Miksi Jane Austenin henkilöhahmot tuntuvat yhä niin läheisiltä – The Other Bennet Sister nostaa Marian valokeilaan

Kun puhutaan Jane Austenista ja hänen klassikkoromaanistaan Ylpeys ja ennakkoluulo, monen mieleen nousevat heti Lizzy, Jane, Kitty ja Lydia Bennet. Uudessa BBC:n draamasarjassa huomio siirtyy kuitenkin perheen unohdettuun keskimmäiseen sisareen, Maryyn – ahdistuneeseen, kömpelöön ja itsensä etsivään nuoreen naiseen.

Mary Bennet – aikakausidraaman epätavallinen sankaritar

Uusi televisiosarja The Other Bennet Sister pohjautuu Janice Hadlown samannimiseen romaaniin. Se jatkaa tarinaa siitä, mihin Austenin Ylpeys ja ennakkoluulo jäi, ja seuraa Marian matkaa, kun hän ryhtyy Gardinerin perheen kotiopettajattareksi.

Alkuperäisessä romaanissa Maryn tunnetuin kohtaus on hänen vaivalloinen pianonsoittonsa tanssiaisissa – hetki, joka tiivistää hänen ulkopuolisuutensa ja epävarmuutensa. Näistä lähtökohdista uusi sarja rakentaa hänestä moniulotteisen päähenkilön.

Teini-ikäistä Marya näyttelevä Ella Bruccoleri kertoo ihastuneensa hahmoon juuri siksi, että tämä on kaikkea muuta kuin tyypillinen aikakausidraaman sankaritar. Mary on hermostunut, sosiaalisesti kömpelö eikä lainkaan yhtä itsevarma ja sädehtivä kuin monet muut regency-kauden päähenkilöt. Juuri siksi hän tuntuu niin ajankohtaiselta.

”Ulkopuolinen” sankarina – samaistuttavuus syntyy epätäydellisyydestä

Käsikirjoittaja Sarah Quintrell kertoo lähestyneensä Austenia alun perin epäillen. Teini-ikäisenä Croydonista hän ajatteli, ettei 1800-luvun englantilaisella kirjailijalla voisi olla mitään sanottavaa hänen elämästään. Kun hän lopulta luki Austenin teoksia, tunne oli päinvastainen: hän koki tuntevansa jokaisen hahmon.

Quintrellin mukaan Mary on juuri se sisar, jonka moni nykykatsoja tunnistaa itsessään. Hän on se, joka ei oikein sovi joukkoon, joka ei löydä paikkaansa maailmassa ja joka jää muiden varjoon. Tämä kokemus on ajaton – tunne ulkopuolisuudesta, näkymättömyydestä ja jatkuvasta vertailusta muihin.

Lizzy Bennetiä esittävä Poppy Gilbert sanoo samaistuvansa eniten juuri Maryyn, koska tämä joutuu elämään jatkuvan vertailun keskellä. Moni nykykatsoja, erityisesti sosiaalisen median aikakaudella, tunnistaa tämän paineen välittömästi.

Aikuiseksi kasvamisen tarina sosiaalisen median ajassa

Jane Bennetiä näyttelevä Maddie Close näkee Maryn tarinan ytimessä kasvukertomuksen ja itsensä hyväksymisen. Hänen mukaansa on ”kaunista seurata, kuinka Mary puhkeaa kukkaan ja löytää itsensä” – teema, joka on entistä tärkeämpi nuorille, jotka yrittävät navigoida maailmaa ja sosiaalista mediaa.

Teini-iässä luetut kirjat ja sarjat jättävät usein pysyvän jäljen. Lydia Bennetiä esittävä Grace Hogg-Robinson muistuttaa, että monet tutustuvat Austeniin ensimmäisen kerran kouluopintojen kautta, esimerkiksi Ylpeyden ja ennakkoluulon ollessa pakollista luettavaa. Myöhemmin aikuisena sama teos avautuu aivan uudella tavalla, kun elämänkokemus on kasvanut.

Hogg-Robinson myöntää itsekin aluksi vain silmäilleensä Austenin tekstejä, mutta myöhemmin ymmärtäneensä, kuinka tarkkanäköisiä ja ajankohtaisia ne ovat. Rakkaudesta, vallasta, sosiaalisista odotuksista ja avioliitosta kertovat havainnot eivät ole menettäneet teräänsä 200 vuodessa.

Jane Austen – edellä aikaansa avioliitosta ja feminismistä

Kittyä näyttelevä Molly Wright korostaa, kuinka pitkällä Austen oli omassa ajassaan näkemyksissään avioliitosta ja naisen asemasta. Ylpeys ja ennakkoluulo ei ole pelkkä romanttinen tarina, vaan pureva kommentaari siitä, miten naisten arvo sidottiin heidän ”naitettavuuteensa” ja taloudellisiin mahdollisuuksiinsa.

Bruccoleri kuvaa, kuinka sarjassa nähdään Marian vaikea suhde äitiinsä, kuuluisaan Mrs Bennetiin. Äiti ei arvosta Marya samalla tavalla kuin muita tyttäriään, koska mittaa heidän arvonsa lähes yksinomaan avioliittomarkkinoiden kautta. Maryn suurin matka onkin emotionaalinen irtautuminen äidin hyväksynnän pakosta – oppia antamaan itselleen se arvostus ja validointi, jota hän ei kotoa saa.

Quintrellin mielestä Austenin kuivakka, älykäs huumori tekee yhteiskuntakritiikistä tehokasta ilman, että sanoma tuntuu saarnaavalta. Satiiri, terävä dialogi ja hienovaraiset havainnot ihmissuhteista tekevät hänen teoksistaan ajattomia.

Mr Darcy, TikTok ja ajaton oivallus rakkaudesta

Hogg-Robinson viittaa myös TikTokissa levinneeseen ilmiöön, jossa toistetaan lausetta: ”If he wanted to, he would” – jos mies haluaisi, hän tekisi. Moni nuori on oivaltanut, että Mr Darcy toteuttaa tätä ajatusta jo alkuperäisessä romaanissa: hän muuttaa käyttäytymistään, kasvaa ihmisenä ja osoittaa rakkautensa tekojen kautta.

Hogg-Robinsonin mukaan on häkellyttävää huomata, että nykyajan some-trendeissä kiertävät oivallukset romanssista ja kunnioituksesta ovat jo Austenin teksteissä 200 vuoden takaa. Tämä on yksi syy siihen, miksi hänen henkilöhahmonsa tuntuvat edelleen niin moderneilta.

Puvustus kuvittaa Marian sisäisen matkan

Pukusuunnittelija Sian Jenkins on halunnut kertoa Maryn kasvutarinan myös visuaalisesti. Sarjan alussa Mary pukeutuu hillittyihin kerman- ja beigensävyihin, jotka heijastavat hänen epävarmuuttaan ja haluaan olla huomaamaton. Vähitellen värit muuttuvat rohkeammiksi – vihreän ja punaisen sävyihin – kun Mary alkaa löytää oman äänensä ja identiteettinsä, vaikka äiti arvostelee häntä jokaisessa käänteessä.

Pukujen kautta katsoja näkee konkreettisesti, kuinka Mary lakkaa sovittautumasta pelkästään muiden odotuksiin ja alkaa rakentaa omaa, itsenäistä minäänsä.

”Kulissien takainen” Ylpeys ja ennakkoluulo

Gilbert kuvaa uutta sarjaa eräänlaiseksi ”behind the scenes” -versioksi Ylpeydestä ja ennakkoluulosta. Tanssiaiset ja salonkikohtaukset ovat yhä olemassa, mutta rinnalle tuodaan arkisia hetkiä: sisarukset juoruilemassa kylpyhuoneessa, huolehtimassa perheen koirasta ja kinastelemassa pienistä asioista. Näissä kohtauksissa Bennetin perheestä tulee entistä inhimillisempi ja läheisempi.

Käsikirjoittaja Quintrell kokee olevansa etuoikeutettu saadessaan jatkaa näin rakastettua tarinaa. Hänen mielestään Austenin luomat henkilöt ja heidän tunne-elämänsä eivät ole vanhentuneet lainkaan, vaikka vuosisadat ovat vaihtuneet. Siksi sekä hän että kirjailija Janice Hadlow haluavat laajentaa Bennetien tarinamaailmaa.

Austen kuuluu kaikille – ei vain akateemikoille

Quintrell kertoo, että nuorempana hän ajatteli Austenin kuuluvan akateemikoille ja kirjallisuuden asiantuntijoille – että tavallisella lukijalla ei ole ”oikeutta” omistaa näitä tekstejä. Nyt hän haluaa avata Austenin maailman mahdollisimman monelle.

Hänen viestinsä on selvä: taustastasi, kotipaikastasi tai koulutuksestasi riippumatta löydät todennäköisesti jotain, johon samaistua sekä Austenin alkuperäisissä romaaneissa että uudessa The Other Bennet Sister -sarjassa. Hahmojen epävarmuus, rakkauden kaipuu, sosiaalinen paine ja tarve tulla nähdyksi ovat universaaleja kokemuksia.

Samankaltaista ajattomuutta ja sitkeyttä vaikeissa oloissa voidaan nähdä myös nykyajan konflikteissa ja niihin liittyvissä johtajahahmoissa. Esimerkiksi Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja hänen kantansa alueista luopumiseen Venäjän hyökkäyssodassa kuvastavat, miten vahva identiteetti, arvot ja periaatteet voivat määrittää kokonaisen kansakunnan tarinaa – aivan kuten Austenin romaaneissa yksilön valinnat määrittävät koko suvun kohtaloa.

The Other Bennet Sister saa ensi-iltansa BBC:llä pian – ja näyttää, miksi Jane Austenin henkilöhahmot, Mary Bennet etunenässä, puhuttelevat meitä yhä 250 vuotta hänen syntymänsä jälkeen.

Ei sisällä instagram post:eja