Paavi Leo vierailee Istanbulin Sinisessä moskeijassa – historiallinen ele uskontojen väliselle vuoropuhelulle
Paavi Leo XIV on vieraillut Istanbulin Sultan Ahmed -moskeijassa, joka tunnetaan paremmin nimellä Sininen moskeija. Kyseessä on ensimmäinen kerta hänen paavikautensa aikana, kun hän astuu muslimien rukouspaikkaan toukokuussa alkaneen pontifikaattinsa jälkeen.
Vierailu nähdään merkittävänä eleenä kristittyjen ja muslimien välisen vuoropuhelun vahvistamisessa aikana, jota leimaavat jännitteet, sodat ja syvä epäluottamus eri uskontokuntien välillä.
Symbolinen ele: kunnioittava kumarrus, ei yhteistä rukousta
Paavi Leo nähtiin kumartavan kunnioittavasti sisään astuessaan Siniseen moskeijaan. Raporttien mukaan hän ei kuitenkaan rukoillut moskeijassa, toisin kuin kaksi hänen edeltäjäänsä, jotka hiljentyivät rukoukseen sen tiloissa.
Vatikaani korosti virallisessa lausunnossaan, että vierailu toteutettiin ”mietiskelyn ja kuuntelemisen hengessä, syvässä kunnioituksessa paikkaa ja siellä rukoilevien uskoa kohtaan”. Lausunto alleviivaa, että paavin tavoitteena ei ollut uskonnollinen synkretismi, vaan dialogi ja rauhan rakentaminen.
Neljän päivän matka Turkkiin ja Libanoniin
Vierailu Siniseen moskeijaan on osa paavi Leon nelipäiväistä matkaa Turkkiin. Matkan päätteeksi hän jatkaa Libanoniin, jossa hän tapaa eri kirkkokuntien ja uskontojen johtajia sekä nuoria, jotka elävät alueella, jossa konfliktit ja muuttoliike ovat arkipäivää.
Istanbulissa paavi Leo toivotettiin myöhemmin tervetulleeksi Pyhän Yrjön katedraaliin, jossa häntä isännöi Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka Bartholomeos, itäisen ortodoksisen kirkon hengellinen johtaja. Tapaaminen korostaa pyrkimystä lähentää katolista ja ortodoksista kirkkoa pitkän historiallisen erkaantumisen jälkeen.
Sininen moskeija – Ottomaanien ajan arkkitehtuurin helmi
Sininen moskeija tunnetaan virallisesti nimellä Sultan Ahmed -moskeija. Se on saanut nimensä sulttaani Ahmed I:ltä, joka johti Osmanien valtakuntaa vuosina 1603–1617 ja jonka valtakaudella moskeija rakennettiin.
Rakennus on yksi Istanbulin tunnetuimmista maamerkeistä ja suosituimmista nähtävyyksistä. Sen sisätilat on koristeltu tuhansilla sinisillä ja turkooseilla keramiikkalaatoilla, jotka heijastavat osmanien ajan huippuunsa hioutunutta käsityötaitoa. Miljoonat turistit ja pyhiinvaeltajat vierailevat moskeijassa vuosittain.
Paavien ja moskeijoiden historia – pitkä tie vuoropuheluun
Paavi Leo XIV liittyy pitkään jatkumoon paaveja, jotka ovat pyrkineet rakentamaan siltoja islamilaisen maailman suuntaan. Paavi Franciscus rukoili Sinisessä moskeijassa vuonna 2014, ja paavi Benedictus XVI teki samoin vuonna 2006. Nämä hetket muistetaan vahvoina symboleina uskontojen välisestä rauhanetsinnästä.
Ensimmäinen paavi, joka virallisesti astui moskeijaan, oli Johannes Paavali II. Hän teki historiaa vuonna 2001 vieraillessaan Damaskoksessa Umayyad-moskeijassa. Tuo vierailu nähtiin käännekohtana katolisen kirkon ja islamilaisen maailman suhteissa, ja se loi pohjaa myöhemmille askelille, kuten nyt paavi Leon toteuttamalle matkalle.
Matkan teema: siltojen rakentaminen ja konfliktien ehkäisy
Paavi Leo XIV:n Turkin ja Libanonin matka oli alun perin suunniteltu jo edesmenneen paavi Franciscuksen aikana. Vaikka paavi vaihtui, matkan perusviesti säilyi samana: siltojen rakentaminen eri uskontojen, kulttuurien ja kansojen välille.
Heti valintansa jälkeen toukokuussa paavi Leo omaksui tämän teeman ja toisti matkansa alussa vakavan varoituksen: maailman ei tule alistua ”kasvaneeseen konfliktitasoon globaalilla tasolla”. Hänen mukaansa ”ihmiskunnan tulevaisuus on vaakalaudalla”, jos väkivallan, vihapuheen ja vastakkainasettelun annetaan jatkaa kasvuaan.
Libanonissa – jossa arviolta kolmasosa väestöstä on kristittyjä – paavi Leo aikoo kohdistaa huomionsa erityisesti nuoriin ja heidän tulevaisuuden näkymiinsä. Hän tapaa eri uskontokuntien edustajia ja kuulee heidän kokemuksiaan maasta, joka on kärsinyt talouskriiseistä, poliittisesta halvaantumisesta ja vuoden 2020 Beirutin satamaräjähdyksen seurauksista.
Messu Beirutin sataman räjähdyspaikalla
Matkan viimeisenä päivänä paavi Leo toimittaa messun Beirutin rantavyöhykkeellä, juuri siellä, missä tuhoisa satamaräjähdys tapahtui elokuussa 2020. Räjähdyksessä kuoli yli 200 ihmistä ja noin 7 000 loukkaantui. Lisäksi suuri osa kaupungista kärsi mittavia aineellisia vahinkoja.
Messun on tarkoitus olla sekä rukoushetki uhrien ja heidän omaistensa puolesta että symbolinen vetoomus oikeudenmukaisuuden, jälleenrakennuksen ja yhteiskunnallisen sovinnon puolesta. Paavi Leo pyrkii näin yhdistämään henkisen lohdutuksen konkreettiseen viestiin vastuunkannosta ja uudesta alusta.
Julkisuuden ja juhlimisen ristiriitaiset esimerkit
Kansainväliset uskonnolliset vierailut, kuten paavi Leon matka Turkkiin ja Libanoniin, nostavat usein esiin myös laajemman keskustelun julkisuuden henkilöiden vastuusta. Yksi ajankohtainen esimerkki on suomalainen keskustelu viihdejulkkisten käytöksestä ulkomailla. Viime aikoina huomiota on herättänyt tapaus, jossa Amanda Harkimon päihtynyt juhliminen Bratislavan pokeriturnauksessa herätti voimakasta kritiikkiä. Tapaus toimii vastakohtaisena peilinä sille, miten eri tavoin julkisuuden henkilöt voivat käyttää näkyvyyttään – toiset korostavat vastuuta ja sovintoa, toiset päätyvät kohujen keskelle.
Paavi Leon Siniseen moskeijaan suuntautunut vierailu alleviivaa, miten symboliset teot ja harkitut eleet voivat tukea rauhaa ja ymmärrystä aikana, jolloin yhteiskunnallinen keskustelu helposti kärjistyy sosiaalisessa mediassa ja uutisvirrassa.
Ei sisällä instagram post:eja
