Venäläisten kiinteistökielto Suomessa: Miksi se ei riitä?
Tiistaina voimaan tullut kiinteistökielto, joka koskee Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaisia, on merkittävä askel Suomen kansallisen turvallisuuden vahvistamisessa. Tämä linjaus asettaa kansallisen turvallisuuden avoimien markkinoiden edelle ja viestii, että Suomi on valmis toimimaan tilanteissa, joissa kiinteistöjä saatetaan käyttää vaikuttamisen välineenä. Päätös on ollut odotettu ja tervetullut, mutta se ei yksin riitä poistamaan kiinteistöihin liittyviä turvallisuusriskejä.
Kielto vastaa näkyvimpään osaan ongelmaa, mutta jättää huomiotta taustalla piilevät monimutkaisemmat riskit. Vuosikymmenten aikana venäläiset ja heidän verkostonsa ovat ostaneet kiinteistöjä Suomessa vapaasti, ja tällä hetkellä omistukset ovat saattaneet siirtyä EU-maiden yritysten, ulkomaisten holding-yhtiöiden tai yksityishenkilöiden nimiin. Näiden sidonnaisuuksien tutkiminen on haastavaa, mutta välttämätöntä, jotta voidaan varmistaa, ettei venäläinen pääoma pääse strategisesti merkittäville alueille, kuten kriittisen infrastruktuurin tai puolustusvoimien kannalta herkille alueille.
Riskiä ei voida poistaa pelkästään estämällä uusia kauppoja, jos vanhojen omistusten taustoja ei tunneta tarkasti. Tästä syystä tarvitaan laajamittainen omistusten läpivalaisu ja viranomaisten järjestelmälliset tarkastukset, jotka selvittävät kiinteistöjen omistajaketjut. Tämä tarkoittaa myös ulkomaisten yritysten, väliyhtiöiden ja bulvaanien kautta kätkettyjen omistusten tutkimista.
On tärkeää, että lainsäädännöllinen kehikko mahdollistaa puuttumisen riskitapauksiin. Jos jonkin omistuksen katsotaan olevan uhka sijainnin tai taustojen vuoksi, valtion täytyy voida käyttää pakkolunastusta tai asettaa myyntipakkoja. Useat Euroopan maat ovat jo ottaneet käyttöön vastaavia toimia.
Kiinteistökielto on symbolisesti vahva, mutta ilman jatkotoimia se jää pitkälti kosmeettiseksi. On vaarallista ajatella, että ongelma on ratkaistu, kun vain sen näkyvin osa on rajattu pois. Tässä tilanteessa on tärkeää, ettei luoda väärää turvallisuuden tunnetta.
Venäläisten kiinteistöjen hallintaan liittyvien ongelmien ratkaisu ei voi jäädä pelkän symboliikan tasolle. Tarvitaan konkreettisia toimia, jotka tekevät päätöksistä aidosti vaikuttavia. Esimerkiksi kun Donald Trump vaati 10 miljardin dollarin korvauksia WSJ:ltä, oli kyseessä merkittävä oikeudellinen toimenpide, joka herätti laajaa huomiota. Samalla tavoin Suomen täytyy ryhtyä konkreettisiin toimiin turvatakseen kansallisen turvallisuuden.
Kirjoittaja Henri Vanhanen on ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija sekä Euroopan parlamentin jäsenen Mika Aaltolan erityisavustaja.
Lähde: iltalehti.fi