Trumpin ja Muskin kiista aiheuttaa ennennäkemättömän kriisin Nasassa

Donald Trumpin ja Elon Muskin välinen kiista merkittävästä menoerälaista lisää epävarmuutta Nasan tulevaisuuden budjetista, joka on kohtaamassa merkittäviä leikkauksia. Nasa on julkaissut budjettiehdotuksensa kongressille, mikä merkitsisi tiedeprojektien rahoituksen leikkaamista lähes puolella.

Leikkausuhka koskee 40 tiedemissiota, jotka ovat kehitteillä tai jo avaruudessa. Presidentti on uhannut vetäytyä liittovaltion sopimuksista Muskin yhtiön, SpaceX:n, kanssa. Nasa luottaa Falcon 9 -rakettijärjestelmään Kansainvälisen avaruusaseman miehistön ja tarvikkeiden uudelleentäydennyksessä. Lisäksi Nasa odottaa käyttävänsä Starship-rakettia astronauttien lähettämiseen Kuuhun ja myöhemmin Marsiin.

Avoimen yliopiston avaruustieteilijä, tohtori Simeon Barber, sanoo, että epävarmuus vaikuttaa kielteisesti ihmiskunnan avaruusohjelmaan.

Epävakaus ja pitkän aikavälin suunnittelu

”Viime viikon aikana todistamamme nopeat päätökset ja suunnanmuutokset horjuttavat niitä perustuksia, joille rakennamme tavoitteitamme. Avaruustiede ja -tutkimus edellyttävät pitkäjänteistä suunnittelua ja yhteistyötä hallitusten, yritysten ja akateemisten laitosten välillä”, sanoo Barber.

Presidentin ja Muskin välisen kiistan lisäksi huolta herättävät Valkoisen talon ehdottamat merkittävät leikkaukset Nasan budjettiin. Kaikki sektorit on merkitty säästökohteiksi, lukuun ottamatta pyrkimystä lähettää astronautteja Marsiin, mikä on saanut 100 miljoonan dollarin lisärahoituksen.

Planetary Society -järjestön avaruuspolitiikan johtaja Casey Dreier sanoo, että potentiaaliset leikkaukset edustavat ”suurinta kriisiä, joka on koskaan kohdannut Yhdysvaltojen avaruusohjelmaa”.

Nasan suunnanmuutokset

Nasa on todennut, että sen ehdotus supistaa kokonaisbudjettia lähes neljäsosalla ”sovittaa yhteen tieteen ja teknologian portfoliot tehtäviin, jotka ovat keskeisiä Kuun ja Marsin tutkimukselle”. Cranfieldin yliopiston avaruusanalyytikko tohtori Adam Baker kertoi BBC:lle, että jos nämä ehdotukset hyväksytään kongressissa, se muuttaisi viraston painopisteitä merkittävästi.

”Presidentti Trump muokkaa Nasa:aa kahteen asiaan: astronauttien viemiseen Kuuhun ennen kiinalaisia ja Yhdysvaltain lipun istuttamiseen Marsiin. Kaikki muu on toissijaista”, Baker toteaa.

Ehdotusten tukijat sanovat, että Valkoisen talon budjetti on antanut Nasalle selkeän tarkoituksen ensimmäistä kertaa sitten 1960- ja 70-lukujen Apollo-ohjelman päivien, jolloin tavoitteena oli voittaa Neuvostoliitto Kuuhun. Nasan kriitikot sanovat, että sen jälkeen avaruusvirastosta on tullut paisunut, keskittymätön byrokratia, joka ylittää jatkuvasti budjettinsa avaruusoperaatioissaan ja tuhlaa veronmaksajien rahaa.

Uudet vaihtoehdot ja haasteet

Yksi räikeimmistä esimerkeistä on Nasan uusi raketti, Space Launch System (SLS), joka on suunniteltu palauttamaan amerikkalaiset astronautit Kuuhun. Sen kehittäminen on viivästynyt, ja kustannukset ovat nousseet 4,1 miljardiin dollariin per laukaisu. Sen sijaan SpaceX:n Starship-rakettijärjestelmän arvioidaan maksavan noin 100 miljoonaa dollaria per laukaisu, koska se on suunniteltu uudelleenkäytettäväksi. Jeff Bezosin Blue Origin -avaruusyhtiö lupaa vastaavia säästöjä New Glenn -raketillaan.

Valkoisen talon ehdotusten mukaan SLS poistetaan käytöstä siinä toivossa, että Starship ja New Glenn voivat korvata sen. Starshipin kolme viimeisintä kehityslaukaisua ovat kuitenkin epäonnistuneet, ja Blue Origin on vasta äskettäin aloittanut Kuu-raketin testaamisen.

”Pelko on, että Nasa saattaa hypätä paistinpannulta suoraan tuleen”, sanoo tohtori Barber.

”Näiden vaihtoehtojen kehittäminen SLS:lle rahoitetaan Elon Muskin ja Jeff Bezosin toimesta. Jos he menettävät kiinnostuksensa tähän hankkeeseen ja SpaceX tai Blue Origin sanoo tarvitsevansa lisää rahaa järjestelmiensä kehittämiseen, kongressi joutuu antamaan sen heille”, Barber toteaa.

Suurempi huolenaihe Barberin mukaan on 40 missiota, joiden tavoitteena on tutkia muita planeettoja ja seurata ilmastonmuutoksen vaikutuksia Maahan avaruudesta. Monet näistä missionsa toteutetaan yhteistyössä kansainvälisten kumppanien kanssa.

”On hyvin surullista, että se, mikä on kestänyt niin kauan rakentaa, voidaan purkaa nopeasti ilman suunnitelmaa sen uudelleenrakentamiseksi.”, hän lisää.

Axelle joutuvat projektit sisältävät kymmeniä planeettamissioita, jotka ovat jo avaruudessa ja joiden kehitys- ja laukaisukustannukset on enimmäkseen jo maksettu, ja joiden käyttömenot ovat suhteellisen pienet säästöehdotuksissa.

Myös kaksi yhteistyöhanketta Euroopan avaruusjärjestön (ESA) kanssa ovat uhattuina: kunnianhimoinen suunnitelma tuoda Marsin kivet takaisin Maahan Nasalle sekä Rosalind Franklin -mönkijän lähettäminen punaiselle planeetalle etsimään merkkejä menneisyydestä.

Surrey Satellite Technology Ltd:n johtaja ja Royal Societyn avaruuden tulevaisuutta koskevan raportin toinen kirjoittaja, professori Sir Martin Sweeting, sanoo, että vaikka kehitys on ”ei-toivottua”, se saattaa tarjota Euroopalle mahdollisuuden ottaa suurempaa vastuuta omasta avaruustutkimusohjelmastaan.

”Ehkä olemme olleet liian riippuvaisia Nasasta avaruuden suurena toimijana”, hän kertoi BBC:lle.

”Tämä on tilaisuus miettiä, miten Eurooppa haluaa tasapainottaa avaruustoimintansa.”, Sweeting lisää.

Mutta Euroopalle on paljon enemmän haittoja lyhyellä aikavälillä. Mars-näytteiden palauttamisen ja mönkijän lisäksi ESA:lla on riski menettää pääsy Kansainväliseen avaruusasemaan, jos se lopetetaan, ja budjettileikkaukset peruuttavat Nasan laajat panokset sen seuraajalle, Kuun kiertoradalle suunnitellulle monikansalliselle avaruusasemalle, Lunar Gatewaylle.

Äskettäin julkaistussa strategiassaan ESA totesi ”pyrkivänsä rakentamaan itsenäisempää avaruuskapasiteettia ja olemaan edelleen luotettava, vahva ja toivottava kumppani avaruusjärjestöille ympäri maailmaa”, mikä viittaa siihen, että se tekisi niin Nasalla tai ilman.

Uhatut ovat myös lukuisat nykyiset ja ehdotetut maapallon tarkkailuohjelmat, mukaan lukien Dr Baker.

”Nämä maapallon tarkkailuohjelmat ovat kanarialintumme kaivoksessa”, hän sanoi BBC:lle.

”Mahdollisuutemme ennustaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja lieventää niitä voisi vähentyä merkittävästi. Jos sammutamme tämän varhaisvaroitusjärjestelmän, se on pelottava ajatus”.

Budjettiehdotuksia ei ole vielä hyväksytty kongressissa. Planetary Societyn Casey Dreier on kertonut BBC:lle, että monet republikaanit ovat kertoneet lobbareille yksityisesti, että he ovat valmiita äänestämään leikkauksia vastaan.

Mutta Dreier pelkää, että poliittinen umpisolmu saattaa johtaa siihen, ettei budjettia hyväksytä. On todennäköistä, että vähennetty Valkoisen talon budjetti otetaan käyttöön väliaikaisena toimenpiteenä, jota ei voida helposti peruuttaa, koska kun avaruusmisiot sammutetaan, on vaikeaa, ellei mahdotona, käynnistää niitä uudelleen.

Lähde: bbc.com