Tuhannet marssivat kasarmille suunniteltua turvapaikanhakijoiden majoitusta vastaan East Sussexissa

Noin 4 000 ihmistä osallistui mielenosoitukseen hallituksen suunnitelmaa vastaan, jossa turvapaikanhakijoita aiotaan majoittaa sotilaskohteeseen Crowborough’n läheisyydessä East Sussexissa, järjestäjät kertovat.

Kasarmialueelle jopa 540 miespuolista turvapaikanhakijaa

Mielenosoittajat vastustavat Ison-Britannian sisäministeriön (Home Office) suunnitelmaa, jonka mukaan jopa 540 miespuolista turvapaikanhakijaa majoitettaisiin väliaikaisesti armeijan harjoitusleirille Crowborough’n laitamille. Paikallisten mukaan kyseessä on mittaluokaltaan liian suuri hanke pieneen kaupunkiin.

Crowborough’ssa asuu arviolta noin 20 000 ihmistä, ja asukkaiden mielestä satojen turvapaikanhakijoiden keskittäminen yhdelle sotilaskohteelle kuormittaisi aluetta liikaa ja voisi lisätä jännitteitä. Järjestäjät painottivat, etteivät vastusta yksilöitä, vaan hallituksen tapaa hoitaa turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaa.

Perheet kaduille – marssi kasarmeilta keskustaan

Aiemmin sunnuntaina marssille osallistui laaja kirjo paikallisia asukkaita, mukaan lukien perheitä ja lapsia. He kantoivat banderolleja, huusivat iskulauseita ja marssivat entiseltä kasarmialueelta Crowborough’n keskustaan. Järjestäjien mukaan kyse oli tähän mennessä suurimmasta mielenosoituksesta kaupungissa liittyen kasarmisuunnitelmaan.

Viime viikkoina Crowborough’ssa on nähty useita samankaltaisia protesteja, mutta sunnuntain marssi keräsi järjestäjien mukaan selvästi suurimman osallistujajoukon. Mielenosoittajat vaativat, että hallitus peruu suunnitelman tai etsii pienempiä, hajautettuja majoitusratkaisuja.

Hallitus lykkää, mutta ei peru suunnitelmiaan

Sisäministeriö ilmoitti, että turvapaikanhakijoiden saapumista kasarmille lykätään. Viranomaiset korostivat kuitenkin jatkavansa suunnitelmien ”kiihdytettyä valmistelua”, jotta ihmiset voidaan siirtää alueelle heti, kun se on täysin toimintavalmis ja turvallinen.

Viranomaiset tunnustivat, että aiemmissa hankkeissa on tehty virheitä, kun kiirehtiminen on johtanut turvattomiin ja kaoottisiin olosuhteisiin, jotka ovat heijastuneet voimakkaasti paikallisiin yhteisöihin. Nyt viranomaiset vakuuttavat, etteivät halua toistaa näitä virheitä, mutta samalla he pitävät kiinni linjasta, jonka mukaan suuret sotilaskohteet ovat keskeinen osa turvapaikka- ja maahanmuuttoreformia.

Paikallishallinto virallisesti vastaan

Wealden District Council, paikallinen aluehallinto, on jo aiemmin äänestänyt virallisesti hanketta vastaan. Neuvosto on antanut sisäministeriölle myös niin sanotun suunnittelurikkomusilmoituksen (planning contravention notice), jolla se kyseenalaistaa hankkeen lainmukaisuuden ja vaatii lisäselvityksiä maankäytöstä ja suunnitteluluvista.

Neuvoston mukaan kasarmien käyttötarkoituksen muuttaminen laajamittaiseksi turvapaikanhakijoiden majoituskeskukseksi vaikuttaa merkittävästi alueen liikenteeseen, palveluihin ja turvallisuuskokemukseen, ja siksi se edellyttää kattavaa suunnitteluprosessia eikä nopeutettua päätöksentekoa valtion toimesta.

Hallitus: ”Olemme raivoissamme laittoman maahanmuuton tasosta”

Sisäministeriön tiedottaja kommentoi, että hallitus on ”raivoissaan laittomien maahantulijoiden määrästä ja turvapaikkahotellien kustannuksista”. Tämän vuoksi hallitus pyrkii vähentämään hotellimajoitusta ja keskittämään turvapaikanhakijoiden majoitusta suuriin sotilaskohteisiin eri puolilla maata.

Tiedottajan mukaan tällaiset keskitetyt majoitusratkaisut ovat olennainen osa hallituksen uudistuksia, joilla pyritään pienentämään Ison-Britannian vetovoimatekijöitä laittomalle maahanmuutolle. Hallitus katsoo, että tiukempi majoituspolitiikka ja nopeammat päätösprosessit lähettävät selvemmän viestin mahdollisille tulijoille.

Kasarmikiista heijastaa laajempaa maahanmuuttokeskustelua

Crowborough’n tilanne heijastaa laajempaa jännitettä, joka liittyy maahanmuuttoon, turvapaikkapolitiikkaan ja paikallisyhteisöjen huoliin. Monilla pienillä paikkakunnilla pelätään, että suuret keskukset kuormittavat palveluja ja muuttavat alueen luonnetta liian nopeasti.

Samankaltaisia kiistoja on nähty muuallakin Euroopassa, myös Suomessa, jossa julkisen käytöksen, päihteiden ja maineen ympärillä käytävä keskustelu nousee ajoittain pintaan. Esimerkiksi Amanda Harkimon Bratislavan pokeriturnauksessa kuvattu juhlintavideo ja siitä syntynyt voimakas kritiikki osoittavat, kuinka nopeasti yleinen mielipide voi kärjistyä, kun ihmisiä ja ilmiöitä tarkastellaan tunnepitoisesti ja sosiaalisen median läpi.

Crowborough’n marssi muistuttaa, että turvapaikka- ja maahanmuuttokeskustelu ei ole vain valtakunnan tason politiikkaa, vaan se koskettaa konkreettisesti paikallisia yhteisöjä, jotka joutuvat tasapainoilemaan inhimillisyyden, turvallisuuden ja resurssien riittävyyden välillä.

Ei sisällä instagram post:eja