Voiko Trump Romuttaa Australian Sukellusvenesuunnitelmat?

Australian puolustusministeri heräsi aikaisin tällä viikolla painajaiseen – tämä painajainen on ollut uhkaamassa siitä lähtien, kun Yhdysvallat valitsi Donald Trumpin uudelleen presidentiksi marraskuussa.

Kolmivaltainen sopimus Yhdysvaltojen, Ison-Britannian ja Australian välillä, joka antaisi Australialle huipputason ydinsukellusveneteknologiaa vastineeksi lisäavusta Kiinan valvonnassa Aasia-Tyynenmeren alueella, on tarkastelun alla.

Valkoinen talo ilmoitti torstaina, että se haluaa varmistaa niin sanotun Aukus-sopimuksen olevan linjassa presidentin America First -agendan kanssa.

Washingtonin viimeisin liike kyseenalaistaa sen pitkäaikaisen ystävyyden Australian kanssa ja herättää pelkoa Down Underissa, että konfliktin kuumentuessa Australiasta saattaa tulla hylkiö ilman suurinta liittolaistaan.

”En usko, että yksikään australialainen voi tällä hetkellä tuntea, että liittolaisemme on täysin sitoutunut turvallisuuteemme”, sanoo Sam Roggeveen, Australian Lowy Instituutin turvallisuusohjelman johtaja.

Paperilla Australia on Aukus-sopimuksen selvä hyötyjä, sopimuksen arvo on 176 miljardia puntaa (239 miljardia dollaria; 368 miljardia Australian dollaria).

Sopimuksen perustana oleva teknologia kuuluu Yhdysvalloille, ja Isolla-Britannialla on se jo, yhdessä omien ydinvoimasukellusveneidensä kanssa. Mutta nämä kolme maata yhdessä suunnittelevat ja rakentavat uudet mallit, jotka parantavat nykyisiä versioita.

Australialle tämä edustaa merkittävää päivitystä sotilaskapasiteettiin. Uudet sukellusvenemallit pystyvät toimimaan kauempana ja nopeammin kuin maan nykyinen dieselmoottorilaivasto ja mahdollistavat ensi kertaa pitkän matkan iskut vihollisia vastaan.

Yhdysvalloille on iso asia jakaa puolustusteknologiansa ”kruununjalokivi” ja ei ole pikkujuttu myöskään Iso-Britannialle luovuttaa teknologisia piirustuksia.

Mutta Australian aseistaminen on historiallisesti nähty Washingtonissa ja Downing Streetillä olennaisena rauhan säilyttämiseksi Aasia-Tyynenmeren alueella, joka on kaukana heidän omista maistaan.

Sopimus allekirjoitettiin vuonna 2021, jolloin kaikilla kolmella maalla oli aivan eri johtajat – Yhdysvalloissa Joe Biden, Isossa-Britanniassa Boris Johnson ja Australiassa Scott Morrison.

Tänä päivänä, kun Trump tarkastelee maan globaaleja suhteita yhä eristäytyneemmällä linssillä, jotkut väittävät, että Yhdysvalloilla on paljon vähemmän voitettavaa sopimuksesta.

Puolustuspolitiikan alivaltiosihteeri Elbridge Colby, joka on aiemmin kritisoinut Aukus-sopimusta, johtaa Valkoisen talon tarkastelua sopimuksesta, ja Pentagonin viranomainen kertoi BBC:lle, että prosessin tarkoituksena on varmistaa, että se täyttää ”järkevät, America First -kriteerit”.

Kaksi mainittua kriteeriä ovat paljastavia. Yksi on vaatimus, että liittolaiset ”ottavat täysin osaa yhteiseen puolustukseen”. Toinen on oletettu tarve varmistaa, että Yhdysvaltojen aseala täyttää ensin maan omat tarpeet.

Trumpin hallinto on jatkuvasti ilmaissut turhautumista liittolaisiin, mukaan lukien Australia, jotka eivät heidän mielestään kanna omaa osuuttaan puolustusmenoissa.

He sanovat myös, että Yhdysvallat kamppailee tuottaakseen tarpeeksi ydinvoimalla toimivia sukellusveneitä omille joukoilleen.

”Miksi luovutamme tämän kruununjalokiven, kun tarvitsemme sitä eniten?” Colby itse sanoi viime vuonna.

Australian hallitus on kuitenkin tapansa mukaan rauhallinen.

On luonnollista, että uusi hallinto arvioi edeltäjänsä päätöksiä uudelleen, virkamiehet sanovat, huomauttaen, että myös uusi Ison-Britannian työväenhallituksen teki viime vuonna tarkastelun Aukus-sopimuksesta.

”Olen erittäin luottavainen, että tämä tulee tapahtumaan”, puolustusministeri Richard Marles sanoi sopimuksesta Australian Broadcasting Corporation (ABC):lle antamassaan haastattelussa.

Kuitenkin on varmaa, että arvio aiheuttaisi jonkin verran varhaista paniikkia Canberrassa.

”Mielestäni ahdistus on ollut erottamaton Aukuksen alusta lähtien… Itse tarkastelu ei ole hälyttävä. Se on vain kaikki muu”, Euan Graham Australian Strategic Policy Institutesta kertoo BBC:lle.

Koko Australiassa kasvaa huoli siitä, että Yhdysvaltoihin ei voida luottaa.

”[Presidentti Donald Trumpin] käyttäytyminen, näiden ensimmäisten kuukausien aikana tällä kaudella, ei uskoakseni täytä ketään tarkkailijaa luottamuksella Amerikan sitoutumisesta liittolaisiinsa”, Mr Roggeveen sanoo.

”Trump on esimerkiksi sanonut, että Ukraina on pääasiassa Euroopan ongelma, koska ne ovat eristyksissä ison, kauniin valtameren avulla. No tietysti, on myös iso, kaunis valtameri, joka erottaa Amerikan Aasiasta.”

Washingtonin aiempi päätös asettaa suuria tulleja australialaisille tuotteille tänä vuonna ei myöskään herättänyt luottamusta, kun pääministeri Anthony Albanese sanoi sen selvästi olevan ”ei ystävän teko”.

Albanese on toistaiseksi pysynyt vaiti Aukus-arviosta, luultavasti pidättäytyen hengittäen, kunnes hän saa kasvotusten tapaamisen Trumpin kanssa ensi viikon G7-huippukokouksen sivutapahtumassa Kanadassa. Tämä on keskustelu, jonka hän yhä yrittää epätoivoisesti saada Yhdysvaltain presidentin suostumaan.

Useat entiset pääministerit ovat kuitenkin kiirehtineet antamaan mielipiteensä.

Scott Morrison, konservatiivinen johtaja, joka neuvotteli Aukus-sopimuksen vuonna 2021, sanoi arvioinnin ei pitäisi olla ”ylitulkitunutta” ja nauroi ajatukselle, että toinen maa voisi täyttää Australian turvallisuustarpeet.

”Ajatus… on rehellisesti sanottuna harhainen”, hän kertoi ABC-radiolle.

Malcolm Turnbull, joka oli ranskalaisen sukellusvenekontrahdin takana, jonka Morrison dramaattisesti rikkoi Aukus-sopimuksen hyväksi, sanoi, että Australian tulee ”herätä”, tajuta, että se on ”huono sopimus”, josta Yhdysvallat voisi luopua milloin tahansa, ja tehdä muita suunnitelmia ennen kuin on liian myöhäistä.

Samaan aikaan Paul Keating, kiihkeä puolestapuhuja läheisemmille siteille Kiinaan, sanoi tämän ”voivan hyvin olla se hetki, jolloin Washington pelastaa Australian itseltään”.

”Aukus osoittautuu siksi, mitä se aina on ollut: kiireellä kyhätyksi sopimukseksi Scott Morrisonin, turhamaisten brittiläisten pöyhkeilijöiden Boris Johnsonin ja sekaisin olevan presidentti Joe Bidenin toimesta.”

Yhdysvaltojen epäröinnin tuoksu Aukuksen suhteen liittyy pitkäaikaisiin kritiikkeihin joissakin piireissä siitä, että Australia on tulossa liian riippuvaiseksi maasta.

Australiassa kolmanneksi suurin puolue, Vihreät, vaati oman puolustus- ja ulkopolitiikan selvityksen tekemistä: ”Tarvitsemme itsenäisen puolustus- ja ulkopolitiikan, joka ei vaadi meitä taipumaan yhä epävakaamman ja holtittoman Trumpin Yhdysvaltain tahtoon ja antamaan varallisuutta.”

On suuri mahdollisuus, että Yhdysvallat kääntyy muutaman viikon kuluttua ja sitoutuu uudelleen sopimukseen.

Loppujen lopuksi Australia ostaa jopa viisi ydinvoimalla toimivaa sukellusvenettä valtavalla kustannuksella, auttaen amerikkalaisia pysymään työllistettyinä. Ja Yhdysvalloilla on runsaasti aikaa – hieman alle vuosikymmen – selvittää toimitusongelmansa ja tarjota ne.

”[Yhdysvallat] hyötyy myös Aukuksen laajemmista näkökohdista – kaikki kolme osapuolta voivat yhdessä nostaa puolustusvälineiden ja -ekosysteemin yhteensopivuutta”, Mr Graham lisää.

Siitä huolimatta arvioinnin aiheuttama ahdistus suhteeseen on vaikea täysin poistaa – ja se on vain kärjistänyt erimielisyyksiä Aukuksesta Australiassa.

Mutta on myös mahdollista, että Trump haluaa kirjoittaa sopimuksen uudelleen.

”Voin helposti kuvitella tulevaisuuden, jossa emme saa Virginia-luokan veneitä”, Mr Roggeveen sanoo, viitaten väliaikaisiin sukellusveneisiin.

Tämä voisi mahdollisesti jättää Australian vanhentuvan laivastonsa varaan vielä kahdeksi vuosikymmeneksi, alttiiksi samalla kun uusia malleja suunnitellaan ja rakennetaan.

Mitä tapahtuu, jos Yhdysvallat kokonaan jättää Aukus-liittouman?

Tällä hetkellä harvat soittavat hälytyskelloja siitä.

Yleinen näkökulma on, että Yhdysvalloille Kiinan vastustaminen ja Tyynenmeren pitäminen vaikutuspiirissään on yhä ratkaisevaa.

Mr Roggeveen kuitenkin sanoo, että kun on kyse mahdollisesta konfliktista Tyynellämerellä, Yhdysvallat ei ole vuosikausiin laittanut rahojaan suunsa mukaisesti.

”Kiina on sitoutunut suurimpaan sotilaallisen voiman keräämiseen minkä tahansa maan osalta kylmän sodan jälkeen, ja Yhdysvaltojen asema Aasiassa ei ole mitenkään muuttunut”, hän sanoo.

Jos Yhdysvallat lähtee, Aukuksesta voisi tulla kiusallinen Auk – mutta voisiko Iso-Britannia realistisesti tarjota tarpeeksi, jotta Australia voisi pitää sopimuksen?

Ja jos koko homma hajoaa ja Australia jää ilman sukellusveneitä, keneen se voisi kääntyä?

Ranska tuntuu epätodennäköiseltä pelastajalta, ottaen huomioon aiemmat yhteenotot, mutta Australialla on vaihtoehtoja, Mr Roggeveen sanoo: ”Tämä ei olisi maailmanloppu Australian puolustukselle.”

Australia on ”maantieteellisesti siunattu”, hän sanoo, ja ”kohtuullisella puolustusbudjetilla ja hyvällä strategialla” voisi riittävästi pelotella Kiinaa, jopa ilman sukellusveneitä.

”On tämä sanonta, jonka kuulee silloin tällöin, että vaara on meidän kynnyksellämme. No, se on iso kynnys, jos se on totta… Peking on lähempänä Berliiniä kuin Sydneytä.”

”Australiaassa on tämä mielentukkos ja myös tämä emotionaalinen tukkos – hylkäämisen pelko, tämä ajatus, että emme voi puolustaa itseämme yksin. Mutta voimme ehdottomasti, jos on pakko.”

Lähde: bbc.com