Raskaana olevan Annika Larmin pysäyttävä suru-uutinen: vauvan geenivirhe vie mahdollisuudet selviytyä
Jääkiekkoilija Emil Larmin ja hänen puolisonsa Annika Larmin perhettä on kohdannut jälleen musertava suru. Raskaana oleva Annika on kertonut Instagramissa, että heidän odottamallaan vauvalla ei ole mahdollisuuksia selvitä vakavan perinnöllisen geenivirheen vuoksi.
Geenitutkimukset paljastivat kohtalokkaan riskin
Ruotsin Färjestadissa pelaava jääkiekkomaalivahti Emil Larmi ja hänen vaimonsa Annika kävivät maaliskuun alussa laajoissa geenitesteissä. Tutkimuksissa selvisi, että molemmat ovat saman harvinaisen geenivirheen oireettomia kantajia.
Annikan mukaan juuri tämä geenivirhe on ollut taustalla hänen aiemmissa keskenmenoissaan. Tähän mennessä hän on kokenut jo kaksi keskenmenoa, ja nyt perheen toiveet onnellisesta raskaudesta ovat romahtaneet jälleen.
– Sairaus johtaa kuolemaan jo raskausaikana, viimeistään raskausviikolla 32, joten sairastuneella vauvalla ei ole mahdollisuutta selvitä. Mahdollisuus siihen, että vauva perii geenivirheen molemmilta vanhemmilta, on 25 prosenttia, Annika kertoi aiemmin.
Ultrassa maailma romahti – vauva perinyt geenimuutoksen
Tuoreimmissa tutkimuksissa kävi ilmi pahin mahdollinen: vauva on perinyt geenivirheen sekä äidiltä että isältä. Tämä tarkoittaa, että vauvalla ei ole lääketieteellisiä mahdollisuuksia selvitä.
– Torstaina ultrassa meidän maailma romahti. Vauva on perinyt geenimuutoksen meiltä kummaltakin jälleen, Annika paljastaa koskettavassa päivityksessään.
Hän kuvailee hetkeä, joka on jäänyt lähtemättömästi mieleen:
– Pieni sydän sykki, mutta vauvan asento ja liikkumattomuus kohdussa oli valitettavan tuttu näky meille. Tajusimme tilanteen heti. Kätilö pyysi lääkärin paikalle. Tilanne oli selvä jo pelkän ultrakuvan perusteella. Vauvalla ei ole mahdollisuuksia selvitä. Jäimme huoneeseen kaksin itkemään. Miksi tälläkään kertaa emme saaneet onnellista loppua?
Edessä raskauden keskeytys ja hyvästien hetki
Raskauden jatkuminen ei ole mahdollinen vaihtoehto, sillä sairaus johtaa vääjäämättä vauvan kuolemaan raskauden aikana. Siksi edessä on raskas ja väistämätön päätös.
– Raskauden keskeytys ja pikkuisen hyvästely on edessä. Emme halua pitkittää raskautta, joka tulee päättymään ennemmin tai myöhemmin, Annika kirjoittaa.
Hän kuvaa suruaan sanoin, joihin moni kohtukuoleman tai toistuvat keskenmenot kokenut voi samaistua:
– Sydän on revitty rinnasta. Osa minusta on kuollut kaiken tämän kokemamme jälkeen.
Toivo elää surun keskellä
Vaikka tilanne on äärimmäisen raskas, Annika pitää kiinni toivosta, että tulevaisuudessa perheen tarina saa vielä toisenlaisen käänteen.
– Uskon silti, että joskus vielä tämä tarina saa onnellisen lopun. Tavalla tai toisella. Kiitos kanssaelämisestä ja toiveikkuudesta, Annika päättää koskettavan surupäivityksensä.
Larmeilla on yksi lapsi, vuonna 2023 syntynyt tytär, joka tuo arkeen valoa ja voimaa vaikeiden menetysten keskellä.
Perinnölliset sairaudet ja urheiluperheiden koettelemukset
Larmin perheen tilanne nostaa esiin tärkeän aiheen perinnöllisten sairauksien merkityksestä ja siitä, kuinka yllättäen geenivirheet voivat kohdata myös nuoria ja terveitä perheitä. Geenitestien avulla voidaan tunnistaa riskejä jo ennen raskautta tai sen alkuvaiheessa, mutta tulokset voivat olla myös musertavia, kuten tässä tapauksessa.
Urheiluperheiden tarinat eivät rajoitu vain menestykseen ja voittoihin kentillä. Taustalla on usein myös suuria henkilökohtaisia koettelemuksia, menetyksiä ja taistelua terveyden puolesta. Samankaltaista sitkeyttä ja henkistä vahvuutta on nähty myös muissa huippu-urheilijoiden tarinoissa. Esimerkiksi Federico Valverden pitkä tie vastoinkäymisistä kohti Real Madridin tähteyttä kertoo siitä, miten vaikeistakin tilanteista voi ajan myötä nousta uuteen alkuun – vaikka jokaisen perheen kokemat menetykset ja suru ovatkin ainutlaatuisia.
Toivo ja vertaistuki voivat kantaa eteenpäin
Annikan avoimuus sosiaalisessa mediassa tarjoaa tärkeää vertaistukea monille, jotka kamppailevat keskenmenojen, lapsettomuuden tai perinnöllisten sairauksien kanssa. Kun vaikeista kokemuksista puhutaan ääneen, yksikään perhe ei joudu kantamaan taakkaansa täysin yksin.
Larmin perheen tarina on koskettava muistutus siitä, miten nopeasti ilo ja odotus voivat muuttua suruksi – mutta myös siitä, että toivo voi elää rinnakkain syvänkin surun kanssa.
