Kuollut peltomyyrä päätyi päiväkotilasten ruokaan Oulussa – testitulokset rauhoittavat huolestuneita vanhempia

Oulussa Aseman päiväkodissa koettiin alkuviikosta poikkeuksellinen ja ymmärrettävästi huolta herättänyt tilanne, kun tarjoillusta pastaruoasta löytyi kuollut jyrsijä. Myöhemmin vahvistui, että kyseessä oli peltomyyrä, ei hiiri. Tapaus johti välittömiin toimenpiteisiin, laajoihin tutkimuksiin ja ruokaturvallisuuden prosessien tarkasteluun.

Myrällä maustettua pastaa ehti syödä kymmeniä

Oulun kaupungin mukaan kyseistä pastaruokaa ehdittiin tarjota yhteensä 59 henkilölle. Hoivatien erityisyksikössä, jonne samaa ruokaerää oli kuljetettu, arvioidaan noin parinkymmenen ihmisen ehtineen syödä myyrällä saastunutta ruokaa maanantaina.

Hoivatien palvelujohtaja Riitta Rämö kertoo, että tieto peltomyyrästä saatiin yksikköön vasta ruokailun päätyttyä. Ruoka poistettiin tarjoilusta heti, kun jyrsijä havaittiin, eikä sitä enää tarjottu uusille ruokailijoille.

Ruoka kulki useaan yksikköön – erä poistettiin heti löydön jälkeen

Kuollut peltomyyrä löytyi Aseman päiväkodissa tarjotusta pastaruoasta. Sama ruokaerä oli toimitettu paitsi päiväkotiin, myös Toimintakeskus Tsemppiin ja Hoivatien erityisyksikköön. Ruoan oli valmistanut ISS Palvelut Haukiputaan yhtenäiskoulun suurkeittiössä.

Oulun kaupungin mukaan peltomyyrä oli päätynyt suurkeittiölle kypsentämättömän pastan mukana ja keittynyt ruoan mukana, sillä eläin löydettiin vasta tarjoilun yhteydessä. Kaupungin tiedotteessa kerrottiin, että pasta oli keitetty sata-asteisessa vedessä, mikä on merkittävä tekijä mahdollisten taudinaiheuttajien tuhoutumisen kannalta.

Laboratoriotutkimukset: ruoasta ei löytynyt taudinaiheuttajia

Torstaina Oulun kaupunki antoi huojentavan tiedon: laboratoriokokeissa ruoasta ei löytynyt tunnettuja taudinaiheuttajia. Näytteet oli toimitettu ympäristöterveydenhuollon tutkittavaksi heti tapauksen tultua ilmi.

Palvelujohtaja Riitta Rämö kertoo, että Hoivatien erityisyksikössä ei tiistaihin mennessä ollut ilmennyt ruokaan liittyviä oireita. Kaikkia ruokailijoita ja heidän omaisiaan oli pyydetty ilmoittamaan välittömästi mahdollisista oireista, kuten pahoinvoinnista, vatsakivuista tai kuumeesta.

Rämön mukaan Oulun kaupunki on hoitanut tiedottamisen avoimesti ja ripeästi, ja Hoivatien yksikkö on ollut tyytyväinen viranomaisten toimintaan. Kaupunki on myös luvannut käydä läpi koko ruokahuollon prosessin ja tarkentaa valvontaa, jotta vastaavat tapaukset voidaan jatkossa ehkäistä entistä paremmin.

Mitä tauteja peltomyyrä voi levittää?

Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan virologian osaston professori Olli Vapalahti muistuttaa, että peltomyyrä ja metsämyyrä ovat tautiriskin kannalta erilaisia. Peltomyyrä ei levitä myyräkuumetta, joka on tyypillisesti metsämyyrän välittämä tauti.

Peltomyyrä voi kuitenkin kantaa muita taudinaiheuttajia. Yksi niistä on jänisrutto (tularemia), joka voi tarttuessaan ihmiseen aiheuttaa korkean kuumeen, voimakkaan sairauden tunteen ja turvonneita imusolmukkeita. Jänisruttoa hoidetaan antibiooteilla. Toinen mahdollinen taudinaiheuttaja on yersinia-bakteeri, joka voi aiheuttaa ihmiselle ripulia ja vatsakipuja.

Vapalahden mukaan paljon riippuu kuitenkin ruoan valmistuksesta. Jos ruoka, jossa jyrsijä on ollut, on kuumennettu tai keitetty kunnolla, eli selvästi yli sadan asteen lämpötiloissa riittävän pitkään, mikrobihaitat ovat onneksi epätodennäköisiä. Tässä tapauksessa pasta oli keitetty sata-asteisessa vedessä, mikä pienentää huomattavasti riskiä taudinaiheuttajien säilymisestä elossa.

Ruokaturvallisuus ja suurkeittiöiden riskit

Tapaus nostaa esiin tärkeän kysymyksen suurkeittiöiden hygieniasta ja raaka-aineiden laadunvalvonnasta. Kuollut peltomyyrä näyttää päätyneen keittiölle jo raaka-aineen, eli pastan, mukana. Tämä korostaa koko toimitusketjun – valmistajan, tukkuliikkeen ja keittiön – vastuuta.

Oulun kaupungin mukaan tapahtunutta käydään nyt huolellisesti läpi yhdessä palveluntuottajan kanssa. Tavoitteena on varmistaa, että raaka-aineiden tarkastus ja ruoanvalmistuksen valvonta ovat niin tiukalla tasolla, että vastaavanlainen tapaus on jatkossa mahdollisimman epätodennäköinen.

Ruokaturvallisuus on erityisen tärkeää haavoittuvissa ryhmissä, kuten päiväkotilasten, ikäihmisten ja erityisyksiköissä asuvien parissa. Siksi jokainen poikkeama otetaan vakavasti, vaikka laboratoriotulokset olisivatkin lopulta rauhoittavia, kuten Oulun tapauksessa.

Vanhempien huoli ymmärrettävää – avoin tiedotus tärkeää

Päiväkoti-ikäisten lasten vanhempien näkökulmasta tilanne on luonnollisesti järkyttävä, vaikka terveysriski osoittautuisikin vähäiseksi. Oulun kaupungin ripeä reagointi, ruokaerän välitön poistaminen ja laajat laboratoriotutkimukset ovat kuitenkin esimerkkejä siitä, miten kriisitilanteessa tulisi toimia.

Asiantuntijoiden mukaan avoin, ajantasainen ja rehellinen tiedottaminen on avain luottamuksen säilyttämiseen. Kun vanhemmat saavat tietää, mitä on tapahtunut, mitä on jo tehty ja mitä seuraavaksi tutkitaan, epävarmuus ja pelko vähenevät.

Äärimmäiset sääilmiöt ja terveysriskit – kokonaisuus vaikuttaa arjen turvallisuuteen

Ruokaturvallisuuteen ja terveyteen liittyvät riskit eivät rajoitu vain keittiöihin. Myös sään ääri-ilmiöt, myrskyt, kovat pakkaset ja runsaat lumisateet voivat vaikuttaa esimerkiksi kuljetusketjuihin, kylmäketjuihin ja infrastruktuuriin. Viimeaikaiset uutiset siitä, miten napapyörteen vyöryminen Suomeen voi tuoda rajut myrskypuuskat, kovat pakkaset ja sakeat lumisateet, muistuttavat, että myös sääolosuhteet on otettava huomioon, kun arvioidaan arjen turvallisuutta ja julkisten palvelujen toimintavarmuutta.

Kun ruokahuollon prosessit, hygieniakäytännöt ja varautuminen poikkeusoloihin ovat kunnossa, sekä päiväkodit että hoitoyksiköt voivat toimia turvallisesti myös yllättävissä tilanteissa.

Ei sisällä instagram post:eja