Trumpin vaatimukset repivät Naton jäsenmaita eri suuntiin
Donald Trumpin vaatimukset Nato-jäsenmaille aiheuttavat merkittäviä jännitteitä puolustusliiton sisällä. Yhdysvaltain presidentti odottaa, että kaikki 32 Nato-maata nostavat puolustusmenonsa viiteen prosenttiin bruttokansantuotteestaan vuoteen 2030 mennessä. Tämä vaatimus on herättänyt kiivasta keskustelua Euroopan maissa, jotka pitävät aikarajaa liian tiukkana.
Eurooppalaiset Naton jäsenmaat ovat esittäneet vaihtoehtoista aikaa vuoteen 2032 saakka. Tämän siirtymäajan tarkoituksena on antaa maille lisää aikaa mukauttaa talousarvionsa. Yhdysvallat kuitenkin vastustaa tätä pidempää aikataulua, koska he näkevät sen yrityksenä viivyttää puolustusbudjettien nostamista.
Erityistä huolta herättää Espanjan pääministeri Pedro Sánchez, joka on epäileväinen kasvattaakseen maan puolustusbudjettia. Espanja on merkittävä Nato-maa, mutta sen maantieteellinen sijainti kaukana Venäjästä saattaa vaikuttaa päätöksiin. Sánchez saattaa kieltäytyä nostamasta puolustusbudjettia merkittävästi yli kahden prosentin BKT-osuudesta.
Kokouksen keskeiset tavoitteet
Naton jäsenmaat kokoontuvat ensi viikolla Haagiin tavoitteenaan saavuttaa yhteisymmärrys puolustusmenoista. Tiistaina Nato-johtajat tapaavat epävirallisella illallisella, jossa yritetään ratkoa viimeisiä erimielisyyksiä. Keskiviikkona on tarkoitus pitää varsinainen kokous, jossa pyritään laatimaan yhteinen julkilausuma.
Trumpin arvaamattomuus lisää jännitteitä kokouksessa, sillä Yhdysvaltain hallinto antaa hänelle ennakkotiedot vasta juuri ennen kokousta. Mikäli sopua ei synny, Naton sotilaallinen uskottavuus voi kärsiä, ja maat, jotka eivät saavuta viiden prosentin tavoitetta, saattavat joutua poliittisesti Trumpin hampaisiin.
Suomen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että Venäjä määritellään huippukokouksen julkilausumassa pitkäaikaiseksi uhkaksi. Tämä vahvistaisi Suomen asemaa puolustusliitossa, vaikka taloudellisen taakanjako vaatii vielä tarkkaa harkintaa.
Lähde: iltalehti.fi
