee sekä uuden johtajan että uuden ydinjoukon pääministerin toimistoon – ja täysin erilaisen poliittisen suunnan.

Myös York Centralin kansanedustaja Rachael Maskell, joka otettiin hiljattain takaisin puolueen parlamenttiryhmään neljän kuukauden erottamisen jälkeen, vihjasi että Starmerin tulisi harkita asemaansa, mikäli ensi viikon budjetti ei vastaa odotuksia. ”Viime kädessä pääministerin täytyy katsoa peiliin ja kysyä: onko minulla tämän ajan tarvitsemat taidot johtaa Labouria?”, Maskell sanoi LBC:lle.

Mahdollinen johtajuushaaste ja tulevat vaalit

Starmer on toistuvasti vakuuttanut johtavansa Labouria seuraaviin parlamenttivaaleihin, joiden on määrä olla vuonna 2029 – ellei hän itse päätä aikaistaa vaaleja. Johtajuushaaste edellyttäisi vähintään 80 Labourin kansanedustajan tukea, mikä on korkea kynnys, mutta ei mahdoton, jos puolueen sisäinen tyytymättömyys kasvaa.

Kevään paikallisvaaleista Skotlannissa, Walesissa ja Englannissa odotetaan seuraavaa suurta koetinkiveä Starmerin johtajuudelle. Labour valmistautuu siellä merkittäviin tappioihin, mikä voisi entisestään lisätä keskustelua johdonvaihdoksesta – jopa ennen ensi viikon budjettia.

Starmer myönsi BBC:lle, että hallituksen saavutukset jäävät helposti johtajuuskeskustelun varjoon. ”Jokainen minuutti, joka käytetään muuhun kuin elinkustannuksista puhumiseen, on hukkaan heitetty minuutti”, hän sanoi.

Johtajuuskriisit ja poliittiset kohut – ilmiö myös muualla

Starmerin ympärillä kuohuva johtajuuskeskustelu ei ole poikkeus, vaan osa laajempaa ilmiötä, jossa poliittiset skandaalit, sisäiset valtataistelut ja lupausrikkomukset murentavat luottamusta puolueisiin ja johtajiin. Sama dynamiikka on nähtävissä myös muualla Euroopassa – ja esimerkiksi Suomessa tapahtumajärjestäjien ja poliitikkojen ympärillä syntyneissä kiistoissa.

Hyvä esimerkki on F2F Event -kohutapahtuma ja sen ympärille syntynyt riita palkkioista ja sopimuksista, jossa luottamuspula, epäselvät vastuut ja julkinen riitely heikensivät kaikkien osapuolten uskottavuutta – aivan kuten puolueiden sisäiset valtataistelut tekevät politiikassa.

Starmerin tapauksessa keskeinen kysymys on, uskovatko äänestäjät, että hän kykenee pitkäjänteiseen suunnanmuutokseen, vai näkevätkö he hänessä vain yhden uuden kasvot saman vanhan poliittisen kulttuurin sisällä. Lopullisen vastauksen antaa vasta seuraava parlamenttivaali – juuri kuten Starmer itse toivoo.

Ei sisällä instagram post:eja