Onko Erling Haaland pelannut liikaa jalkapalloa? – Tilastonero yllättävässä maalikuivassa

Erling Haaland aloitti kauden hurjassa vireessä, mutta viime viikkoina Manchester Cityn ja Norjan maajoukkueen supertähti on ajautunut poikkeukselliseen maalikuivaan. Kysymys kuuluu: onko 25-vuotias hyökkääjä yksinkertaisesti pelannut liikaa jalkapalloa ja kantanut liian suurta vastuuta Pep Guardiolan joukkueessa?

Haalandin maalitahti hyytyi – yksi osuma kahdeksaan otteluun

Kauden kokonaiskuva on edelleen vaikuttava: Haalandilla on 39 maalia 36 otteluun seurassa ja maajoukkueessa. Silti viimeiset viikot kertovat täysin toisenlaista tarinaa. Viimeiseen kahdeksaan otteluun hän on tehnyt vain yhden maalin – ja sekin rangaistuspotkusta. Maali avopenkistä on puuttunut nyt kahdeksan peräkkäisen ottelun ajan, mikä on hänen pisin kuiva jaksonsa sitten Dortmundin päivien.

Maalittomuus on osunut samaan aikaan, kun Manchester City on pudonnut Valioliigan mestaruustaistelussa takaa-ajajan rooliin ja kokenut shokkitappion Bodo/Glimtille Mestarien liigassa. Guardiolan joukkue on näyttänyt väsyneeltä, ja juuri se sytyttää keskustelun otteluruuhkan vaikutuksesta Haalandiin.

Jäätävä ilta pohjoisessa kuvasti ongelmia

Haalandin vaikeudet tiivistyivät kylmällä ja tuulisella vierasmatkalla napapiirin tuntumaan Bodo/Glimtiä vastaan. City oli yllättäen 2–0 tappiolla ja tarvitsi kipeästi kavennusosumaa. Juuri ennen taukoa Haaland sai unelmapaikan kahdeksasta metristä, mutta latasi pallon ohi maalin – tilanteesta, jonka hän olisi alkukaudesta lähes varmasti viimeistellyt.

Ottelun jälkeen Haaland esiintyi poikkeuksellisen itseään kritisoivana.

”Minulla ei ole vastauksia. Otan täyden vastuun siitä, etten ole tehnyt maaleja, jotka minun pitäisi tehdä. Haluan pyytää anteeksi kaikilta ja jokaiselta Manchester Cityn kannattajalta, joka matkusti tänne”, hän sanoi TNT Sportsille.

”En halua puhua siitä, miltä minusta tuntuu. Teen kaikkeni aina, kun olen kentällä, ja olen kentällä todella usein, koska pelaamme järjettömän määrän otteluita. Yritän tehdä parhaani – se on työni – ja valmistautua seuraavaan peliin.”

Peliminuutit tapissa – onko rasitus jo liikaa?

Haaland on pelannut seurojen kilpailuissa tällä kaudella jo 31 ottelua ja 2 568 minuuttia. Valioliigan pelaajista hän on peliajassa mitattuna sijalla 12, mutta kun vertailu rajataan Euroopan viiden suurimman liigan hyökkääjiin, kuva muuttuu dramaattisemmaksi.

Hyökkääjistä Haaland on peliminuuteissa toisena heti Crystal Palacen Jean-Philippe Matetan jälkeen – ranskalaisella on vain kaksi ottelua ja 52 minuuttia enemmän.

Otteluruuhka ei ole myöskään hellittämässä. Valioliigaa on jäljellä 16 kierrosta, ja City voi yltää vielä Carabao Cupin, FA Cupin ja Mestarien liigan finaaleihin. Kun mukaan lasketaan myös Norjan maajoukkueen kaksi maaliskuun harjoitusottelua, Haaland voi teoriassa pelata jopa 69 ottelua seurassa ja maajoukkueessa ennen kesän MM-lopputurnausta. Tällainen tahti on äärimmäinen kuormitus, jopa fyysiselle poikkeusyksilölle.

Tilastot paljastavat: maalit, laukaukset ja xG laskussa

Haalandin ongelma ei ole vain maalien puute, vaan myös hänen hyökkäyspelaamisensa profiili on muuttunut. Viimeisimmän West Hamia vastaan tehdyn avomaalin jälkeen hänen lukunsa ovat heikentyneet lähes kaikilla keskeisillä mittareilla:

• Laukaukset per 90 minuuttia ovat pudonneet noin yhden laukauksen verran.
• Kosketukset vastustajan rangaistusalueella ovat tippuneet 6,7:stä 4,3:een per 90 minuuttia.
• Odotetut maalit (xG) ovat laskeneet 0,98:sta 0,42:een per 90 minuuttia.
• Suuret maalipaikat ovat vähentyneet 1,94:stä 0,81:een per 90 minuuttia.

Tämä viittaa siihen, ettei kyse ole vain viimeistely-epäonnesta, vaan myös siitä, millaisia tilanteita Haalandille enää luodaan – ja kuinka usein hän pääsee niihin.

Puolustajien loukkaantumiset ja rytmin menetys

Taustalla vaikuttavat myös Manchester Cityn kokoonpanohuolot. Ruben Diasin ja Josko Gvardiolin loukkaantumiset ovat hidastaneet pallon etenemistä alakerrasta hyökkäykseen. Myös Rodri etsii yhä parasta virettään pitkän loukkaantumisen jälkeen, ja Phil Foden on jäänyt ilman maalia ja maalisyöttöä West Ham -ottelun jälkeen.

Gvardiol on ollut Valioliigassa yksi parhaista syvyyssyöttäjistä ja kuljettajista: hän on sijalla kaksi sekä linjoja murtavissa syötöissä (11,9 per 90) että eteenpäin suuntautuvissa kuljetuksissa (11,7 per 90). Hänen poissaolonsa heikentää Cityn kykyä murtaa vastustajan linjoja ja pelata pallo nopeasti tiloihin, joista Haaland on parhaimmillaan.

Guardiolan valinnat suurennuslasin alla

Haaland on ottanut vastuuta omasta pelistään, mutta myös Pep Guardiolan ratkaisut herättävät kysymyksiä. Norjalainen on pelannut lähes kaiken mahdollisen, myös otteluissa, joissa lepo olisi ollut looginen vaihtoehto.

Erityisen erikoiselta näytti päätös peluuttaa Haalandia 45 minuuttia FA Cupin 10–1 murskavoitossa League Onen Exeter Cityä vastaan. Ottelu oli käytännössä ratkennut, ja nuori Divine Mukasa olisi voinut saada arvokasta peliaikaa – samalla kun Haaland olisi voinut säästää jalkojaan tuleviin koitoksiin.

Guardiolan haluttomuus kierrättää avainpelaajiaan juontaa osin juurensa Mestarien liigan 2–0 -kotitappioon Bayer Leverkusenille, jossa massiivinen rotaatio (10 muutosta avaukseen) kostautui pahasti. Tämän jälkeen espanjalaisluotsi on suhtautunut varovaisemmin laajaan lepuuttamiseen.

Silti hyökkäysvastuu ei saisi jäädä yksin Haalandin harteille, varsinkin kun joukkueessa on nyt hyökkäyspäähän vaihtoehtoja. Omar Marmoushin paluu Afrikan-mestaruuskisoista ja tammikuun hankinta Antoine Semenyo tarjoavat Guardiolalle mahdollisuuden jakaa peliminuutteja ja maalipaineita tasaisemmin.

Haaland yhä Valioliigan ykköstykkinä – paniikki tarpeeton?

On ironista kysyä Haalandin formista, kun hän johtaa edelleen Valioliigan maalipörssiä 20 osumalla 22 ottelussa. Silti tosiasia on, että Cityn kahdeksassa viime ottelussa kaikissa kilpailuissa hän ei ole tehnyt ainuttakaan maalia pelitilanteesta.

Entinen Valioliiga-hyökkääjä Chris Sutton ei silti näe syytä paniikkiin.

”Hän on hyökkääjä, joka on käytännössä tehnyt maaleja koko ajan. Hän löytää kyllä vireensä uudelleen. Jokainen, joka haluaa jo nyt kirjoittaa hänet ulos, tekee sen omalla vastuullaan”, Sutton totesi BBC Radio 5 Livelle.

Taktinen muutos: suorasta hyökkäyksestä kontrolliin

Haaland on urallaan ollut parhaimmillaan, kun hän pääsee juoksemaan pystyyn ja hyökkäämään tilaan selustaan. Hän rakastaa pystysyöttöjä, joita hän pääsee jatkamaan laukaukseksi vasemmalta puolelta kohti takakulmaa – klassinen Haaland-maali.

Kauden alussa Manchester City pelasi tälle vahvuudelle poikkeuksellisen suotuisalla tavalla. Joukkue hyökkäsi suoraviivaisemmin ja nopeammin, hyödynsi Jeremy Dokun, Tijjani Reijndersin ja Haalandin nopeutta ja teki enemmän vastahyökkäysmaaleja kuin kahdella edellisellä kaudella yhteensä.

Esimerkiksi Reijndersin maali Wolvesia vastaan kuvastaa täydellisesti tätä lähestymistapaa: nopea riisto, suora juoksu kohti maalia ja terävä viimeistely. Tällainen jalkapallo sopii Haalandille täydellisesti – mutta sillä on hintansa. Nopeat hyökkäykset lisäävät pallonmenetysten riskiä ja jättävät joukkueen useammin vajaalukuiseksi puolustussuuntaan, jolloin vastustaja pääsee vaarallisiin vastaiskuihin.

Guardiola vihjasi jo joulukuussa halustaan palata kontrolloidumpaan pelitapaan, joka on ollut hänen mestaruusjoukkojensa peruspiirre. West Hamia vastaan 3–0 -voiton jälkeen hän sanoi: ”Rakastan sitä, kuinka paljon juoksemme. Viime kaudella meillä ei ollut sitä. Mutta se ei riitä – meidän täytyy pelata paremmin, jotta voisimme juosta vähemmän.”

Kauden edetessä City onkin pyrkinyt kontrolloimaan pelejä enemmän pallon kautta. Tämä vähentää vastahyökkäyksiä, joita Haaland rakastaa, mutta teoriassa myös vastustajan vastaiskuja ja lisää matalia blokkeja, joita vastaan joukkue joutuu hyökkäämään.

Vähemmän tilaa selustassa – mitä se tarkoittaa Haalandille?

Kun City pelaa hitaammin ja hallitsee palloa pidempään, vastustajat vetäytyvät syvemmälle. Tämä vähentää selustaan juoksemisen mahdollisuuksia ja pakottaa Haalandin toimimaan enemmän boksin sisällä ahtaissa tiloissa.

Ilman Gvardiolin kaltaisia linjaa murtavia puolustajia City jää usein kahden maailman väliin: ei tarpeeksi nopea suorahyökkäyksiin, mutta ei myöskään riittävän terävä murtautuakseen tiiviiden matalien blokkien läpi. Tämä on juuri se alue, jossa Haaland tarvitsee tukea ympäriltään.

Haalandin aseet matalia blokkeja vastaan

Kun City onnistuu painamaan vastustajan syvälle, Haalandilla on kaksi tyypillistä ratkaisua.

1. Leikkaus juoksulinjasta ja tilan luominen itselle
Usein Haaland tekee terävän pystyjuoksun kohti maalia ja hidastaa sitten äkisti. Puolustajat jatkavat juoksuaan kohti omaa maalia seuraten laitahyökkääjän liikettä, jolloin Haaland jää vapaaseen tilaan rangaistusalueen etupuolelle. Tästä tilasta hän on viimeistellyt lukuisia maaleja, kun pallo pelataan taaksepäin boksiin.

Jeremy Dokun kyky haastaa yksi vastaan yksi, ohittaa vastustaja ja vetää puolustuslinjaa syvemmälle on ollut tässä keskeistä. Kun Doku löytää kunnolla alkukauden vireensä, hänen vetonsa puolustuslinjaa kohti ja siitä seuraavat matalat keskitykset ovat juuri sitä, mitä Haaland tarvitsee. Myös Phil Foden ja Nico O’Reilly vasenjalkoineen ovat ajoittain tarjonneet samanlaista uhoa.

2. Takakulman rynnistys keskityksiin
Toinen Haalandin erikoisuus on liike taka-alueelle keskityksiin. Hän suosii selvästi takatolppaa lähitolpan sijaan: lähellä etutolppaa on usein tilaa toiselle pelaajalle, kuten aiemmin Ilkay Gündoganille ja nykyisin Fodenille tai Reijndersille. Puolustajien keskittyessä Haalandin vartiointiin nämä pelaajat pääsevät usein viimeistelemään etualueelta.

Matheus Nunesin poissaolo on myös heikentänyt Haalandin ruokintaa. Nunesin keskitykset ovat olleet aliarvostettu osa Cityn hyökkäyspeliä – hän on antanut 10 maalisyöttöä, ja vain Kevin De Bruyne (22) on syöttänyt Haalandille enemmän maaleja seurassa. Nunes on useaan otteeseen löytänyt Haalandin tarkalla keskityksellä takatolpalle.

Miten City voi avata tilaa Haalandille?

Valtaosa vastustajista puolustaa Haalandia vastaan syvältä ja tiiviisti, eikä tarjoa hänelle metriäkään ylimääräistä tilaa – poikkeuksena korkean prässin Bournemouth, jota vastaan Haaland iski kauden aikana kaksi maalia.

Guardiolan on siksi löydettävä keinot, joilla City luo tilaa norjalaiselle:

• Rohkeampi temponvaihto: Kaiken ei tarvitse olla hidasta kontrollia – ajoittaiset nopeat iskut hyödyntävät Haalandin vahvuuksia.
• Laitahyökkääjien aktiivisempi haastaminen: Doku, Foden ja muut laitapelaajat voivat vetää puolustuslinjaa syvemmälle ja luoda tilaa boksin etupuolelle.
• Pystysyötöt ja linjan murtaminen: Gvardiolin ja muiden pallovarmajen puolustajien rooli korostuu, jotta Haaland pääsee taas juoksemaan selustaan.
• Kuormituksen järkevä hallinta: Haalandin minuuttien vähentäminen vähemmän tärkeissä otteluissa voi parantaa hänen terävyyttään kauden kriittisillä hetkillä.

Haaland, City ja Guardiolan puolustuslinja – laajempi konteksti

Haalandin tilanne ei liity vain hyökkäyspäähän, vaan koko Guardiolan pelilliseen tasapainoon. Kun puolustuslinja elää loukkaantumisten ja rotaation keskellä, hyökkäyspelin rakenne kärsii. Tämä on näkynyt myös siinä, miten uudet tai nuoret topparit istutetaan osaksi Cityn pelityyliä.

Hyvä esimerkki puolustuslinjan muutosten vaikutuksesta löytyy siitä, kuinka Englannin maajoukkotoppari Marc Guehin siirtyminen Manchester Cityyn voisi muuttaa Guardiolan puolustusta ja pallollista lähtöpeliä. Vastaavanlaiset profiilit, jotka kykenevät sekä puolustamaan korkealla että avaamaan peliä rohkeasti, ovat keskeisiä myös Haalandin tehokkuuden kannalta: mitä nopeammin ja laadukkaammin pallo saadaan ylös, sitä useammin norjalainen pääsee omalle vahvuusalueelleen.

Lopulta kysymys Haalandista tiivistyy kahteen asiaan: fyysinen kuormitus ja pelillinen ympäristö. Norjalainen ei ole menettänyt maalintekotaitoaan, mutta tarvitsee ympärilleen tuoreemman, dynaamisemman ja paremmin balanssissa olevan Cityn – ja ehkä myös hieman enemmän lepoa järjettömän ottelumäärän keskellä.

Ei sisällä instagram post:eja