Kategoriat

Saksa sitoutuu Euroopan puolustukseen Naton huippukokouksen alkaessa

Saksan liittokansleri Friedrich Merz korostaa Naton huippukokouksessa, että Euroopan turvallisuutta on vahvistettava ja Venäjä ymmärtää vain voiman kieltä.
Facebook
Twitter
LinkedIn

Saksa sitoutuu Euroopan puolustukseen Naton huippukokouksen alkaessa

Saksan liittokansleri Friedrich Merz on korostanut, että Venäjän presidentti ymmärtää vain voiman kieltä, ja Haagissa järjestettävä ”historiallinen” Naton huippukokous pyrkii varmistamaan rauhan Euroopassa tuleville sukupolville.

Merz kertoi Saksan parlamentille, että Vladimir Putin on edelleen päättäväinen liittääkseen Ukrainan osaksi Venäjää, ja Berliini aikoo maksaa ”oikeudenmukaisen osuutensa” Euroopan puolustamiseksi.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump matkusti Haagiin ensimmäiseen Naton huippukokoukseensa sitten vuoden 2019. Kaikki 32 johtajaa sitoutuvat käyttämään 3,5 % kansantuotteestaan puolustukseen ja 1,5 % siihen liittyvään infrastruktuuriin.

Huippukokouksen ilmakehää varjostaa Israelin ja Iranin konflikti. Naton pääsihteeri Mark Rutte kehotti eurooppalaisia kollegoitaan luottamaan Yhdysvaltojen sitoutumiseen länsiliittoumaan ja keskittymään puolustusinvestointeihin ja Ukrainan tukemiseen.

Rutte totesi, että Yhdysvaltojen presidentillä ja ylimmällä johdolla on ”täysi sitoutuminen” Natoon, mikä edellyttää vastaavaa amerikkalaisten sotilasmenojen tasoa.

Eurooppa ja Kanada ovat jo sitoutuneet yli 35 miljardin dollarin sotilaalliseen tukeen Ukrainalle tänä vuonna.

Tiistaina Venäjän hyökkäykset Ukrainaan surmasivat kymmenen ihmistä. Saksalainen liittokansleri totesi, että kaikki yritykset saada Venäjä neuvottelupöytään ovat toistaiseksi epäonnistuneet.

Ohjushyökkäykset Dnipron itäkaupungissa ja sen lähistöllä sijaitsevassa Samarin kaupungissa surmasivat 11 ihmistä ja haavoittivat 150:tä, aluepäällikkö Serhiy Lysakin mukaan. Hyökkäyksessä Dniproon loukkaantui useita lapsia, ja se vahingoitti päiväkotia ja matkustajajunaa.

Aiempi ohjusisku Sumyssa, koillisessa, tappoi kolme ihmistä, mukaan lukien lapsi.

Ukrainan Volodymyr Zelensky, joka on saapunut Haagiin, tapaa Donald Trumpin Naton huippukokouksen sivutapahtumassa. Tämä olisi heidän ensimmäinen kohtaamisensa sen jälkeen, kun he tapasivat paavi Franciscuksen hautajaisissa Vatikaanissa huhtikuussa.

Naton jäsenvaltiot odottavat hyväksyvänsä uuden merkittävän investointisuunnitelman, joka nostaa puolustusinvestointien vertailuarvon 5 % BKT:stä.

Monet liittolaiset ovat kaukana 3,5 % BKT:n puolustusmenotavoitteesta vuoteen 2035 mennessä, mutta Saksan hallitus tuki budjettisopimusta tiistaina saavuttaakseen tavoitteen vuoteen 2029 mennessä.

Vuonna 2025 puolustukseen käytetään 62,4 miljardia euroa, ja se nousee 152,8 miljardiin euroon vuonna 2029, osittain velalla ja erityisrahastoilla rahoitettuna.

”Emme tee tätä palveluksena Yhdysvalloille ja sen presidentille, vaan omasta näkökulmastamme ja vakaumuksestamme, koska Venäjä uhkaa aktiivisesti ja aggressiivisesti koko Euro-Atlanttisen alueen turvallisuutta ja vapautta.”

Huippukokouksen aikana Merz tapaa Ison-Britannian pääministeri Sir Keir Starmerin ja Ranskan presidentin Emmanuel Macronin.

Mark Rutte on käyttänyt yhdeksän kuukautta Naton pääsihteerinä saadakseen liittolaiset sitoutumaan 5 %:n tavoitteeseen. Luku on yli kaksinkertainen Naton jäsenvaltioiden nykyiseen 2 %:n suositukseen verrattuna ja vaikutti mahdottomalta – ja epärealistiselta – useimmille, kun presidentti Trump asetti sen tammikuussa.

Kahden päivän Naton huippukokous on supistettu, joten tiistain illallisen jälkeen kuningas isännöi lyhyttä työistuntoa keskiviikkona, ja odotettavissa on viiden kappaleen pituinen julkilausuma ilmaisemaan presidentti Trumpin toiveet.

Sitoumuksen sanamuoto julkilausumassa on avainasemassa.

Vaikka 3,5 %:n tavoite kattaa keskeiset puolustusvaatimukset, 1,5 % käytetään ”puolustukseen liittyviin menoihin” – laaja termi, joka kattaa investoinnit kyberturvallisuudesta infrastruktuuriin.

3,5 %:n puolustusmenotavoitteen saavuttaminen edellyttää silti merkittävää sopeutumista useimmille Nato-maille. 32 liittolaisesta 27 käyttää alle 3 %:a, ja kahdeksan pysyy selvästi alle 2 %:n rajan, jonka liittouma asetti vuonna 2014.

Britannian pääministeri Keir Starmer sitoutui maanantaina, että Yhdistynyt kuningaskunta saavuttaa 5 %:n tavoitteen vuoteen 2035 mennessä.

Hän sanoi, että Yhdistyneen kuningaskunnan on ”navigoitava tämän radikaalin epävarmuuden aikakauden läpi ketteryydellä, nopeudella ja kansallisen edun selkeällä ymmärryksellä”. Britannian hallitus ilmoitti aikovansa käyttää 2,6 % BKT:sta keskeisiin puolustusmenoihin kahden vuoden sisällä, ja 1,5 % puolustukseen liittyviin alueisiin.

Espanja on puolustusmenojen alimmalla tasolla, sen kulutuksen ollessa alle 1,3 %.

Madridin olisi yli kaksinkertaistettava rahoituksensa saavuttaakseen Rutten uuden tavoitteen – jotain, mitä sosialistinen pääministeri Pedro Sánchez on pitkään vastustanut, väittäen sen olevan ”ei ainoastaan epärealistista vaan myös haitallista”.

Tämä olisi myös kriittisesti epäsuosittua kotimaassa – erityisesti hänen vasemmistolaisen hallituskoalitionsa keskuudessa – aikana, jolloin Sánchezin hallitus horjuu.

Sunnuntaina Sánchez ilmoitti Espanjan tehneen sopimuksen, joka vapauttaisi sen tavoitteesta – jotain, mitä Rutte nopeasti vastusti. ”Nato on täysin vakuuttunut, että Espanjan on käytettävä 3,5 % päästäkseen siihen”, hän sanoi maanantaina.

Sánchezin ehdotus matalammasta menokynnyksestä riitti saamaan Belgian ja Slovakian kiinnostumaan myös poikkeuksesta – mikä heikensi Rutten vaikeasti hankittua kuvaa yhtenäisestä liittoumasta.

”Voin vakuuttaa teille, että viikkoja diplomaatit ovat tehneet kovasti töitä saadakseen joustavuusmekanismeja”, sanoi Belgian ulkoministeri Maxime Prévot. Brysselin menot ovat tällä hetkellä 1,3 % – ja Slovakia on myös todennut, että se varaa oikeuden päättää, milloin se täyttää uuden tavoitteen.

Kommentteihin huolimatta kaikki 32 valtiota odottavat allekirjoittavansa uuden lupauksen.

Koska Naton johtajat ja yli tusinan kumppanivaltion johtajat matkustivat Haagiin, junaliikenne Amsterdamin lähellä sijaitsevalta Schipholin lentokentältä keskeytyi pahoin tulipalon vaurioitettua kaapeleita.

Turvallisuusministeri David Van Weel sanoi, että sabotaasista ei voida sulkea pois mahdollisuutta. ”Se voi olla aktivistiryhmä, se voi olla toinen maa. Se voi olla mitä tahansa”, hän kertoi julkiselle yleisradioyhtiölle NOS. ”Tärkein asia nyt on korjata kaapelit ja saada liikenne jälleen liikkeelle.”

Lähde: bbc.com

Jaa Somessa:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Sinulle Suositeltua: