Ministeri puolustaa työoikeuksien ”pragmaattista” U-käännöstä Britanniassa

Iso-Britannian hallitus on tehnyt merkittävän U-käännöksen työoikeusuudistuksessaan. Työministeriön vastuulla oleva opetusministeri Bridget Phillipson puolustaa päätöstä, jonka mukaan työntekijöiden oikeus vaatia korvausta perusteettomasta irtisanomisesta ei ala heti ensimmäisestä työpäivästä, kuten työväenpuolue Labour aiemmin lupasi, vaan kuuden kuukauden jälkeen.

Alkuperäisessä suunnitelmassa Labour sitoutui vaaliohjelmassaan antamaan työntekijöille perusoikeudet heti ensimmäisestä päivästä lähtien, mukaan lukien irtisanomissuoja, sairausajan palkka ja vanhempainvapaat. Nyt hallitus on kuitenkin tarkentanut linjaansa ja päätynyt kompromissiin, joka lyhentää nykyistä kahden vuoden karenssia kuuteen kuukauteen.

Mikä muuttuu irtisanomissuojassa?

Tällä hetkellä brittiläisillä työntekijöillä on oikeus vahvempaan lainsäädännölliseen irtisanomissuojaan vasta kahden yhtäjaksoisen työvuoden jälkeen. Tämän jälkeen työnantajan on pystyttävä osoittamaan asiallinen ja laillinen peruste irtisanomiselle – esimerkiksi työntekijän käytös, työkyky, pätevyys tai todellinen taloudellinen tarve – sekä noudatettava kohtuullista ja dokumentoitua menettelyä.

Labourin alkuperäisessä mallissa tämä kahden vuoden vaatimus olisi poistettu kokonaan, ja tilalle olisi tullut uusi laissa määritelty koeaikajärjestelmä, jonka pituudeksi kaavailtiin noin yhdeksää kuukautta. Koeajan aikana työnantajilla olisi ollut laajempi liikkumavara työsuhteiden päättämiseen.

Yritys- ja työnantajajärjestöt vastustivat kuitenkin ajatusta niin sanotuista ”day one” -oikeuksista, eli irtisanomissuojasta heti ensimmäisestä työpäivästä alkaen. Niiden mukaan malli olisi ollut käytännössä hankala ja saattanut heikentää halukkuutta palkata uusia työntekijöitä, etenkin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.

Torstaina hallitus ilmoitti yllättäen, että se luopuu kokonaan uuden lakisääteisen koeajan luomisesta ja sen sijaan laskee irtisanomissuojan alkamisen rajan kahdesta vuodesta kuuteen kuukauteen. Tämä linja on myös sopusoinnussa osan ammattiliittojen ja elinkeinoelämän järjestöjen välisen neuvottelusovun kanssa.

Phillipson: ”Pragmaattinen ratkaisu turvaa laajemmat hyödyt”

Phillipson kuvasi BBC:n Radio 4:n Today-ohjelmassa ratkaisua ”pragmaattiseksi” kompromissiksi. Hänen mukaansa kiista irtisanomissuojan alkamispisteestä olisi voinut vaarantaa koko laajan työoikeuspaketin etenemisen parlamentissa.

Hallitus väittää, ettei muutos riko Labourin vaalilupausta, vaikka vaaliohjelmassa puhuttiin selkeästi perusoikeuksista ensimmäisestä päivästä lähtien, mukaan lukien vanhempainvapaa, sairauspäiväraha ja suoja perusteetonta irtisanomista vastaan. Phillipsonin mukaan olennaista on, että kokonaisuus etenee ja työntekijät saavat konkreettisia parannuksia, vaikka yksittäisissä kohdissa joudutaan tekemään myönnytyksiä.

Hän korosti, että kahden vuoden karenssin pudottaminen kuuteen kuukauteen on silti ”iso askel eteenpäin” työntekijöiden kannalta ja merkittävä parannus nykytilanteeseen. Hänen sanoin: Joskus elämässä on oltava pragmaattinen, jotta voidaan turvata laajemmat hyödyt.

Kritiikkiä työväenpuolueen vasemmalta laidalta

Liikemaailman järjestöt ovat ottaneet kompromissin vastaan pääosin myönteisesti, koska se tuo selkeyttä ja ennakoitavuutta rekrytointiin, mutta ei mene niin pitkälle kuin alun perin ehdotettu day one -suoja. Sen sijaan Labourin vasemmistosiivessä reaktio on ollut huomattavasti kriittisempi.

Monet vasemmistosiiven kansanedustajat pitävät muutosta selkeänä perääntymisenä työntekijäystävällisestä linjasta sekä vaalilupausten vesittämisenä. Erityisen herkkä kysymys on se, miten asiaan suhtautuu entinen varapääministeri Angela Rayner, joka oli yksi alkuperäisen, kunnianhimoisemman työoikeuspaketin arkkitehdeistä. Rayner ei ole toistaiseksi kommentoinut julkisesti hallituksen uutta linjausta.

Lainsäädäntö jumissa ylähuoneessa

Hallitus perustelee linjanmuutosta myös parlamentaarisella pattitilanteella. Työoikeuksia koskeva laaja lakipaketti on jumittunut Iso-Britannian ylähuoneeseen, House of Lordsiin, joka on kahdesti äänestänyt kuuden kuukauden irtisanomissuojan puolesta. Tämä on hidastanut koko uudistuksen etenemistä.

Phillipsonin mukaan juuri kiista irtisanomissuojan alkamispisteestä uhkasi hidastaa tai jopa kaataa muut tärkeät parannukset, kuten välittömän oikeuden sairauspäivärahaan ja isyysvapaaseen. Kompromissi nähdään keinona ”avata tukos” ja varmistaa, että työntekijöille luvatut uudistukset tulevat voimaan mahdollisimman pian.

Päivän yksi -etuudet tulossa 2026 – mutta aikataulu irtisanomissuojalle auki

Liiketoiminnasta vastaava ministeriö vahvisti torstaina, että sairausajan palkka ja isyysvapaa ensimmäisestä työpäivästä lähtien ovat edelleen osa uudistusta. Ne on tarkoitus ottaa käyttöön huhtikuussa 2026.

Sen sijaan kuuden kuukauden irtisanomissuojan tarkkaa voimaantulopäivää ei ole vielä ilmoitettu. Alkuperäinen suunnitelma, jonka mukaan irtisanomissuoja olisi alkanut heti ensimmäisestä päivästä, oli jo aiemmin lykätty vuoteen 2027. Tämä kasvattaa epävarmuutta siitä, milloin työntekijät pääsevät käytännössä hyötymään lyhennetystä karenssiajasta.

Miksi lakimuutos halutaan kirjata perustuslain tasoisesti vahvemmaksi?

Teknisesti hallitus ei tarvitse uutta työlakia muuttaakseen irtisanomissuojan alkamisen edellytyksiä. Nykyinen lainsäädäntö antaa jo valtuudet säätää karenssiajan pituudesta asetuksella. Näitä valtuuksia käytettiin viimeksi vuonna 2012, kun koalitiohallitus nosti vaadittavan työskentelyajan kahteen vuoteen.

Labour halusi kuitenkin alun perin sisällyttää muutokset täysimittaiseen työlakiin. Tavoitteena oli tehdä uusista oikeuksista vaikeammin peruttavia, jotta tulevat hallitukset eivät voisi helposti purkaa työntekijöiden saavutettuja etuja yksinkertaisella asetuksen muutoksella.

Myös torstaina ministeriö korosti olevansa edelleen sitoutunut siihen, että irtisanomissuojaa koskevat muutokset kirjoitetaan varsinaiseen lakiin osana laajempaa työoikeuspakettia. Tämän nähdään vahvistavan entisestään työntekijöiden oikeudellista asemaa pitkällä aikavälillä.

Työoikeusuudistukset osana laajempaa trendiä

Britannian työmarkkinauudistus heijastaa laajempaa eurooppalaista ja kansainvälistä kehitystä, jossa työntekijöiden suojaa ja joustoa pyritään tasapainottamaan. Samaan aikaan myös muualla käydään keskustelua koeajoista, määräaikaisuuksista ja siitä, milloin työntekijälle syntyy vahva suoja perusteetonta irtisanomista vastaan.

Myös Suomessa on seurattu tarkasti kansainvälisiä esimerkkejä, etenkin silloin kun pohditaan nuorten lahjakkuuksien, osaajien ja työntekijöiden liikkumista eri maiden välillä. Esimerkiksi urheilun puolella monikielisen superlupauksen Erica Meg Parkinsonin valinta Englannin maajoukkueen hyväksi kertoo, miten kansalliset järjestelmät, urapolut ja oikeudet vaikuttavat konkreettisesti yksilöiden päätöksiin ja tulevaisuuteen.

Britannian irtisanomissuojaa koskeva kompromissi näyttää nyt suuntaa siitä, miten Labour pyrkii yhdistämään yritysmyönteisyyden ja työntekijöiden oikeuksien vahvistamisen. Lopullinen arvio tehdään kuitenkin vasta, kun nähdään, miten laki käytännössä toimii ja miten tulevat hallitukset suhtautuvat uusiin oikeuksiin.

Ei sisällä instagram post:eja