Pakistanin yölliset ilmaiskut Afganistaniin: kymmeniä kuolleita ja haavoittuneita

Pakistan on toteuttanut useita yöllisiä ilmaiskuja Afganistanin alueelle. Afganistania hallitseva Taliban kertoo, että iskuissa kuoli ja haavoittui kymmeniä ihmisiä, mukaan lukien naisia ja lapsia. Kyse on yksi viime vuosien vakavimmista jännitteiden kärjistymisistä maiden välillä.

Pakistanin mukaan kohteena terroristileirit rajaseudulla

Islamabadin viranomaisten mukaan ilmaiskut suunnattiin seitsemään väitettyyn militanttileiriin ja piilopaikkaan Pakistanin ja Afganistanin vuoristoisen rajan tuntumassa. Pakistan kuvailee operaatioita tarkasti tiedustelutietoon perustuviksi iskuiksi, jotka kohdistettiin terrorijärjestöjen tukikohtiin.

Pakistanin tiedotus- ja valistuministeriö kertoi, että operaatio oli “tiedusteluun perustuva valikoiva seitsemän terroristileirin ja kätköpaikan iskeminen”. Viranomaisten mukaan kohteina olivat kielletyn Tehreek-i-Taliban Pakistan -järjestön (TTP) jäsenet, heidän liittolaisensa sekä niin kutsuttu Islamilainen valtio – Khorasan -provinssi (ISKP).

Pakistanin hallitus kutsuu TTP:tä nimellä “Fitna al Khawarij”, korostaen sen näkevän ryhmän uskonnollisena hajaannusta lietsovana liikkeenä.

Iskut vastauksena itsemurhaiskuihin Pakistanissa

Pakistan perustelee ilmaiskuja vastatoimena viimeaikaisille itsemurhaiskuille maan sisällä. Viranomaisten mukaan terrori-iskut on suunniteltu ja johdettu Afganistanin alueelta käsin, ja Afganistanin Talibania syytetään siitä, ettei se ole puuttunut militanttien toimintaan.

Pakistanin mukaan sillä on “kiistaton näyttö” siitä, että viimeisimmät iskut toteutettiin Afganistanissa olevien johtajien käskyistä. Viime aikoina Pakistanissa on nähty useita iskuja, muun muassa shiiamuskiin kohdistunut itsemurhaisku pääkaupunki Islamabadissa sekä useita hyökkäyksiä pohjois–luoteisessa Khyber Pakhtunkhwan provinssissa ramadanin alkamisen jälkeen.

Islamabad kuvaa ilmaiskuja “kostavana vastauksena” näihin itsemurhapommituksiin ja väittää, että Kabul tarjoaa turvasataman vastuussa oleville ryhmille.

Taliban: siviilikoteja ja uskonnollinen koulu iskeytyivät

Afganistanin Taliban-hallinto tuomitsee iskut jyrkästi. Talibanin puolustusministeriö kertoo, että ilmaiskut kohdistuivat siviilialueille Nangarharin ja Paktikan provinsseissa itäisessä Afganistanissa.

Nangarharin paikallisviranomaiset kertoivat BBC:lle, että yhden iskun kerrotaan osuneen Shahabuddin-nimisen miehen kotiin. Tämän seurauksena noin 20 saman perheen jäsentä sai surmansa, heidän joukossaan naisia ja lapsia. Afganistanin viranomaisten mukaan iskuissa osui myös useisiin siviilikoteihin ja uskonnolliseen oppilaitokseen.

Taliban syyttää Pakistania Afganistanin alueellisen koskemattomuuden räikeästä loukkaamisesta ja painottaa, että iskuissa kuolleista merkittävä osa on siviilejä, ei taistelijoita.

Kabul: kansainvälisen oikeuden selvä rikkomus

Talibanin puolustusministeriö julkaisi viestipalvelu X:ssä (entinen Twitter) lausunnon, jossa ilmaiskuja kutsutaan “Afganistanin alueellisen koskemattomuuden räikeäksi loukkaukseksi” ja “selväksi kansainvälisen oikeuden rikkomukseksi”.

Lausunnossa varoitetaan, että “asianmukainen ja mitoitettu vastaus annetaan sopivana ajankohtana”. Taliban lisää, että hyökkäykset siviilikohteita ja uskonnollisia instituutioita vastaan osoittavat sen mukaan Pakistanin armeijan epäonnistumisen tiedustelussa ja turvallisuuden varmistamisessa omalla alueellaan.

Kriisin taustalla on vuosia jatkunut vastakkainasettelu siitä, kuka kantaa vastuun rajan yli toimivista militanttiryhmistä. Pakistan vaatii, että Kabul rajoittaa ja hajottaa sen mukaan Afganistanin maaperältä operoivat ryhmät, kun taas Taliban syyttää Pakistania oman sisäisen turvallisuutensa laiminlyönnistä.

Hauras tulitauko murenemassa

Tuoreet ilmaiskut tapahtuvat vain kuukausia sen jälkeen, kun Pakistan ja Afganistan sopivat hauraasta tulitauosta lokakuussa veristen rajakahakoiden jälkeen. Kyseiset yhteenotot olivat pahimpia sitten vuoden 2021, jolloin Taliban palasi valtaan Afganistanissa Yhdysvaltain ja liittolaisten vetäydyttyä.

Lokakuun rajataistelut päättyivät väliaikaiseen tulitaukoon, mutta sen jälkeen rajaseudulla on raportoitu toistuvista yhteenotoista, tykistötulesta ja rajan yli tehdyistä iskuista. Nyt toteutetut ilmaiskut uhkaavat romuttaa viimeisetkin luottamuksen rippeet maiden välillä.

Rajaturvallisuuden lisäksi kiistaa herättävät muutkin kysymykset, kuten pakolaisvirrat, kauppareitit ja se, miten molemmat maat pyrkivät suojelemaan omia luonnonvarojaan ja maatalouttaan aseellisilta ryhmiltä – samaan tapaan kuin esimerkiksi Englannin pitkäaikaisessa suunnitelmassa hallita hirvieläinkantoja metsien ja satojen suojelemiseksi, vaikkakin Etelä-Aasian konteksti on huomattavasti militarisoituneempi ja poliittisesti räjähdysherkempi.

Strateginen ja levoton rajaseutu

Pakistan ja Afganistan jakavat noin 1 600 mailin (2 574 kilometrin) mittaisen vuoristoisen rajan. Tämä pitkä ja vaikeakulkuinen alue on vuosikymmeniä ollut salakuljettajien, militanttiryhmien ja paikallisten heimojen liikkuma-aluetta, ja sen valvominen on molemmille valtioille haastavaa.

Rajan turvallisuus on keskeinen kysymys sekä Pakistanille että Afganistanille. Pakistan on usein syyttänyt Afganistanin puolelta tulevia taistelijoita iskuista omalla alueellaan, kun taas Kabul on toistuvasti tuominnut Pakistanin tykistö- ja ilmaiskut suvereniteettinsa loukkauksina.

Vain muutamaa päivää ennen viimeisimpiä ilmaiskuja Saudi-Arabia toimi välittäjänä, kun Kabulissa lokakuisissa rajakahakoissa vangitut kolme pakistanilaissotilasta vapautettiin. Tämä nähtiin tuolloin askeleena kohti jännitteiden lieventämistä, mutta uudet iskut ovat palauttaneet tilanteen takaisin kriisitilaan.

Alueelliset seuraukset ja tulevaisuuden näkymät

Pakistanin ilmaiskut ja Talibanin kova vastausretoriikka lisäävät huolta koko alueen vakaudesta. Kansainvälinen yhteisö on varuillaan erityisesti siksi, että sekä TTP että ISKP ovat viime vuosina vahvistaneet asemiaan, ja Afganistanin sisäinen turvallisuustilanne on edelleen hauras.

Jos Pakistan ja Afganistan eivät löydä yhteistä ratkaisua rajaturvallisuuteen ja militanttien torjuntaan, vaarana on pidempiaikainen kierre, jossa kostohyökkäykset, rajakahakat ja siviiliuhrien määrän kasvu syventävät vihamielisyyksiä. Tämä voi vaikeuttaa myös humanitaarista apua ja taloudellista yhteistyötä, joita molemmat maat kipeästi tarvitsisivat.

Toistaiseksi sekä Islamabad että Kabul vetoavat kansainväliseen yhteisöön omien näkemystensä tueksi, mutta pysyvän ratkaisun löytäminen edellyttäisi sekä luottamuksen rakentamista että konkreettista yhteistyötä rajaturvallisuuden, tiedustelun ja ääriliikkeiden torjunnan saralla.

Ei sisällä instagram post:eja