Ukraina tuomitsee Venäjän uudet iskut – rauhanneuvottelut Abu Dhabissa jatkuvat jännitteisinä

Ukraina on tuominnut yön aikana tehdyn uuden Venäjän ohjus- ja drooni-iskujen aallon, jossa yksi ihminen kuoli ja ainakin 23 loukkaantui. Hyökkäykset tapahtuivat samaan aikaan, kun Ukraina, Venäjä ja Yhdysvallat jatkavat historiallisia kolmivälisiä rauhanneuvotteluja Abu Dhabissa.

Ukrainan ulkoministeri Andrii Sybiha kuvasi iskuja ”brutaaleiksi” ja korosti, että Venäjä ei ainoastaan iske siviileihin ja kriittiseen infrastruktuuriin, vaan myös itse neuvotteluprosessiin.

Brutaalit iskut kesken rauhanneuvottelujen

Sybiha totesi, että yön hyökkäykset ”iskivät paitsi kansaamme, myös neuvottelupöytään”. Hänen mukaansa Venäjän toiminta osoittaa, että Moskova ei ole aidosti sitoutunut rauhaan, vaan pyrkii jatkamaan sotilaallista painostusta samaan aikaan, kun diplomatia yrittää löytää ulospääsyä sodasta.

Abu Dhabissa käytävät neuvottelut ovat ensimmäiset kolmiväliset keskustelut Ukrainan, Venäjän ja Yhdysvaltojen välillä sen jälkeen, kun Kreml aloitti täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan vuonna 2022. Lähde BBC:lle kertoi, että jonkinlaista edistystä on saavutettu, mutta keskeinen kiistakysymys – miehitettyjen alueiden tulevaisuus – on yhä ratkaisematta.

Iskuja Kiovaan ja Harkovaan – siviilit ja infrastruktuuri tulilinjalla

Ukrainan pääkaupungin Kiovan pormestari Vitali Klitshko kertoi, että iskuissa kuoli yksi ihminen ja neljä loukkaantui. Kolme loukkaantuneista joutui sairaalahoitoon. Klitshkon mukaan hyökkäykset vaurioittivat kriittistä infrastruktuuria ja jättivät noin 6 000 rakennusta ilman lämmitystä.

Tilanne on erityisen vakava, koska Ukrainassa vallitsevat parhaillaan pakkaskelit. Presidentti Volodymyr Zelenskyi painotti, että Venäjän yön aikaisten iskujen päätavoitteena oli jälleen kerran energiainfrastruktuuri. Sähkön, lämmön ja veden jakeluun kohdistuvat iskut ovat olleet Venäjän strategian ytimessä koko sodan ajan, ja ne on kansainvälisesti tuomittu yrityksenä murtaa Ukrainan siviiliväestön vastarinta.

Myös Harkova joutui raskaiden hyökkäysten kohteeksi. Kaupungin pormestari Ihor Terekhov kertoi, että ainakin 19 ihmistä loukkaantui varhaisaamun iskuissa. Vahinkoja aiheutui muun muassa synnytyssairaalalle ja siirtymään pakotetuille ihmisille tarkoitetulle asuntolalle. Nämä iskut korostavat sodan raaistumista ja siviilikohteisiin kohdistuvan väkivallan jatkumista.

Sybiha: Putinin paikka ei ole rauhanpöydässä vaan erityistuomioistuimen edessä

Kolmivälisten neuvottelujen toisen päivän alkaessa Sybiha kuvasi yön iskuja ”barbaarisiksi” ja totesi, että ne osoittavat, ettei Venäjän presidentti Vladimir Putin kuulu rauhanpöytään, vaan kansainvälisen erityistuomioistuimen syytettyjen penkille.

Kommentti liittyy myös Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin viime viikolla esittämään väitteeseen, jonka mukaan Putin olisi hyväksynyt kutsun liittyä hänen niin kutsuttuun ”Board of Peace” -elimeen – organisaatioon, jonka väitetään keskittyvän maailman konfliktien ratkaisemiseen. Putin ei ole vahvistanut tällaisen kutsun vastaanottamista tai siihen suostumista, ja Ukrainan johdon mukaan Venäjän jatkuvat iskut tekevät tällaisista puheista irvokkaita.

Aluekiista ratkaisematta – Venäjä vaatii lisää maata, Ukraina ei taivu

Venäjä miehittää tällä hetkellä arviolta 20 % Ukrainan kansainvälisesti tunnustetusta alueesta, mukaan lukien osia itäisestä Donbassin alueesta. Kreml vaatii Ukrainan suostumusta luopua laajoista maa-alueista, jotta rauhansopimus voisi edetä. Ukraina on kuitenkin selvästi torjunut tällaiset vaatimukset ja toistaa, ettei se hyväksy pysyvää alueluovutusta hyökkääjälle.

Ukrainan valtuuskunnan johtaja Rustem Umerov totesi ensimmäisen neuvottelupäivän jälkeen sosiaalisessa mediassa, että keskusteluissa keskityttiin ”Venäjän sodan lopettamisen parametreihin” sekä neuvotteluprosessin jatkokehykseen, jonka tavoitteena on ”arvokas ja kestävä rauha”. Umerovin sanavalinnat viittaavat siihen, että Ukraina pyrkii ratkaisuun, joka ei ainoastaan lopeta aktiivisia taisteluita, vaan myös takaa maan suvereniteetin ja turvallisuuden pitkällä aikavälillä.

Rauhanhaun ja sodan ristiriita – symboliikka myös urheilussa

Ukrainan sodan ja kansainvälisten jännitteiden vaikutus näkyy myös urheilussa ja laajemmin eurooppalaisessa julkisessa keskustelussa. Esimerkiksi jalkapallossa on nähty, miten urheilijoiden eleet ja juhlimiset ovat saaneet poliittisia tulkintoja ja synnyttäneet kiivastakin keskustelua. Hyvä esimerkki tästä on tapaus, jossa Jude Bellingham vastasi Mestarien liigassa syntyneeseen juhlimiskohuun maalituuletuksellaan. Tällaiset tilanteet osoittavat, kuinka herkkä globaali ilmapiiri on ja miten konfliktit ja niitä koskevat mielipiteet heijastuvat myös kulttuuriin ja urheiluun.

Samanlainen jännite näkyy Abu Dhabin neuvotteluissa: toisaalta etsitään tietä rauhaan, toisaalta rintamalla jatkuvat iskut siviilejä ja infrastruktuuria vastaan. Kansainvälisen yhteisön kannalta keskeinen kysymys on, voiko kestävää rauhaa rakentaa, jos toinen osapuoli jatkaa sotatoimiaan neuvottelujen rinnalla.

Ukraina korostaa, että todellinen rauhanprosessi edellyttää paitsi tulitaukoa ja joukkojen vetäytymistä myös vastuun toteutumista sotarikoksista ja hyökkäyssodasta. Siksi Kiova painottaa, että Putinin paikka on ennemmin kansainvälisen oikeuden edessä kuin minkäänlaisen rauhanneuvoston kunniapaikalla.

Ei sisällä instagram post:eja