Trump lupaa Yhdysvaltain öljyteollisuuden käynnistävän tuotannon Venezuelassa 18 kuukaudessa

Yhdysvaltain entinen presidentti Donald Trump väittää, että amerikkalaiset öljy-yhtiöt voisivat olla Venezuelassa täydessä tuotantovauhdissa jo 18 kuukauden kuluessa. Lupaus tulee sen jälkeen, kun Nicolás Maduron hallinto on syrjäytetty yllättävässä sotilasoperaatiossa ja Maduro on tuotu Yhdysvaltoihin rikossyytteitä varten.

Trump: öljy-yhtiöt maksavat – ja saavat myöhemmin rahansa takaisin

Haastattelussa NBC Newsille Trump arvioi, että Venezuelan öljytuotannon elvyttäminen vaatisi valtavia investointeja. Hänen mukaansa Yhdysvaltain öljyteollisuus olisi valmis kantamaan pääosan kustannuksista:

Trumpin mukaan ”valtava määrä rahaa” on käytettävä öljyinfrastruktuurin kunnostamiseen, ja yhtiöt maksaisivat ensin itse, mutta saisivat panoksensa takaisin joko Yhdysvaltain hallinnolta tai tuotosta kertyvien tulojen kautta. Hän spekuloi, että tuotanto voisi kasvaa jopa 18 kuukautta nopeamminkin, mutta korosti, että kyse on joka tapauksessa kalliista ja mittavasta hankkeesta.

Trump on puhunut avoimesti siitä, että hän haluaa amerikkalaisten öljy-yhtiöiden lisäävän toimintaansa Venezuelassa merkittävästi. Hän perustelee tätä ennen kaikkea Yhdysvaltojen energiapolitiikalla ja polttoaineen hinnalla.

Strateginen tavoite: halvempi öljy Yhdysvalloille

Trumpin mukaan Venezuelan vahvistuva rooli öljyntuottajana olisi suoraan Yhdysvaltojen etu, koska suurempi tarjonta hillitsisi öljyn maailmanmarkkinahintaa. Hänen ajattelussaan Venezuelan öljyvarojen avaaminen amerikkalaisille yhtiöille tukisi Yhdysvaltain energiaturvallisuutta ja antaisi maalle lisää geopoliittista liikkumatilaa.

Trumpin hallinto näkee Venezuelassa olevan merkittävän potentiaalin juuri siksi, että maalla on maailman suurimmat todetut öljyvarannot. Arvioiden mukaan Venezuelassa on noin 303 miljardia tynnyriä todettuja öljyvaroja, enemmän kuin missään muussa maassa.

Asiantuntijat: investoinnit kestäisivät vuosia ja maksaisivat kymmeniä miljardeja

Energia-analyytikot suhtautuvat Trumpin 18 kuukauden aikatauluun hyvin varauksellisesti. BBC:lle aiemmin puhuneet asiantuntijat ovat arvioineet, että Venezuelan öljytuotannon palauttaminen entiselle tasolleen voisi viedä jopa vuosikymmenen ja vaatia kymmenien miljardien dollareiden investointeja.

Heidän mukaansa suurin haaste ei ole pelkästään tekninen infrastruktuuri, vaan poliittinen ja taloudellinen vakaus. Kansainväliset yhtiöt haluaisivat ennen suuria investointeja selkeän varmuuden siitä, että maassa on vakaa hallitus, selkeä lainsäädäntö ja ennakoitava sopimusympäristö. Vaikka investoinnit käynnistettäisiin nopeasti, konkreettiset tuotantomäärät ja vaikutus maailmanmarkkinoihin näkyisivät vasta vuosien viiveellä.

Venezuelan öljytuotanto: valtavat varannot, rapautunut infrastruktuuri

Venezuela oli pitkään yksi maailman merkittävimmistä öljyntuottajista, mutta tuotanto on laskenut jyrkästi 2000-luvun alusta lähtien. Syinä ovat olleet muun muassa poliittinen epävakaus, valtionyhtiö PDVSA:n heikko hallinto, alhaiset investoinnit, korruptio sekä kansainväliset pakotteet.

Vaikka maalla on ennätyksellisen suuret todetut öljyvarat, suuri osa öljystä on niin sanottua raskasta öljyä, jonka jalostaminen on teknisesti vaativampaa ja kalliimpaa kuin kevyiden öljylaatujen. Tämä rajoittaa sitä, kuinka nopeasti ja millä kustannuksilla tuotantoa voidaan lisätä – myös amerikkalaisille yhtiöille.

Yhdysvaltalaisyritykset varovaisia: Chevron, ConocoPhillips ja Exxon kommentoivat

Trumpin lausuntojen jälkeen Yhdysvaltain suurimpien öljy-yhtiöiden edustajien kerrottiin suunnittelevan tapaamista hallinnon kanssa. Tarkoituksena olisi keskustella mahdollisuuksista osallistua Venezuelan öljyinfrastruktuurin kunnostamiseen ja mahdolliseen laajamittaiseen tuotantoon.

Tällä hetkellä Chevron on ainoa suuri yhdysvaltalainen öljy-yhtiö, joka yhä toimii Venezuelassa. Chevronin tiedottaja Bill Turenne kommentoi, että yhtiö keskittyy ensisijaisesti työntekijöidensä turvallisuuteen, hyvinvointiin ja omaisuutensa eheyteen. Hän korosti myös, että Chevron toimii täysin kaikkien soveltuvien lakien ja säännösten puitteissa.

ConocoPhillips, joka ei enää toimi Venezuelassa, seuraa tilanteen kehittymistä maassa ja arvioi sen mahdollisia vaikutuksia maailmanlaajuiseen energian tarjontaan ja vakauteen. Yhtiön tiedottaja Dennis Nuss totesi, että olisi liian aikaista spekuloida mahdollisista tulevista liiketoiminnoista tai investoinneista Venezuelassa.

Kolmas merkittävä yhtiö, Exxon, ei vastannut välittömästi pyyntöihin kommentoida Trumpin suunnitelmia. Tämä hiljaisuus kuvastaa osaltaan sitä varovaisuutta, jolla öljy-yhtiöt suhtautuvat sekä poliittisesti herkkään tilanteeseen että pitkän aikavälin taloudellisiin riskeihin.

Kiista ”varastetusta” öljystä – taustalla vuosikymmenten kansallistamispolitiikka

Trump on perustellut Maduron poistamista vallasta muun muassa väittämällä, että Venezuela olisi ”yksipuolisesti takavarikoinut ja varastanut amerikkalaista öljyä”. Myös varapresidentti JD Vance on toistanut saman viestin sosiaalisen median X-palvelussa, väittäen Venezuelan käyttäneen ”varastettua omaisuutta” rikastumiseen ja niin kutsuttujen narkoterrorististen toimintojen rahoittamiseen.

Tilanne on kuitenkin huomattavasti monimutkaisempi. Yhdysvaltalaisilla öljy-yhtiöillä on pitkä historia Venezuelassa, jossa ne ovat toimineet lisenssisopimusten ja yhteisyritysten puitteissa. Varsinaiset öljyvarat ovat kuitenkin kuuluneet Venezuelan valtiolle.

Venezuela kansallisti öljyteollisuutensa vuonna 1976. Vuonna 2007 presidentti Hugo Chávez lisäsi valtion määräysvaltaa jäljellä olleisiin ulkomaalaisomisteisiin öljyvaroihin ja -projekteihin. Tämä johti kiistoihin useiden amerikkalaisten yhtiöiden kanssa ja päätyi kansainvälisiin välimiesmenettelyihin.

Vuonna 2019 Maailmanpankin välimiesoikeus määräsi Venezuelan maksamaan ConocoPhillipsille 8,7 miljardin dollarin korvaukset vuoden 2007 toimenpiteistä. Tätä summaa Venezuela ei ole maksanut, joten ainakin yhdellä yhdysvaltalaisella öljy-yhtiöllä on huomattava määrä maksamattomia korvauksia saatavanaan.

BBC Verifyn toimittaja Ben Chu on kuitenkin todennut, että väite Venezuelan ”varastamasta” amerikkalaisesta öljystä on liian yksinkertaistava. Asiantuntijoiden mukaan raakaöljy itsessään on aina kuulunut Venezuelalle, eikä sitä ole omistanut mikään ulkomainen yhtiö. Kiistat liittyvät ennen kaikkea sopimusehtoihin, investointeihin ja kansallistamispäätösten aiheuttamiin menetyksiin, ei itse öljyvarojen omistukseen.

Maailman energiamarkkinat ja teknologinen murros

Vaikka Trumpin visio amerikkalaisten yhtiöiden nopeasta paluusta Venezuelan kentille keskittyy perinteiseen fossiiliseen energiaan, laajempi energiamarkkina on murroksessa. Uusiutuvan energian teknologiat, sähköautot ja energiatehokkuus vähentävät pitkällä aikavälillä öljyn kysynnän kasvua, vaikka öljy pysyy vielä vuosia keskeisessä asemassa globaalissa taloudessa.

Öljyteollisuuden tulevaisuuteen vaikuttavat myös automaatio ja robotiikka, jotka muuttavat tuotantoketjuja ja teollisuuden työvoimatarpeita. Esimerkiksi autoteollisuudessa on jo nähtävissä kehitys, jossa ihmismäiset Atlas-robotit otetaan käyttöön tuotantolinjoilla tehostamaan toimintaa ja vähentämään kustannuksia. Samanlainen automaation ja robotiikan aalto voi tulevaisuudessa ulottua yhä syvemmälle myös öljy- ja energiateollisuuteen, mikä vaikuttaa sekä investointipäätöksiin että tuotannon kannattavuuteen.

Venezuelan tapauksessa tämä tarkoittaa, että mahdolliset amerikkalaisinvestoinnit eivät kohdistuisi vain vanhan infrastruktuurin paikkaamiseen, vaan myös modernin teknologian käyttöönottoon – mikä entisestään kasvattaa sekä kustannuksia että päätösten strategista painoarvoa.

Ei sisällä instagram post:eja