Suomesta löytyi uusi harvasukasmato – Vejdovskyella intermedia havaittiin Kymijoessa

Kymijoen alaosasta on löydetty Suomelle uusi eläinlaji, harvasukasmatolaji Vejdovskyella intermedia. Löytö tehtiin syksyllä 2024 Kymijoen pehmeiden pohjien pohjaeläintarkkailun yhteydessä, kertoo Kymijoen vesi ja ympäristö ry. Havainto täydentää tietoa Suomen vesiluonnon monimuotoisuudesta ja tuo esiin pitkäjänteisen ympäristöseurannan merkityksen.

Mikä on Vejdovskyella intermedia?

Vejdovskyella intermedia on hyvin pieni harvasukasmato, jonka pituus on vain noin 1,3–3 millimetriä. Lajia esiintyy tyypillisesti suurissa joissa ja järvissä, missä se elää pohjasedimentissä ja maaperässä. Harvasukasmadot ovat tärkeä osa vesiekosysteemejä, sillä ne osallistuvat orgaanisen aineksen hajottamiseen ja vaikuttavat pohjan ravinnekiertoon.

Laji elää makeissa vesissä, mutta harvasukasmatoja tavataan myös murtovesi- ja merialueilla. Pienen kokonsa ja maaperässä piilevän elintapansa vuoksi ne jäävät helposti huomaamatta ilman tarkkaa pohjaeläintutkimusta.

Ei vieraslaji, vaan harvoin havaittu osa luonnollista lajistoa

Kymijoesta löytynyt Vejdovskyella intermedia ei ole vieras- tai tulokaslaji. Yhdistyksen mukaan kyseinen matolaji on levinnyt laajalle Euroopassa, mutta se löydetään maastosta harvoin. Harvinaisuus liittyy enemmän havaintojen vähyyteen ja vaativaan määritystyöhön kuin itse lajin todelliseen esiintymiseen.

Virolaisen eläintieteilijän ja lajiryhmän asiantuntijan Tarmo Timmin mukaan on ollut odotettavissa, että laji ennemmin tai myöhemmin löydetään myös Suomesta. Nyt tehty havainto vahvistaa käsitystä siitä, että Suomen vesistöissä elää useita vielä virallisesti kirjaamattomia, mutta luonnolliseen lajistoon kuuluvia eliöitä.

Löytö tehtiin pohjaeläintarkkailun yhteydessä

Uusi lajihavainto tehtiin osana Kymijoen alaosan pehmeiden pohjien säännöllistä pohjaeläintarkkailua. Kymijoen vesi ja ympäristö ry vastaa alueella monipuolisesta vesistöjen seurannasta, jonka tavoitteena on kartoittaa veden laatua, pohjaeläimistön tilaa ja ympäristömuutosten vaikutuksia.

Lajin poimi näytteestä Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n näytteenottaja Laura Parkko. Näytteen tarkemman määrityksen teki yhdistyksen vesistötutkija Henna Nakari, joka löysi näytteestä Suomelle uuden lajin. Löytö osoittaa, kuinka tärkeää on, että vesistöjen pohjaeläimistöä seurataan systemaattisesti ja asiantuntevasti.

Laji lisätään Suomen lajiluetteloon

Vesistötutkija Henna Nakari kertoo yhdistyksen tiedotteessa olleensa yhteydessä Suomen lajiluettelon ylläpitäjiin. Kymijoesta saatu näyte lähetetään Suomen luonnontieteellisen keskusmuseon kokoelmiin, jossa se säilytetään osana kansallista vertailuaineistoa. Samalla Vejdovskyella intermedia lisätään virallisesti Suomen lajiluetteloon.

Lajin lisääminen lajiluetteloon on tärkeä askel sekä tutkimuksen että luonnonsuojelun kannalta. Se parantaa ymmärrystä Suomen vesiluonnon todellisesta monimuotoisuudesta ja antaa tutkijoille paremman pohjan seurata ympäristön muutoksia pitkällä aikavälillä.

Vesiluonnon monimuotoisuus ja seurannan merkitys

Uuden pohjaeläinlajin löytyminen Kymijoesta korostaa, kuinka rikas ja osin vielä puutteellisesti tunnettu Suomen vesiluonto on. Monet pohjaeläinlajit ovat hyvin pieniä, ja niiden tunnistaminen vaatii erikoisosaamista sekä tarkkaa mikroskopointia. Siksi uudet lajihavainnot eivät välttämättä tarkoita, että laji olisi vasta nyt saapunut Suomeen, vaan pikemminkin sitä, että tutkimusmenetelmät ja osaaminen kehittyvät.

Samankaltaisissa ääriolosuhteissa ja luonnonkatastrofien jälkeen tehtävät seurannat ovat tärkeitä myös muualla maailmassa. Esimerkiksi Karibialla on seurattu huolellisesti vesistöjä ja infrastruktuuria sen jälkeen, kun hurrikaanit ovat iskeneet alueelle. Tällaisissa tilanteissa kansainvälinen yhteistyö ja avunanto, kuten Iso-Britannian apu Jamaikalle hurrikaani Melissan jälkeen, korostavat ympäristö- ja kriisiseurannan merkitystä myös laajemmin.

Kymijoen havainto toimii muistutuksena siitä, että luonnon monimuotoisuus ei rajoitu vain näkyviin lajeihin, kuten kaloihin ja lintuihin, vaan myös mikroskooppisen pieniin eliöihin, joilla on keskeinen rooli ekosysteemien toiminnassa.

Ei sisällä instagram post:eja