Marinin hallituksen menot suurennuslasin alla – Purra ja SDP:n kansanedustajat ottavat yhteen tuhlailusta

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) ei yllättynyt Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) tuoreista tiedoista, joiden mukaan Sanna Marinin (sd) hallitus lisäsi vuosina 2020–2023 perusmenoja historiallisen rajusti. VTV:n raportin mukaan koronakriisin ulkopuolisia menoja kasvatettiin miljardeilla, ja kokonaisuudessaan menolisäyksiä kertyi arviolta 41 miljardia euroa hallituskauden aikana.

Purra muistuttaa, että suurin osa lisäpanostuksista ei liittynyt suoraan koronapandemiaan, energiakriisiin tai Venäjän hyökkäyssodan seurauksiin, vaan pysyviin menoihin, jotka rasittavat valtiontaloutta vielä pitkään tulevaisuudessa.

VTV:n raportti: ennennäkemätön menobuumi

VTV:n vanhempi ekonomisti Suvi Kangasrääsiö kertoi STT:lle, että Marinin hallituksen tekemät menolisäykset olivat poikkeuksellisen suuria Suomen taloushistoriassa. Raportin mukaan hallitus lisäsi menoja neljän vuoden aikana yhteensä noin 41 miljardia euroa verrattuna siihen menotasoon, jonka se oli alun perin suunnitellut ennen pandemiaa.

Valtiovarainministeri Purra sanoo, että tieto ei tullut hänelle yllätyksenä, sillä hän on tarkastellut samoja taulukoita jo ministeriössä.

– Itselleni tämä ei ollut mikään yllätys. Niitä taulukoita on tullut tuolla ministeriössä katsottua, Purra totesi eduskunnassa toimittajille.

Purran mukaan kriisien varjolla tehtiin myös paljon menolisäyksiä, joita ei voi perustella koronalla, energiakriisillä tai turvallisuustilanteen heikentymisellä.

– Nimenomaan se, että nostettiin pysyvien menojen määrää. Toisaalta myös huomattavasti sellaisia väliaikaisia menoja, jotka eivät liittyneet koronan tai energiakriisin tai Venäjän hyökkäyksen seurausten hoitamiseen, Purra sanoo.

Opposition rooli ja velkajarru – jäikö puuttuminen puolitiehen?

VTV:n raportti nostaa esiin kysymyksen: miten näin mittava menojen kasvu pääsi tapahtumaan, ja puuttuiko oppositio viime kaudella tarpeeksi kovalla kädellä?

Purra, joka johti perussuomalaisia oppositiossa Marinin hallituskaudella, muistuttaa, että eduskunnassa käydään parhaillaan myös velkajarrukeskustelua. Hänen mukaansa pelkät juridiset tai poliittiset sopimukset eivät riitä, jos säästötoimia ei kyetä viemään läpi poliittisesta vastarinnasta huolimatta.

– On hyvä ymmärtää, että edes tällaiset juridiset, puhumattakaan pelkät poliittiset sopimukset eivät itsessään takaa mitään, vaan säästöjä ja toimia pitää kyetä viemään täytäntöön siinäkin tilanteessa, että ne ovat vaikeita ja niistä tulee kansalailta kiukkua ja poliittista vastustusta. Viime kaudella tällaista ei ollut lainkaan, Purra painottaa.

Purran mukaan sosialidemokraattien johtama hallitus ”painoi kaasua” menojen osalta juuri silloin, kun talouskasvun vaihe olisi mahdollistanut päinvastaiset toimet – eli menokurin ja säästöt.

Vauhtisokeus ja kehysten hylkääminen

Purran mukaan Marinin hallitukselle iski suorastaan vauhtisokeus, kun kriisien varjoon voitiin piilottaa myös muita poliittisia menolisäyksiä.

– Ehdottomasti näin. Kriisin varjolla tuli vauhtisokeus ja siinä vaiheessa, kun hallitus päätti luopua kehyksistään, se avasi baanan, Purra kuvailee.

Menokehyksistä irtautuminen tarkoitti käytännössä sitä, että hallitus ei enää sitoutunut aiemmin sovittuun menokattoon. Tämä mahdollisti uusien, myös pysyvien menojen lisäämisen ilman vastaavia säästötoimia muualta budjetista.

EU:n alijäämämenettely lähestyy

Iltalehti uutisoi keskiviikkona lähteisiinsä vedoten, että Suomi ei todennäköisesti voi välttää joutumista EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn. Valtiovarainministeri Purra varoitti tilanteesta jo aiemmin eduskunnassa.

Purra ei kuitenkaan sälytä vastuuta alijäämämenettelystä yksin Marinin hallitukselle. Hänen mukaansa ongelmat ovat syvällä rakenteissa ja pitkän ajan kehityksessä.

– Järjestelmässämme ei ole koettu aitoa reaalista talouskasvua kahdeksaantoista vuoteen. Se koskee hyvin montaa hallitusta. Työn tuottavuus on käytännössä kuolleen aivokäyrää ollut jo monta vuotta, hän sanoo.

Samalla edelliset hallitukset eivät ole Purran mukaan kyenneet tekemään riittäviä säästöjä käyttömenoihin. Nyt tämä pitkä kehitys yhdistyy viime vuosien erittäin suuriin menolisäyksiin.

Nykyhallitus sopeuttaa, mutta suhdanne on heikko

Vaikka Orpon hallitus on Purran mukaan tehnyt mittavia sopeutustoimia ja rakenneuudistuksia, talouden matalasuhdanne on osoittautunut odotettua syvemmäksi ja pitkäkestoisemmaksi.

– Se valitettavasti hakkasi kaikki ennusteet, mistä syystä meidän tulokehityksemme on jäänyt jälkeen, Purra toteaa.

Purran mukaan menot, joita on jouduttu viime aikoina lisäämään, liittyvät ennen kaikkea puolustukseen, turvallisuuteen, sote-palveluihin ja korkomenojen kasvuun. Muutoin hallitus on hänen mukaansa pitänyt menot kurissa.

– Menot, joita on jouduttu lisäämään, liittyvät puolustukseen, turvallisuuteen, soteen ja korkoihin, mutta yleisesti ottaen muualla olemme pysyneet juuri siellä, missä pitääkin, Purra sanoo.

SDP: myös nykyhallitus vastuussa – menot hyväksyttiin laajalla rintamalla

Oppositiopuolue SDP:n riveistä vastataan nyt jyrkästi hallituspuolueiden syytöksiin. Kansanedustaja Joona Räsänen muistuttaa, että viime kaudella sekä hallitus että oppositio näkivät suuren tarpeen vastata poikkeuksellisiin kriiseihin.

– Varmasti jälkikäteen voi arvioida, että osa on mennyt vähän yli, Räsänen myöntää Iltalehdelle.

Hänen mukaansa juuri poikkeusoloissa tulisi olla erityisen varovainen pysyvien menolisäysten kanssa.

– Mielestäni tämä osoittaa sen, että varsinkin poikkeuksellisissa tilanteissa pysyvien lisämenojen osalta täytyy olla erittäin pidättyväinen, Räsänen korostaa.

Räsänen painottaa, että vastuu Suomen ajautumisesta EU:n alijäämämenettelyyn ei lepää vain yhden hallituksen harteilla.

– Jokainen hallitus ja eduskunta viimeisen 15 vuoden ajalta kantaa vastuun siitä, että Suomi joutuu EU:n alijäämämenettelyyn, hän sanoo.

Hänen mukaansa pysyvät menolisäykset ovat kasvaneet viimeisen viidentoista vuoden aikana nopeammin kuin talouden tulopohja.

– Pysyvät menolisäykset viimeisen viidentoista vuoden ajalta aivan varmasti vaikuttavat siinä, että meillä menotasot itse asiassa ovat nousseet joka vuosi nopeampaa kuin tulopohja antaa myöten, Räsänen linjaa.

Silti Räsänen muistuttaa, että eduskunta oli viime kaudella hyvin pitkälti yksimielinen menojen hyväksymisestä.

– Viime kaudella eduskunta oli 95-prosenttisesti aika lailla yksimielinen kaikista menoista, hän toteaa.

Razmyar: hallituspuolueet olivat itse hyväksymässä menot

Myös SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyar kritisoi nykyisiä hallituspuolueita kaksinaismoralismista. Hänen mukaansa oppositiossa olleet puolueet, mukaan lukien nykyiset hallitusvastuulliset, hyväksyivät suuren osan Marinin hallituksen menolisäyksistä ja ajoittain vaativat jopa lisää.

– Edellinen oppositio kuittasi näkemykseni mukaan 95 prosenttia viime hallituksen menolisäyksistä. Ja taisi vaatia vielä päälle lisää, Razmyar sanoo.

Razmyarin mielestä on ”todella epärehellistä” yrittää nyt vierittää EU:n mahdollisen alijäämämenettelyn tai ”tarkkailuluokalle” joutumisen syytä yksin Marinin hallituksen niskoille.

– Minä kysyisin ennemminkin hallituspuolueilta, että miten voi olla, jos olitte niin tarkkasilmäisiä, että hyväksyitte yli 90 prosenttia kaikista menoista ja vaaditte itse asiassa enemmän? Razmyar kysyy.

Tiedotteessaan Razmyar toteaa, että jos Suomi päätyy EU:n tarkkailuluokalle, kyse on ennen kaikkea nykyisen hallituksen omista virheistä. Iltalehdelle hän syyttää hallitusta erityisesti ”massatyöttömyydestä” sekä yksityisen kulutuksen ja luottamuksen romahtamisesta.

Talouden kipupisteet näkyvät myös ihmisten arjessa

Valtiontalouden kriisi ei ole pelkkää numeroiden vääntöä ministeriöissä ja puolueiden kesken, vaan se näkyy suoraan kansalaisten arjessa: verotuksessa, sosiaaliturvassa, palveluiden leikkauksissa ja työllisyystilanteessa. Julkisen talouden sopeutustoimet ja aiempien hallitusten menolinjaukset heijastuvat esimerkiksi terveydenhuollon saatavuuteen, koulutukseen ja turvallisuuden resursseihin.

Kun poliitikot kiistelevät vastuusta ja menolisäysten mittasuhteista, moni suomalainen kokee samaan aikaan oman jaksamisensa äärirajoilla. Talouden epävarmuus, työllisyysnäkymät ja palvelujen heikentyminen kuormittavat henkisesti ja fyysisesti. Tästä kertoo osaltaan myös Heidi Foxellin avoin päivitys omasta romahduksestaan ja pysähtyneestä kuntoutumisesta, joka kuvaa, miten yhteiskunnalliset ja taloudelliset ratkaisut heijastuvat yksilön toipumiseen ja arjen turvallisuuteen.

Suomen talouskeskustelu ei siis ole vain numeroita budjettitaulukoissa, vaan kysymys siitä, millaista turvaa ja tulevaisuutta Suomi pystyy tarjoamaan kansalaisilleen myös kriisien jälkeen.

Ei sisällä instagram post:eja