Kiina teloitti 11 Myanmarin huijausmafian jäsentä – Ming-suvun rikosimperiumi kaatui
Kiina on teloittanut 11 jäsentä pahamaineisesta Ming-suvusta, joka pyöritti laajoja verkkohuijaus- ja uhkapelikeskuksia Myanmarissa, erityisesti Kiinan vastaisella raja-alueella. Teloituksista kertoivat Kiinan valtiolliset tiedotusvälineet.
Tuomitut kuuluivat rikollisorganisaatioon, joka oli vuosien ajan tunnettu yhtenä vaikutusvaltaisimmista Myanmarin huijausmafian ryhmistä. Kiinan viranomaisten mukaan heidän toimintansa johti lukuisiin kuolemiin, vakaviin pahoinpitelyihin ja valtaviin taloudellisiin menetyksiin.
Tuomiot raskaista rikoksista
Zhejiangin provinssin tuomioistuin langetti Ming-suvun jäsenille kuolemantuomiot jo syyskuussa. Heidät todettiin syyllisiksi muun muassa tappoon, laittomaan vapaudenriistoon, petoksiin ja laittomien uhkapeliluolien pyörittämiseen. Kiinan korkein oikeus hylkäsi valitukset marraskuussa, minkä jälkeen tuomiot pantiin täytäntöön.
Tuomioistuimen mukaan rikollisverkoston toiminta oli poikkeuksellisen raakaa ja järjestelmällistä. Uhreja pahoinpideltiin, eristettiin ja uhkailtiin, jos he eivät suostuneet yhteistyöhön tai yrittivät paeta huijauskeskuksista.
Laukkaing – syrjäisestä rajakaupungista rikoskeskittymäksi
Ming-suku oli yksi useista klaaneista, jotka hallitsivat Myanmarin pohjoisosassa sijaitsevaa Laukkaingin kaupunkia, aivan Kiinan rajan tuntumassa. Aiemmin hiljainen ja köyhä rajaseutu muuttui heidän valtakautensa aikana kasinokeskukseksi ja punaisten lyhtyjen alueeksi, jossa pyöri valtava määrä rahaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta.
Alueen talous rakentui pitkälti laittoman uhkapelaamisen, ihmiskaupan ja kansainvälisten verkkohuijausten ympärille. Rikollisverkostot hyödynsivät heikkoa valtion kontrollia ja Myanmarin sisällissodan aiheuttamaa sekasortoa.
Rikollisverkoston romahtaminen sisällissodan keskellä
Ming-suvun imperiumi alkoi murentua vuonna 2023, kun Myanmarin etniset aseelliset ryhmät valtasivat Laukkaingin käynnissä olevan sisällissodan yhteydessä. Nämä joukot pidättivät Ming-suvun johtohahmoja ja luovuttivat heidät Kiinan viranomaisille.
Kiinan ja Myanmarin viranomaisten välinen yhteistyö kiristyi samaan aikaan, kun Peking oli yhä äänekkäämmin vaatinut toimia rajaseudulla rehottavaa huijaus- ja ihmiskauppabisnestä vastaan. Lopulta sotilasjuntan ja etnisten armeijoiden välinen konflikti loi tilanteen, jossa rikollisverkostojen suoja heikkeni ratkaisevasti.
Miljardiluokan huijauksia ja kymmeniä uhreja
Kiinan korkeimman oikeuden mukaan Ming-suvun pyörittämät huijausoperaatiot ja uhkapeliluolat tuottivat vuosien 2015–2023 aikana yli 10 miljardia yuania (noin 1,4 miljardia dollaria, noin 1 miljardi puntaa). Kyse oli yhdestä alueen tuottoisimmista rikosbisneksistä.
Virallisten tietojen mukaan heidän rikoksensa johtivat 14 kiinalaisen kansalaisen kuolemaan ja lukuisten muiden loukkaantumisiin. Monet uhreista olivat Kiinasta houkuteltuja työntekijöitä, jotka päätyivät väkivallan, kiristyksen ja pakkotyön kohteiksi.
Tuhansia kiinalaisia ansassa huijauskeskuksissa
Myanmarin verkkohuijauskeskukset ovat vuosien ajan vetäneet puoleensa tai ansaan tuhansia kiinalaisia työntekijöitä. Heille luvattiin laillisia työpaikkoja, mutta perillä heidät usein pakotettiin tekemään huijauksia ulkomaisiin kohteisiin – esimerkiksi sijoitus-, kryptovaluutta- ja romanssihuijauksia.
Arviot vaihtelevat, mutta kaiken kaikkiaan satojatuhansia ihmisiä on eri puolilla Kaakkois-Aasiaa joutunut vastaaviin suljettuihin huijauskomplekseihin, joissa rikollisryhmät käyttävät hyväkseen heikkoa viranomaisvalvontaa, korruptiota ja rajaseutujen hallitsemattomuutta.
Kiinalaista yleisöä järkytti erityisesti tapaus, jossa pienimuotoinen näyttelijä lensi Thaimaahan työkeikalle, mutta päätyikin kidnapatuksi ja siirretyksi Myanmarin huijauskeskukseen. Tapaus levisi viraalina Kiinan sosiaalisessa mediassa ja lisäsi painetta Pekingin suuntaan tehostaa toimia huijausmafian kitkemiseksi.
Pekingin kasvanut paine Myanmarin juntalle
Kiinan viranomaiset ovat jo pitkään vaatineet Myanmarin sotilasjunttaa puuttumaan rajaseudun rikollisuuteen. Verkkohuijaukset ja niihin liittyvä ihmiskauppa ovat vahingoittaneet Kiinan mainetta, aiheuttaneet suuria taloudellisia menetyksiä ja herättäneet kansalaisten suuttumusta.
Ming-suvun teloitukset lähettävät selkeän viestin Kiinan kovasta linjasta järjestäytynyttä rikollisuutta ja erityisesti Myanmarin rajaseudun huijauskomplekseja vastaan. Samalla ne viestivät Myanmarille, että Peking odottaa konkreettisia toimia rikollisverkostojen tukahduttamiseksi.
Rikollisuus, rajaseudut ja haavoittuvat yhteisöt
Tapaus nostaa laajemmin esiin kysymyksen siitä, miten rajaseudut ja syrjäiset alueet ajautuvat rikollisuuden keskuksiksi, kun valtion valta on heikko ja taloudellinen ahdinko suuri. Samanlaista dynamiikkaa nähdään muuallakin maailmassa: kun luonnon, talouden tai hallinnon kriisit murentavat paikallisyhteisöjä, rikollisverkostoille avautuu tilaa hyödyntää ihmisten epätoivoa.
Laukkaingin tapaus on esimerkki siitä, miten sisällissota, heikko hallinto, korruptio ja kansainvälinen kysyntä laittomille palveluille voivat yhdessä synnyttää laajoja rikosimperiumeja, joiden purkaminen vaatii sekä sotilaallista että oikeudellista voimaa.
Ei sisällä instagram post:eja
