S-ryhmän Israel-boikotti puhuttaa – kuka teki päätöksen ja miksi?
S-ryhmän hiljaisuudessa tekemä päätös keskeyttää Israelissa valmistettujen tuotteiden hankinta on nostattanut poikkeuksellisen voimakkaan poliittisen ja kansalaiskeskustelun. Päätöstä on arvosteltu sekä sosiaalisessa mediassa että puoluekentällä, ja se on herättänyt kysymyksiä siitä, kuka päätöksen teki, mihin se perustuu ja onko kyse poliittisesta kannanotosta.
SOK: ”Emme ole poliittinen toimija”
SOK:n kenttäjohtaja Arttu Laine korostaa Iltalehdelle antamissaan kirjallisissa vastauksissa, ettei SOK pidä itseään poliittisena toimijana eikä tee poliittisia linjauksia.
– Emme ole poliittinen toimija emmekä tee poliittisia linjauksia, Laine linjaa, vaikka myöntää samalla, että päätös Israel-boikotista oli odotetusti aihe, josta syntyi runsaasti palautetta.
S-ryhmä ja sen keskusliike SOK ajautuivat keskiviikkona poliittisen kohun keskelle, kun kävi ilmi, että konserni oli tehnyt jo syyskuussa päätöksen olla ostamatta Israelissa valmistettuja tuotteita. Päätöstä ei tuolloin avattu julkisuudessa, mikä lisäsi jälkikäteen koettua salailun ja ”hiljaisen boikotin” vaikutelmaa.
Taustalla Gazan tilanne ja ihmisoikeusperustelut
SOK:n vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa kertoi torstaina julkaistussa tiedotteessa, että ratkaisun taustalla olivat ennen kaikkea Gazan pitkittynyt kriisi ja siihen liittyvä ihmisoikeustilanne.
Elomaan mukaan päätökseen vaikuttivat:
- pitkään jatkunut julkinen keskustelu Gazan tilanteesta
- vakavat ihmisoikeusrikkomukset alueella
- S-ryhmän asiakasomistajilta tullut lisääntynyt palaute
- siviileihin kohdistuneiden sotatoimien raaistuminen Gazassa
– Samaan aikaan sekä YK että Euroopan komissio tiukensivat linjaansa Israelin suhteen, ja tämä lopulta johti päätökseemme, Elomaa perusteli tiedotteessa.
Laine täydentää, että S-ryhmän mukaan kyse ei ole poliittisesta kannanotosta vaan reagoinnista kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien tilaa koskevaan arvioon.
Kuka teki boikottipäätöksen?
Yksi keskeisimmistä kysymyksistä on ollut, missä elimessä Israel-boikotista päätettiin ja miten kattavasti osuuskauppojen johto oli mukana ratkaisussa. Laineen mukaan asiaa käsiteltiin sekä SOK:n konsernijohtoryhmässä että SOK:n hallituksessa.
Kuka teki lopullisen päätöksen?
– SOK:n konsernijohtoryhmä ja SOK:n hallitus on käsitellyt asiaa, Laine vastaa.
Osallistuivatko itsenäiset alueosuuskaupat päätökseen?
Laine muistuttaa, että SOK:n hallituksessa on osuuskauppojen edustus:
– SOK:n hallitus on käsitellyt tätä asiaa, ja hallituksessa on osuuskauppojen edustus.
Kun Iltalehti kysyi, mihin SOK:n corporate governance -sääntöihin päätös tarkalleen perustuu, Laine tyytyi toteamaan, että päätös on tehty SOK:n johtamisjärjestelmän mukaisesti. Tarkempia pykäliä tai ohjeistuksia ei avattu.
Onko Israel-boikotti poliittinen linjaus?
Israel-boikotti jakaa voimakkaasti S-ryhmän asiakasomistajia. Osa pitää ratkaisua moraalisesti perusteltuna, kun taas toiset näkevät sen yksipuolisena ja avoimen poliittisena kannanottona ulkopoliittisesti herkällä alueella.
Laineen mukaan SOK ei kuitenkaan tee politiikkaa:
Onko tällainen linjaus järkevää, kun asiakasomistajat ovat jakautuneita?
– Päätös ei liity politiikkaan, vaan Euroopan komission esitykseen, joka peilaa heikentynyttä ihmisoikeustilannetta Israelissa, Laine vastaa.
Kysyttäessä mahdollisista tulevista poliittisiksi tulkittavista linjauksista Laine toistaa saman viestin:
– Emme ole poliittinen toimija emmekä tee poliittisia linjauksia.
Kohu ei tullut yllätyksenä
Sosiaalisen median reaktiot ovat olleet poikkeuksellisen rajuja. S-ryhmää on verrattu äärimmäisissä kommenteissa jopa natseihin, ja verkossa on irvailtu ”SS-marketista” ja ”SS-ryhmästä”.
Laine myöntää, että voimakas reaktio oli odotettavissa:
– Oli odotettavaa, että tämänkaltaisesta aiheesta tulee paljon palautetta, hän toteaa.
Hänen mukaansa SOK:n johto käy päivittäin läpi ajankohtaisia puheenaiheita ja niihin liittyvää palautetta, eikä Israel-päätös ole ollut poikkeus.
Onko kohua käsitelty johdossa?
– Kyllä päivän puheenaiheet toki aina keskusteluttavat. Otamme vastaan kaikenlaista palautetta joka päivä, ja keskustelemme erilaisista aiheista, eikä tämä tehnyt siitä poikkeusta, Laine kuvaa.
Oliko päätös virhe?
Julkinen keskustelu ja poliittinen kritiikki ovat herättäneet kysymyksen siitä, onko S-ryhmä arvioinut tilanteen väärin ja tehnyt virheen maineensa kannalta. Laine ei myönnä virhearviota, vaan korostaa, että ratkaisut tehdään painavien syiden perusteella.
– Päätöksiä tehdään aina painavista syistä, julkisen keskustelun pelko ei ole syy jättää niitä tekemättä, hän linjaa.
SOK:n torstaisessa tiedotteessa todetaan, että erityisesti poliittisen kentän reaktiot ovat olleet jyrkkiä. Keskustelu yritysten roolista yhteiskunnallisina ja eettisinä toimijoina on samaan aikaan kiihtynyt, aivan kuten valtiontalouden linjauksista käydyissä kiistoissa, joissa esimerkiksi Marinin hallituksen menot ja poliittiset valinnat on asetettu suurennuslasin alle.
Vaikutus valikoimiin: vähän tuotteita, mutta vahva symboliikka
SOK:n mukaan käytännön vaikutus S-ryhmän myymälöiden valikoimiin on rajallinen. Israelissa valmistettujen tuotteiden määrä oli ennestään melko pieni, mikä teki boikotin toimeenpanosta teknisesti helppoa.
Laine kuvaa tilannetta näin:
– Koska valikoimissa olevien tuotteiden määrä oli hyvin pieni, oli päätös helppo toimeenpanna.
Osan tuotteista myynti jatkuu kuitenkin vielä jonkin aikaa olemassa olevien sopimusten takia:
– Toisaalta joukossa oli myös pidempiä sopimuksia, joiden perusteella tiettyjä tuotteita myydään vielä keväälle asti, mutta esimerkiksi taateleita tai hedelmiä ei kaupoista enää löydy, Laine täsmentää.
Päätöksessä onkin enemmän symbolista ja periaatteellista kuin kaupallista painoarvoa – juuri tämä tekee siitä niin kiistanalaisen.
Voiko linja vielä muuttua?
SOK jättää oven auki mahdollisille muutoksille. Laineen mukaan tilannetta seurataan ja tarvittaessa arvioidaan uudelleen.
– Arvioimme toki tilannetta uudelleen, jos olosuhteet olennaisesti muuttuvat tai esimerkiksi Euroopan komissio muuttaa linjauksiaan, hän sanoo.
Tämä viittaa siihen, että S-ryhmä kytkee päätöksensä tiiviisti kansainväliseen oikeudelliseen ja poliittiseen kehikkoon, erityisesti EU:n ja YK:n linjauksiin. Samalla se merkitsee, että myös tulevat kiristyvät tai lieventyvät kannanotot Israelin suhteen voivat heijastua suoraan S-ryhmän hankintapolitiikkaan.
Israel-boikotti asettaa S-ryhmän eturintamaan keskustelussa yritysten vastuusta, ihmisoikeuksista ja politiikasta. Kysymys siitä, missä kulkee yritysvastuun ja poliittisen aktivismin raja, jää edelleen avoimeksi – ja tulee todennäköisesti nousemaan esiin myös tulevissa kuluttaja- ja omistajakokouksissa.
Ei sisällä instagram post:eja
