Trump ja Iran: Onko Yhdysvalloilla uskottava ulostulostrategia sodasta?

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump vaikuttaa yhä kiinnostuneemmalta löytämään ulospääsyn Iranin kanssa käytävästä sodasta – tai kuten hän itse sanoo, ”sodan alasajosta”. Silti selkeää ulostulostrategiaa ei ole näkyvissä. Ristiriitaiset viestit Valkoisesta talosta antavat kuvan presidentistä, joka epäröi kahden linjan välillä: voiman nopeasta kärjistämisestä sodan pikaiseksi lopettamiseksi tai neuvotellusta ratkaisusta Teheranin kanssa.

Ristiriitainen strategia: kärjistä ja neuvottele samanaikaisesti

Tiistaina Trump antoi merkin, että Yhdysvallat saattaa yrittää ajaa kahta strategiaa rinnakkain. Muutaman tunnin sisällä Pentagon määräsi maajoukkoja Iraniin, samalla kun yhdysvaltalaisneuvottelijat toimittivat Iranin hallinnolle uuden 15-kohtaisen rauhanehdotuksen.

Jo keskiviikkona Valkoinen talo painosti Irania hyväksymään sopimuksen, mutta uhkasi samalla kovemmilla iskuilla kuin koskaan, jos Teheran kieltäytyisi. Tämä vain lisäsi epäselvyyttä siitä, mitä presidentti todella tavoittelee.

”Presidentti Trump ei bluffaa, ja hän on valmis päästämään irti helvetin”, totesi Valkoisen talon lehdistösihteeri Karoline Leavitt toimittajille. ”Iranin ei pidä laskea väärin enää kertaakaan.”

Iran hylkäsi rauhansuunnitelman nopeasti, mikä herätti kysymyksiä siitä, käytiinkö maiden välillä lainkaan vakavia diplomaattisia neuvotteluja. Nopeat ja poukkoilevat käänteet ovat leimanneet Trumpin tapaa johtaa sotaa, joka on laajentunut koko Lähi-itään, horjuttanut maailmantaloutta ja jakanut Yhdysvaltain republikaanipuolueen sisäisiin leireihin.

Kuka todella ohjaa sodan kulkua?

Valkoisen talon virkamiehet korostavat julkisuudessa, että Yhdysvallat ”määrää tapahtumien kulun” Iranissa. Käytännössä Iranin suoraviivainen ei-kiitos rauhanehdotukselle osoitti, ettei Trump yksin pysty hallitsemaan konfliktin suuntaa.

Sodan laajentuessa huoli kasvaa jopa hallinnon sisällä siitä, ettei presidentillä ole selkeää suunnitelmaa seuraavista askelista. Tätä kuvaavat myös nimettöminä puhuvat entiset virkamiehet ja Valkoisen talon ulkopuoliset liittolaiset.

”He ovat hyvin levottomia, koska on selvää, ettei Trump ole miettinyt tätä kokonaisuutta loppuun asti”, sanoi eräs entinen korkea viranhaltija, joka palveli Trumpin ensimmäisellä kaudella.

Hormuzinsalmi – sodan kriittisin solmukohta

Keskeinen avoin kysymys on, miten Yhdysvallat voi turvata Hormuzinsalmen, jonka kautta kulkee arviolta noin viidennes maailman öljy- ja kaasuviennistä. Yli kolme viikkoa sodan alkamisesta Yhdysvalloilla ei edelleenkään ole toimivaa ratkaisua Iranin hyökkäysten pysäyttämiseksi kauppalaivoja vastaan. Hyökkäykset ovat nostaneet energian hintoja, eikä Trumpin toistuva vetoomus Naton liittolaisille ja muille kumppaneille ole saanut vastakaikua.

”Ongelma presidentille on Hormuzinsalmi. Jos hän jättää sen Iranin hallintaan, hänen on vaikea väittää voittaneensa”, arvioi George W. Bushin turvallisuusneuvonantajana toiminut Stephen Hadley. Hänen mukaansa Trumpin haluttomuus konsultoida muita maita on yksi syy siihen, miksi Yhdysvalloilla on niin suuria vaikeuksia saada liittolaisiaan mukaan.

Hormuzinsalmen hallinta kytkeytyy laajempaan Lähi-idän tilanteeseen, jossa Iranin vaikutusvalta ulottuu Irakin, Syyrian, Libanonin ja Jemenin kautta myös Israelin ja palestiinalaisalueiden dynamiikkaan. Sama geopoliittinen jännite näkyy esimerkiksi miehitetyllä Länsirannalla, jossa israelilaiset siirtokuntalaiset ovat hyökänneet palestiinalaiskyliin, mikä lisää alueen epävakautta ja vaikuttaa Iranin sekä sen liittolaisten laskelmiin.

Rauhanaloite lisää epävarmuutta Washingtonissa

Epävarmuus sodan seuraavasta vaiheesta kasvoi keskiviikkona, kun lisätietoja hallinnon rauhansuunnitelmasta tuli julki. Edustajainhuoneen puhemies Mike Johnson toisti Valkoisen talon itsevarman viestin todetessaan, että Yhdysvallat on ”paketoimassa” sotilaallista operaatiota.

”Uskon, että se saadaan päätökseen varsin nopeasti”, Johnson sanoi kongressissa.

Kaikki republikaaneista eivät kuitenkaan olleet vakuuttuneita. Kun uutiset yli tuhannen laskuvarjojääkäriin kuuluvan sotilaan lähettämisestä Iraniin levisivät, jotkut puolueen edustajat alkoivat varoitella julkisesti maajoukkojen käytöstä.

Etelä-Carolinan kongressiedustaja Nancy Mace arvosteli päätöstä salaisen puolustusbriefauksen jälkeen.

”Poistuin juuri edustajainhuoneen asevoimien komitean Iran-briefauksesta. Sanon tämän uudelleen: en tule tukemaan maajoukkoja Iranissa – varsinkaan tämän briefauksen jälkeen”, Mace kirjoitti X-palvelussa.

Harvinainen julkinen nuhde republikaanilta korosti jakolinjaa puolueessa: toisaalla ovat Trumpin America First -kannattajat, jotka vastustavat pitkiä ulkomaisia interventioita, ja toisaalla haukat, jotka kannattavat voimakasta sotilaallista painetta.

Myöhemmin keskiviikkona edustajainhuoneen asevoimien komitean puheenjohtaja Mike Rogers kertoi CBS Newsin mukaan, ettei Pentagon anna kongressille riittävästi tietoa sodan kulusta. Tämä syvensi kuvaa tilanteesta, jossa edes lainsäätäjät eivät ymmärrä hallinnon kokonaissuunnitelmaa.

Rauhanpaketti Iranille – maksimaalista vai realistista?

Republikaanien vaisu reaktio Valkoisen talon rauhanehdotukseen kuvasti puolueen kasvavaa hermostuneisuutta sodan pitkittyessä, etenkin vaikean välivaalikauden lähestyessä. Vuotaneiden tietojen mukaan rauhanpakettiin sisältyi useita Iranin kannalta äärimmäisen raskaita vaatimuksia:

• luopuminen ydinohjelmasta
• ballististen ohjusten rajoittaminen
• Hormuzinsalmen avaaminen kansainväliselle kaupalle
• muita ehtoja, joista ei ole julkista yksityiskohtaista tietoa

Suunnitelma muistutti aiempia monikohtaisia rauhanehdotuksia, joita yhdysvaltalaisneuvottelijat Steve Witkoff ja Jared Kushner ovat käyttäneet Gazaa ja Ukrainaa koskevissa neuvotteluissa. Noissa prosesseissa rauhansopimusten rungot muuttuivat neuvottelujen edetessä, mutta lähtökohta oli usein selvästi Yhdysvalloille ja sen liittolaisille edullinen.

Rauhanpaketti vuoti julkisuuteen sen jälkeen, kun Trump oli aiemmin uhannut laajentaa sotatoimia 48 tunnin sisällä, ellei Iran suostuisi avaamaan Hormuzinsalmea. Maanantaina presidentti kuitenkin ilmoitti keskeyttäneensä uuden hyökkäyksen viideksi päiväksi, koska Yhdysvallat ja Iran olivat hänen mukaansa tekemässä ”merkittävää edistystä” sodan lopettamiseksi.

Useat Lähi-idän asiantuntijat varoittivat jo ennen Iranin virallista vastausta, että näin maksimaalinen vaatimuslista tulkittaisiin Teheranissa lähtökohtaisesti mahdottomaksi hyväksyä. Iranin johto suhtautuu epäluuloisesti Yhdysvaltojen neuvotteluhalukkuuteen, etenkin sen jälkeen kun Washington keskeytti ydinohjelmaneuvottelut ja aloitti sotatoimet vain päiviä myöhemmin.

Iranin vastaus: ”Me päätämme, milloin sota päättyy”

Kun Iranin vastaus lopulta saapui, viesti oli selvä: Teheran katsoo hallitsevansa sodan kulkua yhtä paljon – tai enemmän – kuin Yhdysvallat. Tämä oli jyrkässä ristiriidassa Trumpin lausuntojen kanssa, joiden mukaan Yhdysvallat olisi jo ”voittanut” sodan.

Nimettömänä valtiollisella televisiolla siteerattu iranilaisviranomainen hylkäsi suunnitelman ja sanoi Teheranilla olevan omat ehtonsa tulitauolle. ”Iran lopettaa sodan, kun se itse päättää niin, ja kun sen omat ehdot täyttyvät”, viranomainen totesi.

Iranin ulkoministeri Abbas Araqchi kiisti keskiviikkona valtiollisessa televisiossa, että maiden välillä käytäisiin neuvotteluja. Hän myös ilmoitti, ettei Iran aio avata Hormuzinsalmea länsimaille ja Yhdysvaltojen liittolaisille.

”Meillä ei ole mitään syytä sallia vihollistemme ja heidän liittolaistensa laivojen kulkua”, Araqchi sanoi.

Maajoukot Iranissa – voimapolitiikkaa ilman selkeää päämäärää?

Valkoinen talo saattaa laskea sen varaan, että maajoukkojen lähettäminen Iraniin lisäisi painetta Hormuzinsalmen avaamiseksi ja pakottaisi Iranin lopulta antautumaan. Toistaiseksi on kuitenkin epäselvää, miten rajallinen joukko 82. maahanlaskudivisioonan sotilaita voisi konkreettisesti vaikuttaa salmen tilanteeseen tai sodan kokonaiskulkuun.

Sotilasasiantuntijoiden mukaan joukkojen ensisijainen tehtävä olisi luoda olosuhteet, joissa salmi voitaisiin avata turvallisesti kansainväliselle kaupalle. Yhtenä mahdollisena skenaariona on mainittu Khargin saaren haltuunotto – kyseessä on Persianlahdella sijaitseva pieni saari, joka toimii Iranin öljyviennin pääsolmukohtana.

”Maajoukkojen lähettäminen antaisi Yhdysvalloille merkittävää vipuvoimaa ja parempaa kontrollia Hormuzinsalmen tilanteeseen”, arvioi Miad Maleki, entinen Yhdysvaltain valtiovarainministeriön virkamies, joka vastasi Iranin öljysektorin pakotteiden toimeenpanosta. ”Mutta se lisäisi myös uhkaa omille joukoillemme – se on riski, jonka ottaisimme.”

Samalla sodan kärjistäminen maajoukkojen avulla nähdään monien asiantuntijoiden silmissä todisteena siitä, ettei hallinnolla ole johdonmukaista strategiaa.

”Se, mitä nyt näemme, ei ole pitkän harkinnan tulos, jossa olisi selkeät tavoitteet ja keinot”, sanoi Jason Campbell, entinen puolustusministeriön virkamies Obaman kaudelta ja Trumpin ensimmäiseltä kaudelta. ”Tilanne muistuttaa enemmän improvisoitua pelailua: mitä joukkoja minulla on juuri nyt käytettävissä?”

Johtopäätös: exit-strategia yhä hämärän peitossa

Trumpin Iran-politiikka on tällä hetkellä ristiriitojen ja epäselvyyksien leimaamaa. Toisaalta hallinto puhuu sodan nopeasta lopettamisesta ja rauhansopimuksesta, toisaalta se lähettää lisää joukkoja ja esittää Iranille ehtoja, joita on vaikea nähdä Teheranin hyväksyvän.

Ilman selkeää vastausta kahteen ydinkysymykseen – miten Hormuzinsalmi turvataan ja millaisin ehdoin Iran olisi valmis lopettamaan sodan – Yhdysvaltain exit-strategia pysyy hämäränä. Sillä välin sota jatkaa Lähi-idän horjuttamista, heijastuu muun muassa Israelin ja palestiinalaisalueiden jännitteisiin ja lisää epävarmuutta sekä maailmantaloudessa että Yhdysvaltain sisäpolitiikassa.

Ei sisällä instagram post:eja