Kategoriat

Milan-Cortina 2026 talviolympialaiset – kaikki olennainen yhdestä oppaasta

Kaikki olennaiset tiedot Milan-Cortina 2026 talviolympialaisista: kisapaikat, avajaisseremoniat, uudet lajit, mitalitoivot, infrastruktuuriongelmat ja Venäjän sekä Valko-Venäjän neutraalit urheilijat.
Facebook
Twitter
LinkedIn

Milan-Cortina 2026 talviolympialaiset – kattava opas kisoihin

Milan-Cortina 2026 talviolympialaiset käynnistyvät virallisesti perjantaina, kun avajaisseremonia järjestetään Milanon legendaarisella San Siro -stadionilla. Seuraavien 16 päivän ajan maailman talviurheilufanien katseet kohdistuvat Italiaan, jossa luvassa on huippu-urheilua, suuria tunteita ja useita uusia olympialajeja.

Italian isännöimät kisat on jo ehditty nimetä ”maailman suurimmaksi show’ksi”, eikä syyttä. Yli 2 900 urheilijaa yli 90 maasta kilpailee lumella ja jäällä ympäri Pohjois-Italiaa. Tämän oppaan avulla pysyt kärryillä tärkeimmistä lajeista, aikatauluista, uusista ohjelmanumeroista ja myös poliittisista kiistoista, jotka värittävät kisoja.

Kisapaikat: Milano, Cortina ja Dolomiitit

Milan-Cortina 2026 -kisat ovat maantieteellisesti laajalle levittäytynyt kokonaisuus. Kilpailupaikat ulottuvat muodikkaasta Milanosta tyylikkääseen Cortina d’Ampezzoon sekä muihin Dolomiittien keskuksiin, kuten Predazzo ja Tesero, ja Alppien suosittuihin hiihtokeskuksiin Livignoon ja Bormioon.

Kisat on jaettu useisiin ”klustereihin”, minkä vuoksi kaikki urheilijat eivät voi olla fyysisesti läsnä Milanossa avajaisissa. Järjestäjät ovat ratkaisseet tämän monikeskuksisilla seremonioilla, jotta jokainen kisapaikka saa oman juhlavan käynnistyksensä.

Avajaisseremoniat: tähdet, tulet ja useita areenoita

Vaikka ensimmäiset kilpailut käynnistyvät jo keskiviikkona, talviolympialaiset alkavat virallisesti perjantaina avajaisseremonialla San Sirolla. Lavalle nousee kansainvälisiä supertähtiä, muun muassa useita Grammy-palkintoja voittanut Mariah Carey sekä maailmankuulu italialainen tenori Andrea Bocelli.

Koska kaikki urheilijat eivät mahdu tai pääse paikalle Milanoon, järjestetään Cortinassa toinen avajaisseremonia oman olympiatulen sytytyksineen. Lisäksi Predazzossa ja Livignossa pidetään omat satelliittiseremoniansa, jotka mahdollistavat kisatunnelman leviämisen koko Alppialueelle.

Iso-Britannian lipunkantajiksi on valittu taitoluistelija Lilah Fear ja rattikelkkapilotti Brad Hall. Fear kantaa lipun Milanossa ja Hall Cortinassa, mikä korostaa kisojen monipaikkaisuutta. BBC:n avajaislähetys alkaa klo 18.30 GMT BBC Two -kanavalla ja iPlayerissa, ja vastaavanlaisia lähetyksiä on luvassa myös muilta kansainvälisiltä kanavilta.

Voiko Iso-Britanniasta tulla talviurheilumaa?

Perinteisesti Iso-Britannia ei ole profiloitunut vahvana talviurheilumaana – maassa ei ole omaa jäärataa, keskimäärin vain noin 13 lumipäivää vuodessa ja kansan mielissä elää yhä Eddie the Eagle -myytti. Silti Milan-Cortina 2026 voi osoittautua maan historian menestyksekkäimmiksi talvikisoiksi.

Team GB:n paras mitalisaldo talviolympialaisissa on viisi mitalia (Sotši 2014 ja Pyeongchang 2018). Brittiläinen huippu-urheilua rahoittava UK Sport arvioi, että tällä kertaa mitaleja voidaan voittaa jopa kahdeksan. Tämä nostaa odotuksia ja lisää kiinnostusta brittien suorituksia kohtaan.

Erityisen vahvoina mitalitoivoina pidetään miesten skeletonin kaksinkertaista maailmanmestaria Matt Westonia sekä Marcus Wyattia. Kaksikko dominoi maailmancup-kautta voittamalla yhdessä kaikki kauden kultamitalit. Lumilautailussa katseet kohdistuvat Mia Brookesiin ja Charlotte Bankesiin, kun taas freestylesuksilla loistoa voivat tuoda Kirsty Muir ja Zoe Atkin – heillä kaikilla on realistinen mahdollisuus tuoda maalle sen historian ensimmäinen olympiakulta tai -hopea lumilajeista.

Jäällä brittien vahvuus on erityisesti taitoluistelussa ja curlingissa. Jäätanssipari Lewis Gibson ja Lilah Fear nähdään monien mielestä seuraavana Torvill & Dean -duona, ja heillä on aito mahdollisuus voittaa Britannialle ensimmäinen taitoluistelun olympiamitali sitten vuoden 1994. Myös curlingjoukkueet tavoittelevat lisämitaleja vuoden 2022 kahden mitalin jatkoksi.

Uusi olympialaji: skimo eli hiihtovaellus kilpamuotona

Milan-Cortina 2026 tuo ensimmäistä kertaa sitten Salt Lake Cityn 2002 ohjelmaan kokonaan uuden talviolympialajin: ski mountaineeringin eli skimon. Laji kilpaillaan Bormiossa, ja ohjelmassa on kolme mitalitapahtumaa: miesten sprintti, naisten sprintti ja sekajoukkueviesti.

Skimossa urheilijat aloittavat jyrkän nousun suksilla, joiden pohjissa on pitoteipit (”skins”), jotka tuovat pitoa ylämäkeen. Reitin varrella sukset irrotetaan ja laitetaan reppuun, ja kiipeämistä jatketaan jalan. Tämän jälkeen noustaan vielä lisää suksilla, poistetaan pitoteipit ja lasketaan vauhdikkaasti maaliin. Laji yhdistää kestävyysurheilun, teknisen laskettelun ja vuoristotaitojen hallinnan.

Brittiurheilijoita ei skimossa nähdä, mutta lajista on silti povattu yhtä kisojen näyttävimmistä uutuuksista. Yksi seurattavista nimistä on Ranskan Emily Harrop, useita maailmanmestaruuksia voittanut hiihtovaeltaja, jonka vanhemmat ovat brittejä. Hän voi nousta kisojen kansainväliseksi tähdeksi ja tuoda lajille entistä enemmän näkyvyyttä.

Muita uusia kilpailutapahtumia ohjelmassa

Uuden lajin lisäksi Milano-Cortinan ohjelmaan on lisätty useita uusia kilpailutapahtumia, joilla pyritään tasapainottamaan sukupuolijakaumaa ja tuomaan lisää tiimihenkisiä formaatteja:

  • Naisten ja miesten dual moguls -kilpailut kumparelaskussa
  • Naisten ja miesten parikilpailut kelkkailun luge-doubles -sarjassa
  • Naisten ja miesten joukkuekohtaiset alppiyhdistetyt (team alpine combined)
  • Naisten suurmäen henkilökohtainen kilpailu mäkihypyssä
  • Sekajoukkueen mixed relay -kilpailu skeletonissa

Nämä uudet tapahtumat lisäävät kisojen monipuolisuutta ja tarjoavat enemmän mahdollisuuksia uusille maille ja urheilijoille nousta mitalitaisteluun.

Infrastruktuuri: liukukeskus valmis, jääkiekkohalli myöhässä

Milan ja Cortina valittiin kisaisännäksi vuonna 2019. Järjestäjien linjauksena on ollut hyödyntää mahdollisimman paljon olemassa olevia suorituspaikkoja, mutta osa areenoista on jouduttu rakentamaan kokonaan uudelleen tai alusta alkaen. Erityisesti liukulentolajien ja jääkiekon areenat ovat olleet tarkassa syynissä.

Cortina Sliding Centre -rata on rakennettu uudelleen lähes satavuotiaan radan paikalle, ja sen hintalapuksi on arvioitu yli 72 miljoonaa puntaa. Vielä vuosi ennen kisojen alkua pelättiin, ehtiikö rata valmiiksi ajoissa. Lopulta aikataulussa pysyttiin, ja kauden ensimmäiset rattikelkka- ja skeletonkilpailut pystyttiin ajamaan uudella radalla jo marraskuussa.

Samaa ei voida sanoa Milanon Milano Santagiulia -jäähallista, joka on rakennettu jääkiekkoa varten. Vielä kisojen alla järjestäjät myönsivät, että halli ei ole täysin valmis torstain avausotteluun mennessä. He vakuuttivat kuitenkin olevansa ”täysin varmoja”, että kaikki turnauksen ottelut kyetään pelaamaan areenalla suunnitellusti.

11 800 katsojan jääkiekkoareenaa ovat vaivanneet viivästykset, budjettiylitykset ja kiistat. Yksi kovimmista uhkakuvista on ollut NHL:n boikottivaroitus: Kansainvälisen jääkiekkoliiton hyväksymä kaukalo Milanossa on lyhyempi kuin NHL:n minimivaatimus, mikä on herättänyt huolta vauhdikkaiden törmäysten ja loukkaantumisten lisääntymisestä. Myös jään laadusta on esitetty kriittisiä arvioita.

Doping ja kohut varjostavat isäntämaata

Italian kisaisännyyteen on liittynyt myös ikäviä otsikoita. Yksi näkyvimmistä tapauksista on ollut Italian ampumahiihtäjä Rebecca Passlerin dopingkäry. Hänet suljettiin ulos kisoista maanantaina epäonnistuneen dopingtestin vuoksi, vain päiviä ennen olympiatulen syttymistä.

Tapauksen odotetaan herättävän keskustelua Italian antidopingjärjestelmästä ja siitä, miten maa käsittelee urheilun puhtautta omissa kotikisoissaan. Samalla se muistuttaa, että dopingin varjo ei ole kadonnut huippu-urheilusta, vaikka testausjärjestelmiä on jatkuvasti tiukennettu.

Venäjä, Valko-Venäjä ja neutraalit urheilijat

Venäläisten ja valkovenäläisten urheilijoiden asema on ollut yksi kansainvälisen urheilun kiistellyimmistä kysymyksistä sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan vuonna 2022. Monet lajiliitot ovat kieltäneet maiden urheilijoiden osallistumisen kokonaan.

Kansainvälinen olympiakomitea (KOK) linjasi syyskuussa, että venäläiset ja valkovenäläiset urheilijat voivat osallistua Milan-Cortina 2026 -talviolympialaisiin yksittäisinä neutraaleina urheilijoina (AIN – Individual Neutral Athletes), tiukkojen ehtojen puitteissa. Samaa mallia sovellettiin jo kesän 2024 olympialaisissa.

Ehtojen mukaan urheilija ei saa olla aktiivisesti tukenut sotaa, eikä hän saa olla sopimussuhteessa armeijan tai muiden aseellisten toimijoiden kanssa. Yhteensä 20 urheilijaa Venäjältä ja Valko-Venäjältä on hyväksytty osallistumaan kahdeksaan eri lajiin neutraalin statuksen alla.

BBC Sportin tietojen mukaan 13:sta hyväksytystä venäläisurheilijasta neljällä on kuitenkin yhteyksiä sodan tukemiseen. Nimetyt urheilijat ovat taitoluistelija Petr Gumennik, maastohiihtäjät Savelii Korostelev ja Dariya Nepryaeva sekä pikaluistelija Kseniia Korzhova. KOK ei ole kommentoinut yksittäistapauksia, mutta on korostanut, että riippumaton paneeli on arvioinut urheilijat sen linjausten ja periaatteiden mukaisesti. Yksikään mainituista urheilijoista ei vastannut BBC:n yhteydenottoihin.

Milan-Cortina 2026 – mitä odottaa katsojana?

Katsojille Milan-Cortina 2026 tarjoaa yhdistelmän perinteisiä lajeja, uusia kilpailumuotoja, huippu-urheilijoita ja poliittisia taustajännitteitä. Kisoista odotetaan yhtä kaikkien aikojen seuratuimmista talviolympialaisista, ja tv- sekä suoratoistotarjonta on laajempaa kuin koskaan – BBC Sportin kerrotaan näyttävän yksinään noin 450 tuntia kisalähetyksiä.

Suomalaiskatsojille kiinnostavia lajeja ovat tuttuun tapaan maastohiihto, mäkihyppy, yhdistetty, jääkiekko ja ampumahiihto, mutta myös freestyle- ja lumilautalajit keräävät jatkuvasti enemmän yleisöä. Samalla monet seuraavat uteliaasti, kuinka uudet lajit kuten skimo istuvat olympiaohjelmaan ja nouseeko niistä pysyviä suosikkeja.

Urheilu- ja viihdemaailman risteyskohdissa kiinnostus kohdistuu usein myös urheilijoiden yksityiselämään ja ihmissuhteisiin. Siitä esimerkkinä kotimainen ilmiö on Salatut elämät -tähti Tiia Weckströmin ja Jussi ”Satusetä” Silvennoisen erosta kertova podcast, joka osoittaa, että tarinat urheilun, viihteen ja henkilökohtaisten ratkaisujen taustalla kiinnostavat yleisöä aivan yhtä paljon kuin itse kilpailutulokset.

Kun avajaispäivä koittaa ja olympiatuli syttyy sekä Milanossa että Cortinassa, käynnistyy 16 päivän urheilujuhla, joka tarjoaa draamaa, yllätyksiä ja uusia sankaritarinoita – sekä kestävälle muistijäljelle että tulevien sukupolvien inspiraatioksi.

Ei sisällä instagram post:eja

Jaa Somessa:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Sinulle Suositeltua:

Autourheilu
Autourheilu
Afrikan jalkapallo
Afrikan jalkapallo
nuoret lahjakkuudet
Geopolitiikka
Autourheilu
Helena Koivu
Kulttuuri
autouutiset
Afrikan jalkapallo
asuminen
Helena Koivu
Elokuvat
Kansainvälinen viihde
Autourheilu
Autourheilu
Digitaalinen talous
Kansainvälinen viihde
Autourheilu
Kansainvälinen viihde
autouutiset
Geopolitiikka
Digitaalinen talous
Helena Koivu
kuninkaalliset
autouutiset
Autourheilu
Geopolitiikka
Autourheilu
Autourheilu
Ihmiskohtalot
Geopolitiikka
Geopolitiikka
Geopolitiikka
Julkkisuutiset
Ice Cage
Kansainvälinen viihde
Autourheilu
Kansainvälinen viihde
autouutiset
Helena Koivu
Geopolitiikka
Autoilu
Helena Koivu
Geopolitiikka
Geopolitiikka
Afrikan jalkapallo
Kansainvälinen viihde
Kuningashuone
Viihde
Viihde
Salaliitot
Onlyfans
Salaliitot
Salaliitot
Urheilu
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Onlyfans
Uutiset
Uutiset
Ulkomaat
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset