Venäjä hakee diplomaattisia ja taloudellisia hyötyjä Iranin sodasta

Venäjän ja Iranin presidentit ovat puhuneet puhelimitse jo kahdesti viikon sisällä. Samaan aikaan, kun Yhdysvallat ja Israel jatkavat iskujaan Iraniin, Venäjän presidentti Vladimir Putin pyrkii asemoimaan itsensä kansainväliseksi rauhanvälittäjäksi.

Roolin vakuuttaminen maailmalle ei ole helppoa. Juuri Putin nimittäin määräsi vuonna 2022 täysimittaisen hyökkäyksen itsenäiseen Ukrainaan, mikä johti YK:n yleiskokouksen selkeään tuomioon hyökkäyssodan ja YK:n peruskirjan rikkomisesta.

Rauhanpuheita Iranista – jatkosotaa Ukrainassa

Samaan aikaan, kun Kreml vaatii Iranin konfliktin “nopeaa de-eskalaatiota ja poliittista ratkaisua”, Venäjä jatkaa kuluttavaa sotaa Ukrainassa. Moskovan ulkopoliittinen linja yrittää yhdistää rauhanvälittäjän roolin ja hyökkääjän aseman – viesti, jota kansainvälinen yleisö ei niele helposti.

Venäjällä ja Iranilla on niin kutsuttu “kattava strateginen kumppanuus”. Putin on tällä viikolla jälleen vakuuttanut Kremlin “horjumatonta tukea” Teheranille. Kyse ei kuitenkaan ole keskinäisestä puolustussopimuksesta, vaan joustavammasta, Venäjälle ja Iranille tilaa jättävästä järjestelystä.

Venäjä tarjoaa itseään välittäjäksi

Venäjä on tarjoutunut välittämään Iranin konfliktissa ja pyrkii näin vahvistamaan profiiliaan Persianlahden alueella ja Lähi-idässä. Kreml haluaa näyttäytyä voimakeskuksena, jolla on yhteydet sekä Iranin että Persianlahden maiden johtajiin ja joka kykenee puhumaan kaikkien kanssa.

Kremlin mukaan Putin esitti viimeisimmässä puhelinkeskustelussa Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpille “useita ajatuksia”, joiden tavoitteena on Iranin sodan nopea diplomaattinen ratkaisu. Näiden ideoiden väitetään pohjaavan Putinin yhteyksiin Persianlahden johtajiin, Iranin presidenttiin ja muiden maiden päättäjiin.

Mahdollisuus lähentyä Washingtonin kanssa

Moskova näkee Iranin sodan myös tilaisuutena syventää suhdettaan Washingtoniin. Kremlille on tärkeää säilyttää toimivat suhteet Trumpin hallintoon, jota se pitää hyödyllisenä omille sota- ja turvallisuuspoliittisille tavoitteilleen Ukrainassa.

Tämä selittää, miksi Putin on pidättäytynyt arvostelemasta Trumpia avoimesti Iranin sodan hoitamisesta. Trump puolestaan totesi puhelunsa jälkeen, että Putin “haluaa olla avuksi”. Yhdysvaltain presidentin mukaan hän sanoi Putinille: “Voisit olla vielä avuliaampi lopettamalla Ukrainan ja Venäjän välisen sodan. Se olisi todellista apua.”

Öljy, talous ja Venäjän sotakassa

Iranin sota avaa Venäjälle myös merkittäviä taloudellisia mahdollisuuksia, etenkin energiamarkkinoilla. Jyrkkä öljyn hinnannousu lisää Venäjän budjettituloja ja auttaa rahoittamaan Ukrainan sotaa pitkään, jos hinnat pysyvät korkealla.

Venäjän liittovaltion budjetti on rakennettu oletukselle, että maa vie öljyä 59 dollarin tynnyrihintaan. Viime kuukausina markkinahinta oli painunut selvästi tämän tason alle. Iranin sodan kärjistyttyä raakaöljyn hinta kuitenkin pomppasi hetkellisesti lähes 120 dollariin tynnyriltä. Vaikka hinnat ovat hieman tulleet alas, ne ovat edelleen reilusti budjetoidun 59 dollarin yläpuolella.

Trump on lisäksi vihjannut, että Yhdysvallat voisi helpottaa öljyyn liittyviä pakotteita “joidenkin maiden” osalta kompensoidakseen Iranin sodan aiheuttamaa tarjontavajetta. Jos Venäjän öljypakotteita kevennetään, seurauksena voisi olla merkittävä lisätulojen kasvu Moskovalle – ja samalla Ukrainan näkökulmasta vakava takaisku.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky onkin varoittanut, että pakotteiden helpottaminen olisi “vakava isku” Kiovalle ja vedonnut Trumpiin, ettei tämä antaisi Venäjälle taloudellista pelastusliinaa juuri silloin, kun Ukraina yrittää puolustautua.

Venäläismedia: kaksijakoinen Trump-linja

Venäjän sisäisessä mediakentässä reaktiot Iranin sotaan ja Trumpin toimintaan ovat ristiriitaisia. Kremlin virallinen linja välttää Yhdysvaltain presidentin avointa kritiikkiä, mutta osa venäläislehdistöstä hyökkää Trumpia vastaan suorasanaisesti.

Pro-Kremlin Komsomolskaja Pravda -lehti näkee tilanteessa ennen kaikkea taloudellisen mahdollisuuden. Päivän otsikko tiivisti näkemyksen: “Kallis öljy on syy perua pakotteet.” Viesti on selvä: mitä korkeampi öljyn hinta, sitä helpompi lännen on perustella pakotteiden höllentämistä omalle yleisölleen.

Toisaalla taas sensaatiolehti Moskovski Komsomolets on iskenyt suoraan Trumpiin ja Iranin sotaan. Lehden tiistain numerossa Yhdysvaltain presidenttiä kutsuttiin “rauhaa julistavaksi presidentiksi, joka on yksinkertaisesti menettänyt järkensä”. Lehti päätti arvionsa tylyyn toteamukseen: “Keisarilla ei ole vaatteita. Tai pikemminkin, ei järkeä.”

Venäjän rooli Lähi-idässä – kuva vai todellinen vaikutusvalta?

Iranin sota tarjoaa Kremlille tilaisuuden vahvistaa kuvaansa globaalina vaikuttajana. Venäjä yrittää tasapainotella Iranin, Persianlahden valtioiden, Israelin ja Yhdysvaltojen välillä esittäytyen neuvottelijana, joka voi puhua kaikille osapuolille. Samalla se hyödyntää kriisin luomaa energiamarkkinoiden epävakautta parantaakseen omaa budjettiasemaansa.

Kysymys kuitenkin kuuluu, kuinka pitkälle tämä strategia kantaa. Ukrainan sota nakertaa edelleen Venäjän kansainvälistä uskottavuutta ja tekee rauhanvälittäjän roolista vaikeasti myytävän. Silti Kreml panostaa voimakkaasti siihen, että se nähdään yhä useammin Lähi-idän ja laajemmin globaalin etelän silmissä vaihtoehtoisena voimatekijänä lännelle.

Kulttuuri ja julkisuuskuva: Borgin sisarusten esimerkki

Kansainvälisen politiikan rinnalla myös pehmeä valta ja media näkyvät yhä vahvemmin julkisessa keskustelussa. Hyvänä esimerkkinä tästä toimii suomalainen mediakenttä, jossa muun muassa Sointu Borgin ylistys Topi Borgin uudelle Yle Areenan tv-sarjalle osoittaa, miten viihde, kulttuuri ja perhesuhteet kietoutuvat osaksi laajempaa yhteiskunnallista keskustelua. Samalla tavoin Venäjä pyrkii hyödyntämään mediaa ja kulttuurisia mielikuvia rakentaakseen itsestään mielikuvaa vastuullisena toimijana – vaikka todellisuus taustalla olisi huomattavasti ristiriitaisempi.

Ei sisällä instagram post:eja