Kategoriat

Taiwanin oppositiojohtaja tapasi Xi Jinpingin Pekingissä – mitä harvinainen kohtaaminen kertoo Kiinan ja Taiwanin suhteista?

Taiwanin oppositiopuolueen Kuomintangin johtaja Cheng Li-wun tapasi Kiinan presidentin Xi Jinpingin Pekingissä. Vierailu on ensimmäinen laatuaan kymmeneen vuoteen ja herättää kiistaa Taiwanissa kiristyneiden Kiina-suhteiden keskellä.
Facebook
Twitter
LinkedIn

Taiwanin oppositiojohtaja tapasi Xi Jinpingin Pekingissä – historiallinen vierailu kiristysten keskellä

Kiina ja Taiwan ottivat harvinaisen askeleen vuoropuhelun suuntaan, kun Taiwanin pääoppositiopuolueen johtaja Cheng Li-wun tapasi Kiinan presidentin Xi Jinpingin Pekingissä. Kyseessä on ensimmäinen kerta kymmeneen vuoteen, kun kuomintang-puolueen (KMT) istuva puheenjohtaja vierailee Manner-Kiinassa.

Tapaaminen järjestettiin Kiinan kansankongressin suuressa salissa, ja sen ytimessä oli viesti rauhan ja vakauden tärkeydestä Taiwaninsalmen molemmin puolin. Samalla vierailu on herättänyt kovaa kritiikkiä Taiwanissa, erityisesti nykyiseltä hallituspuolueelta.

Taustalla vuosien jäätävä hiljaisuus Pekingin ja Taipein välillä

Vuonna 2016 Kiina katkaisi korkean tason viralliset yhteydet Taiwaniin, kun demokraattinen edistyspuolue (Democratic Progressive Party, DPP) nousi valtaan Tsai Ing-wenin johdolla. Peking perusteli päätöstä Tsain kieltäytymisellä hyväksyä näkemystä yhdestä ainoasta kiinalaisesta valtiosta.

Siitä lähtien suhteet ovat kiristyneet: Kiina on lisännyt sotilaallista painostusta alueella, ja virallinen vuoropuhelu on ollut käytännössä jäässä. Tässä kontekstissa Cheng Li-wunin vierailu on merkittävä symbolinen ele – mutta myös poliittisesti herkkä aihe Taiwanissa.

Xi Jinping korostaa yhteistä kiinalaista identiteettiä ja vastustaa itsenäisyyttä

Tapaamisessa Xi Jinping painotti, että Kiina haluaa suojella rauhaa ja vakautta niin sanotussa yhteisessä kotimaassa. Hänen mukaansa tavoitteena on edistää Taiwaninsalmen suhteiden rauhanomaista kehitystä ja luoda ”valoisa ja kaunis tulevaisuus” tuleville sukupolville.

Xi toisti Kiinan peruslinjan: sekä Manner-Kiinassa että Taiwanilla asuvat ihmiset ovat hänen mukaansa kiinalaisia, ja enemmistö haluaa rauhaa. Hän korosti, että Kiina on valmis vahvistamaan vaihtoa ja vuoropuhelua erilaisten tahojen, mukaan lukien KMT:n, kanssa – mutta yhteisenä poliittisena perustana on Taiwanin itsenäisyyden vastustaminen.

Peking pitää Taiwania osana omaa aluettaan, eikä ole sulkenut pois voimankäyttöä saaren liittämiseksi hallintaansa.

Oppositiojohtaja Cheng Li-wun: yhteinen kiinalainen ”uudistuminen” tavoitteena

Cheng Li-wun vastasi Xi Jinpingin viestiin korostamalla, että ”kiinalaisten kansan uudistuminen” on sekä Manner-Kiinan että Taiwanin asukkaiden yhteinen tavoite. Hänen mukaansa yhteistyö voisi olla myönteinen panos maailmanrauhalle ja ihmiskunnan kehitykselle.

KMT on perinteisesti ylläpitänyt lämpimämpiä ja pragmaattisempia suhteita Pekingiin kuin DPP. Silti osa analyytikoista huomauttaa, että Chengin aktiivinen ja innokas vierailuhalukkuus eroaa hänen edeltäjiensä varovaisemmasta linjasta. Tämä tekee matkasta myös sisäpoliittisesti rohkean ja riskialttiin.

DPP syyttää alistumisesta – kiista Taiwanin suunnasta jatkuu

Demokraattinen edistyspuolue DPP, joka johtaa Taiwanin hallitusta, on arvostellut Cheng Li-wunin matkaa jyrkästi. Puolueen edustajat ovat väittäneet, että Cheng toimii ”alistuneesti” Pekingin toiveiden mukaan ja lähettää vaarallisen signaalin Taiwanin asemasta.

Kiina puolestaan kieltäytyy yhä käymästä virallista keskustelua Taiwanin nykyisen presidentin Lai Ching-ten kanssa. Peking on leimannut Lain ”separatistiksi” ja kuvannut häntä valtiollisessa mediassa muun muassa ”häirikkönä” ja ”sotahaukkana”.

Lai on kuitenkin toistuvasti korostanut haluavansa säilyttää nykyisen tilanteen Taiwaninsalmella: ei virallista itsenäisyysjulistusta, mutta ei myöskään yhdistymistä Kiinan kanssa. Tästä huolimatta Pekingin retoriikka häntä kohtaan on pysynyt kovana.

Taiwanin enemmistö haluaa säilyttää nykytilan

Useimpien kyselyiden mukaan suuri osa Taiwanin väestöstä kokee maan jo nyt olevan tosiasiallisesti itsenäinen ja suvereeni. Samalla monet vastustavat sekä nopeaa yhdistymistä Kiinan kanssa että muodollista itsenäisyysjulistusta, joka voisi laukaista sotilaallisen kriisin.

Niin sanottu ”status quo” – eli käytännön itsenäisyys ilman virallista julistusta – on siten monille houkuttelevin vaihtoehto. Cheng Li-wunin vierailu Pekingissä jakaa mielipiteitä: toiset näkevät sen mahdollisuutena jännitteiden lieventämiseen, toiset pelkäävät sen antavan Kiinalle mahdollisuuden murentaa Taiwanin tosiasiallista itsenäisyyttä.

Symbolisia eleitä ja pehmeää voimaa myös muualla

Cheng Li-wunin ja Xi Jinpingin tapaaminen on osa laajempaa ilmiötä, jossa valtiot pyrkivät vaikuttamaan toisiinsa paitsi diplomatialla ja taloudella, myös symbolisilla teoilla ja yksittäisten ihmisten äärimmäisillä suorituksilla. Esimerkiksi ennätyksellinen vuorivuorokausihaaste, jossa mies nousi Pen y Fan -vuoren huipulle 742 kertaa vuodessa, on herättänyt laajaa huomiota ja toiminut inspiraationa niin yksilöille kuin yhteisöille. Samalla tavalla korkean profiilin poliittiset tapaamiset luovat voimakkaita mielikuvia siitä, kuka johtaa, kuka joustaa ja kuka pitää pintansa.

Chengin vierailu voidaan nähdä osana Kiinan pyrkimystä rakentaa kuvaa vastuullisesta suurvallasta, joka tarjoaa rauhaa ja kehitystä – samalla kun se ei tingi omista ydinvaatimuksistaan Taiwanin asemasta.

Mitä seuraavaksi Taiwaninsalmella?

On vielä epäselvää, johtaako tapaaminen konkreettisiin muutoksiin Kiinan ja Taiwanin suhteissa. Mahdollisia seurauksia voivat olla:

  • lisääntyneet puolueiden väliset yhteydenpidot KMT:n ja Kiinan kommunistisen puolueen välillä

  • symboliset luottamusta rakentavat toimet, kuten talous- tai kulttuurivaihdon vahvistaminen

  • sisäpoliittinen paine Taiwanissa, kun äänestäjät arvioivat, hyödyttääkö vai heikentääkö KMT:n linja maan turvallisuutta

Samalla Kiinan sotilaallinen ja diplomaattinen paine Taiwania kohtaan jatkuu. Siksi moni asiantuntija näkee Cheng Li-wunin matkan ennen kaikkea osana pitkää, monikerroksista kamppailua narratiivista: kenen tarina rauhasta, vakaudesta ja tulevaisuuden suunnasta voittaa kansainvälisen ja kotimaisen yleisön luottamuksen.

Ei sisällä instagram post:eja

Jaa Somessa:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Sinulle Suositeltua:

Autourheilu
Aasia
EU-politiikka
Autourheilu
autouutiset
Digitaalinen talous
Autourheilu
Kansainvälinen viihde
autouutiset
Helena Koivu
hyvinvointi
Autourheilu
Afrikan jalkapallo
Autourheilu
Kansainvälinen viihde
EU-politiikka
EU-politiikka
EU-politiikka
Autourheilu
Kansainvälinen viihde
Eläinsuojelu
Ilmastotiede
Eurooppa
Afrikka
autouutiset
autouutiset
EU-politiikka
Autot ja liikenne
Autourheilu
Autourheilu
EU-politiikka
EU-politiikka
autouutiset
autouutiset
Kansainvälinen viihde
autouutiset
Helena Koivu
GekkoTV
EU-politiikka
Kansainvälinen viihde
Kieli ja kulttuuri
avaruus
Autourheilu
EU-politiikka
Ihmisoikeudet
Kansainvälinen viihde
Autourheilu
EU-politiikka
EU-politiikka
autouutiset
Viihde
Viihde
Salaliitot
Onlyfans
Salaliitot
Salaliitot
Urheilu
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Onlyfans
Uutiset
Uutiset
Ulkomaat
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset