Palestiinalaismies ammuttu kuoliaaksi siirtokuntahyökkäyksessä miehitetyllä Länsirannalla

28-vuotias palestiinalaismies Alaa Khalid Subeih ammuttiin kuoliaaksi israelilaisen toimesta siirtokuntalaisten hyökättyä Tayasirin kylään miehitetyllä Länsirannalla keskiviikkoiltana. Tapaus nostaa jälleen esiin kiihtyvän siirtokuntaväkivallan ja Israelin hallituksen roolin tilanteen kärjistymisessä.

Ammuttiinko Alaa Subeih siirtokuntalaisen vai sotilaan toimesta?

Sukulaisen mukaan Alaa Subeih sai surmansa yrittäessään puolustaa omaa muovikasvihuonettaan Tayasirissa, Länsirannan pohjoisosassa. YK:n korkea virkamies vahvisti, että hänen saamansa tietojen mukaan tekijä oli israelilainen siirtokuntalainen.

Israelin armeija (IDF) puolestaan kertoi, että laukauksen ampui vapaalla ollut israelilainen sotilas ja väitti Subeihin heittäneen kiviä. Tayasir on viime kuukausina ollut yksi siirtokuntaväkivallan polttopisteistä. Israelin siirtokunnat miehitetyllä Länsirannalla ovat kansainvälisen oikeuden mukaan laittomia, mutta Israel ei tunnusta tätä tulkintaa.

YK: siirtokuntaväkivalta kiihtyy – rangaistuksettomuus rohkaisee tekijöitä

YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston edustaja miehitetyillä palestiinalaisalueilla, Ajith Sunghay, kertoi BBC:lle, että hänen tiiminsä on koonnut useita silminnäkijäkertomuksia tapahtumista Tayasirissa. Hänen mukaansa Subeihin tappoa edelsi väkivaltainen päivä, jolloin yksi palestiinalaismies haavoittui ja israelilaisten siirtokuntalaisten ja palestiinalaisten välillä käytiin kivienheittelyä.

Sunghayn mukaan Israelin hallitus on käytännössä tarjonnut siirtokuntalaisille täyden koskemattomuuden, mikä rohkaisee heitä toimimaan entistä aggressiivisemmin. Hän totesi, että rajan vetäminen siirtokuntalaisten ja valtion välille käy koko ajan vaikeammaksi, koska monet siirtokuntalaiset toimivat myös sotilaina tai reserviläisinä.

YK:n tilastot kertovat jyrkästä noususta siirtokuntaväkivallassa palestiinalaisia ja heidän omaisuuttaan vastaan: tammikuussa kirjattiin 148 tapausta, helmikuussa 191 ja maaliskuussa jo 206. Sunghay arvioi, että alueelliset jännitteet ja esimerkiksi Irania koskevat kriisit saavat siirtokuntalaiset uskomaan, että kansainvälinen huomio on muualla, mikä lisää heidän halukkuuttaan toimia väkivaltaisesti.

Perheen mukaan kyse oli kylän rauhallisesta nuoresta miehestä

Alaan serkku Saeb Subeih kuvaili häntä koulun vahtimestarina työskennelleeksi, rauhalliseksi ja pidetyksi nuorukaiseksi: ”Yksi kylän hienoimmista nuorista miehistä, kunnollinen, rauhallinen ja kunnioittava – hänellä ei ollut riitoja kenenkään kanssa.”

Saebin mukaan siirtokuntalaiset liikkuivat alueella Israelin armeijan suojeluksessa. Keskiviikkona hänen kertomansa mukaan ryhmä siirtokuntalaisia ”rynnäköi kylään”, minkä jälkeen Alaa ”teloitettiin” hänen puolustaessaan omaa muovikasvihuonettaan.

Perheen mukaan IDF ei ole vieläkään palauttanut Alaan ruumista omaisille. Saeb Subeih sanoo, että vain vainajan palauttaminen voisi edes hieman lievittää äidin, isän ja muun perheen tuskaa.

Ensihoito estettiin pääsemästä kylään

Palestiinalaisen Punaisen Puolikuun ambulanssihenkilöstön jäsen kertoi BBC:lle, että heidän yksikkönsä lähetettiin Tayasiriin keskiviikkoiltana. Hänen mukaansa IDF:n sotilaat estivät ambulanssia pääsemästä kylään vedoten siihen, ettei kukaan ollut loukkaantunut.

Ambulanssihenkilöstön mukaan sotilaat takavarikoivat heidän puhelimensa ja henkilökorttinsa seitsemäksi tunniksi, aina torstain varhaisaamuihin saakka. Lopulta paikallinen palestiinalaisviranomainen kertoi heille, että Subeihin ruumis oli IDF:n hallussa.

Israelilaisarmeija ei vastannut BBC:n yksityiskohtaisiin kysymyksiin väitetystä ensihoidon estämisestä, vaan totesi ainoastaan, että ”tapahtumaa tutkitaan”.

Ristiriitainen viestintä: terroristi vai siviili?

Tapaus on nostanut esiin myös IDF:n ristiriitaisen viestinnän. Hepreankielisessä tiedotteessa Tayasirin tapahtuman jälkeen Alaa Subeih kuvattiin ”terroristiksi”, ja samaa kieltä toistettiin osassa israelilaista mediaa.

Englanninkielisessä tiedotteessaan IDF kuitenkin kutsui häntä ”siviiliksi”. Armeija ei ole vastannut BBC:n kysymyksiin siitä, miksi hepreankielisessä versiossa käytettiin terrorismisyytöstä, mutta englanniksi puhuttiin siviilistä. Epäjohdonmukainen terminologia herättää kysymyksiä siitä, miten tapauksesta halutaan viestiä eri yleisöille.

IDF:n BBC:lle antaman lausunnon mukaan sotilaat lähetettiin Tayasiriin ”palestiinalaisten ja israelilaisten siviilien välisestä yhteenotosta, johon sisältyi kivien heittelyä”. Lausunnon mukaan sekä israelilainen että palestiinalainen siviili haavoittuivat ja vietiin sairaalaan. Alustavan selvityksen perusteella vapaalla ollut sotilas avasi tulen palestiinalaista kohti tämän heitettyä kiviä israelilaisia kohti ja haavoitettua israelilaista.

Tayasir – alue, jonka pitäisi olla Palestiinalaishallinnon turvallisuusvastuulla

Tayasir sijaitsee Länsirannan alueella, jonka turvallisuusvastuun tulisi Oslon sopimusten mukaan olla Palestiinalaishallinnolla. Käytännössä Israelin armeija ja siirtokuntalaiset ovat kuitenkin vahvasti läsnä, mikä on johtanut toistuviin yhteenottoihin ja palestiinalaisten kokemaan turvattomuuteen.

Viime kuussa CNN:n kuvausryhmä, joka raportoi väkivallasta Tayasirissa, pidätettiin israelilaissotilaiden toimesta. Armeija myönsi jälkikäteen, että tapahtui ”välikohtaus”, jonka aikana sotilaiden toiminta ei vastannut Israelin puolustusvoimilta odotettua käytöstä. Tapaus lisäsi kansainvälistä kritiikkiä IDF:n toiminnasta alueella.

Entiset turvallisuusjohtajat: ”Hallinnon tukema juutalainen terrorismi riistäytynyt käsistä”

Alaa Subeihin surma tapahtui samaan aikaan, kun Israelissa käydään kiivasta keskustelua hallituksen linjasta Länsirannan siirtokuntia kohtaan. Useat entiset turvallisuusjohtajat – Shin Betin ja Mossadin ex-johtajat sekä entiset IDF:n esikuntapäälliköt – julkaisivat avoimen kirjeen pääministeri Benjamin Netanyahulle.

Kirjeessä he varoittavat, että ”hallinnon tukema juutalainen terrorismi” riehuu Länsirannalla. He kuvailevat tilannetta ”ei ainoastaan moraaliseksi häpeäksi, vaan kuolettavaksi strategiseksi iskuksi Israelin kansalliselle turvallisuudelle sodan aikana”.

Heidän mukaansa Israelin turvallisuutta ei saa uhrata pienen ääriryhmän, vastuuttomien ministerien ja hiljaa pysyttelevän pääministerin poliittisten tavoitteiden vuoksi. Ministeriviittaus kohdistui erityisesti turvallisuusministeri Itamar Ben Gviriin ja valtiovarainministeri Bezalel Smotrichiinkin, joita useat länsimaat, mukaan lukien Iso-Britannia, ovat viime vuosina sanktioineet toistuvista väkivaltaan yllytyksistä palestiinalaisyhteisöjä vastaan.

Uusia siirtokuntia hiljaisesti hyväksytty – 80 % kasvu virallisissa siirtokunnissa?

Samalla kun kritiikki siirtokuntaväkivaltaa kohtaan kasvaa, Israelin hallituksen siirtokuntapolitiikka näyttää entistä kunnianhimoisemmalta. Raporttien mukaan Israelin hallitus on hiljaisesti hyväksynyt 34 uutta siirtokuntaa Länsirannalle – osa täysin uusia, osa aiemmin laittomina pidettyjä etäsiirtokuntia, jotka nyt pyritään virallistamaan.

Rauhanjärjestö Peace Now:n mukaan nämä 34 siirtokuntaa tulevat 68 aiemmin nykyisen hallituksen aikana päätettyyn uuteen siirtokuntaan. Järjestön laskelmien mukaan virallisten siirtokuntien määrä oli ennen nykyhallitusta 127. Mikäli uudet suunnitelmat toteutuvat, määrä kasvaisi 229:ään – lähes 80 prosentin lisäys.

Valtiovarainministeri Smotrich puhui torstaina uuden laittoman siirtokunnan avajaisissa Länsirannalla ja totesi, että uusien siirtokuntien perustaminen ”tuhosi täysin ajatuksen palestiinalaisvaltiosta Israeliin kuuluvalla ydinalueella”. Hän lisäsi, että Israel tulee jatkamaan rajojensa laajentamista myös Gazassa, Libanonissa ja Syyriassa.

Länsirannan väkivalta osa laajempaa tasa-arvo- ja johtajuuskeskustelua urheilussa ja politiikassa

Länsirannan kiristyvä tilanne ja siirtokuntaväkivalta kytkeytyvät laajempaan keskusteluun vallasta, vastuusta ja edustuksesta – niin politiikassa kuin urheilussakin. Samaan aikaan kun YK ja ihmisoikeusjärjestöt vaativat vastuuta väkivallasta palestiinalaisia vastaan, urheilumaailmassa pohditaan, millainen merkitys vähemmistöjen ja naisten johtajuudella on muutoksen aikaansaamisessa.

Hyvä esimerkki tästä on naisten rugby, jossa naisvalmentajien nousu ja Emily Scarrattin kaltaisten huippupelaajien esimerkki ovat osoittaneet, että osallistava ja vastuullinen johtajuus voi muuttaa koko lajin kulttuuria. Samalla tavoin Lähi-idän kriiseissä kysymys on siitä, millaista johtajuutta ja arvoja hallitukset ja vaikutusvaltaiset toimijat edustavat – lietsovatko he väkivaltaa vai rakentavatko todellista turvallisuutta ja yhdenvertaisuutta.

Ei sisällä instagram post:eja