Starmer arvostelee Trumpia Iranin iskuista: ”Iso-Britannia ei usko ilmasta pakotettuun vallanvaihtoon”

Pääministeri Sir Keir Starmer on joutunut suoraan ristiriitaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin kanssa Yhdysvaltojen ja Israelin yhteisistä iskuista Iraniin. Starmer korosti parlamentille, että Ison-Britannian hallitus ”ei usko ilmasta toteutettuun vallanvaihtoon” eikä halua toistaa Irakin sodan virheitä.

Britannia kieltäytyi aluksi osallistumasta iskujen ensimmäiseen aaltoon

Ensimmäisessä Iranin iskuja koskevassa lausunnossaan parlamentille Starmer puolusti päätöstään olla sallimatta Yhdysvaltojen käyttää Ison-Britannian sotilastukikohtia iskujen alkuvaiheessa. Hänen mukaansa päätös perustui Britannian kansalliseen etuun ja menneiden sotien opetuksiin.

Starmer kertoi, että presidentti Trump oli ilmaissut tyytymättömyytensä siihen, ettei Britannia osallistunut ensimmäisiin hyökkäyksiin. ”Presidentti Trump on ollut eri mieltä päätöksestämme olla mukana alkuvaiheen iskuissa, mutta minun velvollisuuteni on arvioida, mikä on Ison-Britannian kansallinen etu”, Starmer sanoi kansanedustajille.

Yhdysvallat oli hakenut lupaa käyttää Intian valtamerellä sijaitsevaa Diego Garcian tukikohtaa sekä RAF Fairfordin tukikohtaa Gloucestershiressä Iranin pommituksia varten. Starmer kieltäytyi luvasta ja muistutti, että ”me kaikki muistamme Irakin virheet”.

Tilanne muuttui Iranin vastaiskun jälkeen

Starmerin mukaan asetelma muuttui sunnuntaina, kun Iranin ”järkyttävä” vastaisku alkoi muodostaa suoran uhan Britannian kansalaisille, liittolaisille ja alueellisille eduille. Iranin vastaus Yhdysvaltojen ja Israelin iskuihin oli hänen mukaansa ”uhka kansallemme, intresseillemme ja liittolaisillemme”.

Iran laukaisi ohjuksia ja lennokkeja eri puolille Lähi-itää, kohteinaan muun muassa Israel, Bahrain, Kuwait, Qatar, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Saudi-Arabia sekä Hormuzinsalmen kautta liikennöivät alukset. Starmerin mukaan iskujen seurauksena brittikansalaiset eri puolilla aluetta joutuivat välittömään vaaraan.

Starmer viittasi myös lennokki-iskuun RAF Akrotirin tukikohtaan Kyproksella ja korosti, ettei tukikohtaa käytetty yhdysvaltalaisten pommittajien lähtöpaikkana. Tästä huolimatta hyökkäys osoitti, miten nopeasti konflikti voi laajeta ja vetää Britannian mukaan, vaikka se pyrkisi pysyttelemään poissa suorista hyökkäyksistä.

Hyökkäyksistä ”puolustaviin” iskuihin – rajattu tuki liittolaisille

Tilanteen kiristyessä Britannia muutti linjaansa ja salli sotilastukikohtiensa käytön Iranin ohjusinfrastruktuuriin kohdistetuissa iskuissa, mutta vain tarkoin rajatulla tavalla. Starmer kuvasi alkuperäisiä Yhdysvaltain ja Israelin toimia ”hyökkäyksellisiksi iskuiksi”, joiden tavoitteena oli Iranin johtoon vaikuttaminen – mukaan lukien hyökkäys, jossa Iranin ylimmän johtajan, ayatollah Ali Khamenein, kerrottiin saaneen surmansa.

Britannia suostui myöhemmin tukikohtiensa käyttöön vain ”puolustustarkoituksessa” tehtäviin iskuihin, joiden kohteena olivat Iranin ohjusjärjestelmät. ”Selvennykseksi: brittitukikohtien käyttö on rajattu sovittuihin puolustuksellisiin tarkoituksiin; emme liity Yhdysvaltojen ja Israelin hyökkäyksellisiin iskuihin”, Starmer linjasi.

Hän korosti, että jokaiselle päätökselle on löydyttävä selkeä kansainvälisoikeudellinen perusta sekä realistinen, harkittu suunnitelma, jonka tavoitteet voidaan saavuttaa. ”Tämä on yksi Irakin opetuksista”, Starmer sanoi ja lisäsi, että viikonlopun aikana tehdyt ratkaisut perustuivat juuri näihin periaatteisiin.

”Emme usko ilmasta toteutettuun vallanvaihtoon”

Starmer tiivisti hallituksen linjan lauseeseen, joka on herättänyt laajaa huomiota: ”Tämä hallitus ei usko ilmasta toteutettuun vallanvaihtoon.” Lausunto on nähty selvänä irtiottona niistä interventiopolitiikan muodoista, joita länsi on käyttänyt esimerkiksi Irakissa ja Libyassa.

Starmerin mukaan Britannian rooli on suojella omia kansalaisiaan ja liittolaisiaan, ei ryhtyä sotilaallisiin seikkailuihin, joiden päämääränä on hallinnon kaataminen ilman selkeää suunnitelmaa sodanjälkeisestä tilanteesta. Hän korosti, että Britannia ei ole sodassa Iranin kanssa eikä osallistu Yhdysvaltojen ja Israelin hyökkäyksellisiin operaatioihin.

Oikealta kritiikkiä ”vitkastelusta” ja vaatimuksia vahvemmasta tuesta Yhdysvalloille

Konservatiivipuolueen johtaja Kemi Badenoch hyökkäsi voimakkaasti pääministeriä vastaan ja syytti tätä ”vitkastelusta ja jahkailusta”. Hänen mukaansa Britannian olisi pitänyt heti ja selkeästi asettua Yhdysvaltojen rinnalle.

”Lauantaina liittolaisemme Australiassa ja Kanadassa tukivat välittömästi Yhdysvaltojen toimia Teheranin despoottista hallintoa vastaan. Olen tehnyt selväksi, että myös konservatiivipuolue seisoo Yhdysvaltojen rinnalla sen ottaessa välttämättömän askeleen valtiollisesti tuettua terrorismia vastaan”, Badenoch sanoi.

Reform UK -puolueen varapuheenjohtaja Richard Tice kuvaili Irania Britannialle ”pysyväksi uhaksi” ja väitti, että Trumpin iskut ovat tehneet ”valtavan palveluksen lännelle”. Hänen mukaansa Starmerin kieltäytyminen täysimääräisestä tuesta Yhdysvalloille on saanut Britannian näyttämään heikolta ja nöyryytetyltä kansainvälisellä näyttämöllä.

Vasemmisto ja liberaalit varoittavat laajenevasta sodasta

Myös poliittisen kentän vasemmalta laidalta tuli kovaa arvostelua – tosin päinvastaisista syistä. Liberaalidemokraattien johtaja Sir Ed Davey katsoi, että Starmerin epäjohdonmukainen linja ja kyvyttömyys vastustaa Trumpin painostusta tekevät Britanniasta turvattomamman.

”Olemme nähneet aiemminkin, mitä tapahtuu, kun amerikkalainen presidentti aloittaa laittoman sodan ilman käsitystä siitä, miten ja milloin se päättyy. Pelkäämme, mitä seuraavaksi tapahtuu”, Davey sanoi ja viittasi Irakin sotaan ja muihin aiempiin interventioihin.

Vihreiden ulkopolitiikan edustaja tohtori Ellie Chowns tuomitsi Yhdysvaltojen ja Israelin Irania vastaan tekemät iskut ”erittäin vastuuttomiksi ja laittomiksi”. Hänen mukaansa Ison-Britannian on vastustettava yksiselitteisesti tällaista ”holtitonta toimintaa” ja vaadittava parlamentin äänestystä kaikesta Britannian osallistumisesta konfliktiin.

”Emme ole sodassa”, Starmer vastasi ja korosti, että Britannia ei osallistu hyökkäyksellisiin operaatioihin, vaan rajoittaa tukensa puolustuksellisiin iskuihin, joilla pyritään estämään lisäiskuja brittejä ja liittolaisia vastaan.

Skotlanti varoittaa uusista riskeistä ja alueellisesta eskalaatiosta

Skotlannin ensimmäinen ministeri John Swinney arvosteli sekin Starmerin päätöstä sallia Yhdysvaltojen käyttää brittiläisiä tukikohtia, vaikka rajatustikin. Hänen mukaansa päätös ”luo lisää riskejä ja vaaroja” tilanteessa, jossa koko Lähi-itä on jo valmiiksi äärimmäisen jännittynyt.

Swinneyn mukaan Britannian olisi pitänyt keskittyä diplomatiaan, jännitteiden lieventämiseen ja kansainvälisen oikeuden vahvistamiseen, ei uusiin sotilaallisiin operaatioihin. Pelkona on, että yksittäiset iskut voivat laajentua nopeasti alueelliseksi sodaksi, joka vetää mukaan useita valtioita ja uhkaa globaalia turvallisuutta.

Laajempi konteksti: Lähi-idän konfliktit ja eläinpuistojen varjot

Iranin ja lännen välisten jännitteiden kasvu heijastuu koko alueen epävakauteen, jossa kärsijöinä ovat usein siviilit, luonnonympäristö ja eläimet. Sama välinpitämättömyys elämää kohtaan näkyy myös muualla maailmassa. Esimerkiksi Thaimaassa käynnissä oleva tutkinta, jossa sairaus tappoi 72 tiikeriä suositussa eläinpuistossa, on herättänyt kysymyksiä siitä, miten vallankäyttäjät ja viranomaiset kantavat vastuunsa heikoimmista – niin ihmisistä kuin eläimistäkin.

Olipa kyse sotilaallisista iskuista tai eläinten kaltoinkohtelusta, yhteinen nimittäjä on vallan ja vastuun suhde. Starmerin viesti parlamentille oli, että Britannian on opittava historiasta ja toimittava kansainvälisen oikeuden puitteissa – ei vain oman maineensa, vaan myös tulevien sukupolvien turvallisuuden vuoksi.

Ei sisällä instagram post:eja