Miss Suomi Sarah Dzafce myrskyn silmässä – rasismikohu Instagram-kuvasta paisuu
Kuluvan vuoden Miss Universum -kilpailu huipentui 21. marraskuuta Thaimaassa, kun Meksikoa edustanut Fátima Bosch kruunattiin maailman kauneimmaksi. Suomen edustaja, Miss Suomi Sarah Dzafce, jäi tällä kertaa ilman sijoitusta, mutta nousi otsikoihin aivan muusta syystä – sosiaalisessa mediassa kuohuvasta rasismikohusta.
Miss Universum 2024 – skandaalien sävyttämä finaali Thaimaassa
Thaimaassa järjestetyt Miss Universum -kisat jäävät historiaan ennen kaikkea poikkeuksellisen räiskyvistä kohuistaan. Jo kilpailun alkuvaiheessa järjestäjiä kohtaan esitettiin kovia syytöksiä, ja kulisseissa kuohui.
Voittajaksi kruunattu Fátima Bosch ajautui sanaharkkaan thaimaalaisen missiorganisaation johtohahmon kanssa, mikä nousi laajasti kansainvälisiin otsikoihin. Lisäksi yksi kilpailun tuomareista erosi kesken prosessin, mikä lisäsi epäilyksiä kilpailun läpinäkyvyydestä ja puolueettomuudesta.
Draamaa kasvattaakseen Miss Jamaica kiidätettiin kesken show’n sairaalaan hänen pudottuaan lavalta. Tapaus herätti runsaasti huolta kilpailijoiden turvallisuudesta ja tapahtuman järjestelyistä.
Rasismisyytökset varjostivat jo entuudestaan kilpailua
Miss Universum -kilpailua ovat viime vuosina varjostaneet myös toistuvat rasismisyytökset. Vuoden 1996 Miss Universum Alicia Machado joutui tulilinjalle haukuttuaan sosiaalisessa mediassa kilpailun toimitusjohtajaa Nawat Itsaragrisilia loukkaavilla ilmaisuilla, kutsuen tätä muun muassa “vinosilmäksi” ja “halveksittavaksi kiinalaiseksi”. Machado myös matki eleillään aasialaista ulkonäköä, mikä tulkittiin laajalti rasistiseksi käytökseksi.
Tässä ilmapiirissä jokainen kilpailijoiden ele ja some-julkaisu on tarkassa syynissä – ja nyt samanlaisen tulkinnan kohteeksi joutui myös Miss Suomi Sarah Dzafce.
Kiistelty kuva ravintolasta – “kiinalaisen kaa syömäs”
Sosiaalisessa mediassa leviävässä kuvassa Sarah Dzafce istuu ravintolassa, venyttää sormillaan silmäkulmiaan sivuille ja poseeraa tekstin “kiinalaisen kaa syömäs” kanssa. Kuva on herättänyt nopeasti laajaa ihmetystä ja suuttumusta eri somealustoilla.
Erityisesti anonyymi keskustelualusta Jodel on täyttynyt kriittisistä kommenteista:
– Hei apua! Nyt on kyllä todella noloa, paheksutaan eräässä viestiketjussa.
– Tämä ei ole enää vain noloa, vaan tämä on rasismia. Siis mitä ihmettä? toinen kirjoittaja puhisee.
– Miten voi olla noin ajattelematon ja lapsellinen, huhhuh, kolmas kommentoi.
Monien mielestä silmien venyttäminen ja aasialaiseen ulkonäköön viittaava teksti muodostavat yhdessä rasistisen stereotypian, joka ei sovi erityisesti kansainvälistä kilpailua edustavalle Miss Suomelle.
Dzafcen selitys: kuva irrotettu asiayhteydestään
Kasvavan kritiikin myötä Sarah Dzafce on kommentoinut kohua Instagram-tarinoissaan. Hänen mukaansa ravintolassa otettu kuva on irrotettu täysin asiayhteydestään, minkä vuoksi siitä on vedetty hänen mielestään vääriä johtopäätöksiä.
Dzafce kertoo kärsineensä kuvanottohetkellä voimakkaasta päänsärystä ja silmäkivusta:
– Haluan sanoa, että kuva mikä leviää on täysin irrotettu asiayhteydestään ja siitä on vedetty vääriä johtopäätöksiä. Olin ystäväni kanssa ravintolassa syömässä ja mulla oli silloin voimakas päänsärky ja kipua silmissä. Nojasin pöytään, hieroin ohimoita ja venytin silmiä, koska se helpotti painetta. Ystävä koki sen tilanteen hassuna ilmeenä ja sanoi, että “hei anna mä otan kuvan”. Hymyilin kameraan ja hän kirjoitti siihen oman tekstinsä, Dzafce kirjoittaa.
Dzafcen mukaan kuvan yhteydessä käytetty teksti ei ole hänen käsialaansa eikä vastaa hänen omaa tarkoitustaan tai ajatteluaan:
– Se teksti ei ole minun kirjoittama eikä liity millään tavalla mun tarkoitukseen. Kuva oli tarkoitettu vain läheisille kavereille, ei jaettavaksi laajemmalle, hän jatkaa.
Yksityinen kuva julkiseen myllytykseen
Dzafcen mukaan koko tilanne on kärjistynyt, koska alun perin pienelle kaveriporukalle tarkoitettu kuva on päätynyt julkiseen jakoon hänen tahtomattaan. Tämä nostaa jälleen esiin kysymyksen siitä, missä määrin yksityisiksi tarkoitetut sisällöt ovat lopulta yksityisiä sosiaalisen median aikakaudella – etenkin, kun kyseessä on julkisuuden henkilö.
Miss Suomi -titteli ja edustus Miss Universum -kilpailussa tarkoittavat, että jokainen somepäivitys arvioidaan suurennuslasin alla. Yksityinenkin vitsi tai hetki voi muuttua nopeasti kansalliseksi uutiseksi ja kansainväliseksi kohuksi, jos se tulkitaan loukkaavaksi tai rasistiseksi.
Tausta: oma kokemus syrjinnästä vaikuttaa näkemyksiin
Sarah Dzafce on kertonut kokeneensa itse syrjintää omasta taustastaan johtuen. Hänen isänsä on kosovolainen ja äitinsä suomalainen, ja hän on korostanut, että juuri omien kokemustensa vuoksi hän ei halua koskaan vahingoittaa muita tai käyttää rasistisia ilmaisuja.
Dzafce painottaa, ettei hyväksy rasismia missään muodossa – ei edes vitsinä tai “läpällä”. Hänen mukaansa kuva ei heijasta hänen arvomaailmaansa, vaan on epäonninen tilanne, jossa ele ja ulkopuolisen lisäämä teksti muodostivat yhdessä loukkaavaksi tulkitun kokonaisuuden.
Rasismi, some ja vastuu – keskustelu jatkuu
Tapauksen ympärille on syntynyt laajempi keskustelu siitä, missä kulkee rajanveto huonon maun vitsin ja rasistisen eleen välillä. Monien mielestä silmien venyttäminen aasialaista ulkonäköä mukaillen on yksiselitteisesti rasistinen ele, riippumatta siitä, mikä oli tekijän alkuperäinen tarkoitus.
Toiset taas korostavat tarkoitusperien merkitystä ja peräänkuuluttavat malttia lynkkausmentaliteetin sijaan. Dzafcen selitykset päänsärystä ja yksityisestä kontekstista eivät ole vakuuttaneet kaikkia, mutta osa kokee, että kohu on paisunut liian suureksi yksittäisestä, harkitsemattomasta kuvasta.
Keskustelu muistuttaa myös siitä, että julkisuuden henkilöillä on erityisen suuri vastuu sosiaalisessa mediassa. Yksi kuva tai lyhyt video voi vaikuttaa paitsi omaan maineeseen, myös koko kilpailun ja sen edustaman organisaation julkisuuskuvaan.
Laajempi näkökulma: eutanasiakeskustelu ja ihmisarvo
Rasismikohujen ja sosiaalisen median myrskyjen rinnalla yhteiskunnallista keskustelua käydään myös ihmisarvosta ja oikeudesta päättää omasta elämästään ja kuolemastaan. Esimerkiksi Dignitas-järjestön perustajan Ludwig Minellin avustettu itsemurha 92-vuotiaana on nostanut esiin kysymyksen siitä, miten suhtaudumme yksilön oikeuksiin, haavoittuvuuteen ja ihmisarvoon vaikeissa tilanteissa. Samalla tavoin myös rasismikeskustelussa ytimessä on kunnioitus jokaisen ihmisarvoa kohtaan – taustasta, etnisyydestä tai ulkonäöstä riippumatta.
