Ketkä ovat drusit ja miksi Israel hyökkää Syyriaan?

Syyriassa on puhjennut uusi aalto kuolettavaa väkivaltaa, joka korostaa maan hauraan turvallisuustilanteen. Uusi hallinto yrittää vakiinnuttaa valtaansa pirstoutuneessa maassa.

13. heinäkuuta drusi-vähemmistöön kuuluvan kauppiaan sieppaus johti päivien mittaisiin verisiin yhteenottoihin drusi-militioiden ja sunnibeduiinitaistelijoiden välillä Etelä-Syyriassa.

Israel puuttui tilanteeseen 15. heinäkuuta, ilmoittaen suojelevansa druseja ja eliminoivansa hallituksen joukkoja, joita syytettiin hyökkäyksistä Suweidassa. Ihmisoikeusjärjestö Syrian Observatory for Human Rightsin mukaan Suweidassa on kuollut ainakin 350 ihmistä sunnuntaista lähtien.

Väkivalta on ensimmäinen tämän vuoden Suweidassa, jossa huhtikuussa ja toukokuussa drusitaistelijat ja Syyrian uudet turvallisuusjoukot kävivät väkivaltaisia taisteluja, jolloin kymmeniä ihmisiä kuoli. Aiemmat yhteenotot Syyrin rannikkoprovinssissa maaliskuussa tappoivat satoja alaviittivähemmistöön kuuluvia, johon entinen hallitsija Bashar al-Assad kuului.

Tilanteen epävakaus ja Israelin iskut ovat herättäneet pelkoa turvallisuuden romahtamisesta Syyriassa, joka kamppailee vuosikymmenen sisällissodan jälkimainingeissa ja islamistien johtaman Damaskoksen vallankaappauksen kanssa joulukuussa 2024. Syyrian nykyinen johtaja, entinen jihadisti Ahmed al-Sharaa, on luvannut suojella Syyrian vähemmistöjä.

Drusit ovat arabiaa puhuva etninen ja uskonnollinen vähemmistö Syyriassa, Libanonissa, Israelissa ja miehitetyllä Golanin kukkuloilla. Drusi-usko on shiialaisuuden haara, jolla on oma ainutlaatuinen identiteetti ja uskomukset.

Noin puolet drusien miljoonasta seuraajasta asuu Syyriassa, jossa he muodostavat noin 3% väestöstä. Israelin drusiyhteisöä pidetään yleensä uskollisena Israelille sen jäsenten palvelun myötä asevoimissa. Israelissa ja Israelin miehittämillä Golanin kukkuloilla asuu noin 152 000 drusia Israelin tilastokeskuksen mukaan.

He ovat historiallisen vaikeassa asemassa Syyrian poliittisessa järjestyksessä. Pitkän sisällissodan aikana drusit pitivät yllä omia joukkojaan Etelä-Syyriassa.

Assadin äkillisen kaatumisen jälkeen Israel on pyrkinyt solmimaan liittoumia drusiyhteisön kanssa pohjoisrajallaan tavoitteena luoda alueellisia vähemmistöliittoumia. Israel on asettunut alueellisesti vähemmistöjen, kuten kurdien, drusien ja alaviittien suojelijaksi Syyriassa, hyökäten samalla Syyrian sotilaskohteisiin ja hallituksen joukkoihin.

Viimeisimmät iskut toimivat pääasiassa varoituksena ja pelotteena Syyrian armeijan sijoittamisesta etelään, Israelin yrittäessä luoda demilitarisoidun vyöhykkeen alueelle. Erityisesti Israel pelkää islamistitaistelijoiden läsnäoloa pohjoisrajallaan, Israelin miehittämillä Golanin kukkuloilla.

Israelin ilmaiskut 15. heinäkuuta kohdistuivat Suweidassa turvallisuusjoukkoihin ja ajoneuvoihin, mutta 16. heinäkuuta Israel laajensi iskujaan iskemällä Syyrian puolustusministeriöön ja armeijan päämajaan Damaskoksessa. Syyria on tuominnut iskut.

Iskut edustavat vakavinta Israelin eskalaatiota Syyriassa joulukuun 2024 jälkeen, jolloin Israel tuhosi satoja sotilaskohteita ja valtasi YK:n valvoman puskurivyöhykkeen Syyrian Golanin kukkuloilla. Israel on iskenyt Syyriaan useita kertoja estääkseen uusia viranomaisia kasvattamasta sotilaallista kapasiteettiaan, joka nähdään mahdollisena uhkana Israelin turvallisuudelle.

Useat arabimaat, mukaan lukien Libanon, Irak, Qatar, Jordania, Egypti ja Kuwait, ovat tuominneet Israelin iskut, jotka kohdistuivat Syyrian hallituksen ja turvallisuusjoukkojen kohteisiin. Saudi-Arabian ulkoministeriö kutsui iskuja ”Israelin häpeämättömiksi hyökkäyksiksi” Syyriaan, kun taas Iran kuvasi iskuja ”täysin ennustettaviksi”.

Turkki, merkittävä sidosryhmä Assadin jälkeisessä Syyriassa, kuvasi iskuja ”sabotaasiksi Syyrian pyrkimyksille saavuttaa rauha, vakaa ja turvallisuus”.

YK:n pääsihteeri Antonio Guterres tuomitsi myös Israelin ”eskaloivat” iskut Suweidassa ja Damaskoksessa.

Väkivalta on alleviivannut Syyrian sodanjälkeisen turvallisuus- ja poliittisen maiseman haurautta, ja viimeisin väkivallan aalto on ruokkinut pelkoa uusista uskonnollisista iskuista Syyriassa.

Sharain pyrkimykset vakiinnuttaa valta ja yhdistää Syyrian eri ryhmät voivat vaarantua, ellei hänen islamistien hallitsema hallituksensa kykene ratkaisemaan vuosikymmenen sisällissodan aiheuttamia uskonnollisia jakolinjoja. Uskonnolliset yhteenotot ja Israelin iskut uhkaavat romuttaa valtion rakennustyötä ja sodanjälkeistä toipumista.

Israel puolestaan todennäköisesti jatkaa uusien viranomaisten ja sen eteläisiin liittyvien islamistitaistelijoiden pitämistä merkittävänä turvallisuusuhkana – työntäen sitä etsimään liittolaisia ryhmistä, jotka saattavat tuntea itsensä vieraantuneiksi uusista viranomaisista.

Lähde: bbc.com