Yhdysvallat auttaa Etelä-Koreaa rakentamaan ydinkäyttöisiä hyökkäyssukellusveneitä – mitä sopimus merkitsee?
Etelä-Korean hallitus on vahvistanut sopimuksen, jonka mukaan maa alkaa rakentaa ydinkäyttöisiä hyökkäyssukellusveneitä yhteistyössä Yhdysvaltojen kanssa. Valkoisen talon torstaina julkaisema tiedote kertoo, että Yhdysvallat on antanut virallisen hyväksynnän hankkeelle ja sitoutunut auttamaan myös yd polttoaineen hankinnassa.
Sopimus on merkittävä virstanpylväs Yhdysvaltojen ja Etelä-Korean turvallisuussuhteissa ja ajoittuu hetkeen, jolloin Korean niemimaalla kiristyvät jännitteet sekä ydinaseistetun Pohjois-Korean että yhä määrätietoisemmin laivastovoimaansa kasvattavan Kiinan kanssa.
Taloussopimus taustalla – tullit alas, investoinnit ylös
Ydinsukellusvenehanke kytkeytyy laajempaan kokonaisuuteen Yhdysvaltojen ja Etelä-Korean suhteissa. Maat sopivat jo aiemmin kuluvan vuoden aikana laajasta kauppapaketista, jonka myötä molemminpuolisia tulleja lasketaan 25 prosentista 15 prosenttiin.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump oli aikaisemmin nostanut tullit Soulin suuntaan 25 prosenttiin. Etelä-Korean presidentti Lee Jae Myung onnistui neuvottelemaan tulleja alemmaksi, kun Soul sitoutui 350 miljardin dollarin (noin 265 miljardin punnan) investointeihin Yhdysvalloissa. Paketista 200 miljardia dollaria on suoria käteissijoituksia ja 150 miljardia dollaria laivanrakennukseen.
Tähän laajempaan talous- ja turvallisuuskokonaisuuteen kytkeytyy myös ydinkäyttöisten hyökkäyssukellusveneiden rakentaminen, joka syventää maiden puolustusyhteistyötä ja käytännössä ankkuroiden Etelä-Korean entistä tiukemmin Yhdysvaltojen strategiseen leiriin Itä-Aasiassa.
Mitä sopimus sisältää – ydinkäyttöiset hyökkäyssukellusveneet
Valkoisen talon tiedotteen mukaan Yhdysvallat on ”antanut hyväksynnän Korean tasavallan ydinkäyttöisten hyökkäyssukellusveneiden rakentamiselle” ja lupaa ”tehdä tiivistä yhteistyötä hankkeen vaatimusten edistämiseksi, mukaan lukien polttoaineen hankintakanavat”.
Trump tarkensi Truth Social -alustallaan, että aluksia olisi tarkoitus rakentaa Philadelphiassa sijaitsevalla telakalla, jota operoi eteläkorealainen suurkonserni Hanwha. Etelä-Korean viranomaiset ovat kuitenkin painottaneet, että sukellusveneet tulisi rakentaa pääosin kotimaassa, jossa infrastruktuuri ja osaaminen mahdollistavat nopeamman toimitusaikataulun.
Maailmassa on tällä hetkellä vain kuusi valtiota, joilla on ydinkäyttöisiä strategisia sukellusveneitä: Yhdysvallat, Kiina, Venäjä, Iso-Britannia, Ranska ja Intia. Etelä-Korea on nousemassa tämän harvinaisen klubin uudeksi jäseneksi.
Miksi ydinkäyttöiset sukellusveneet ovat niin merkittäviä?
Etelä-Korealla on jo entuudestaan noin 20 sukellusvenettä, mutta ne ovat kaikki dieselkäyttöisiä. Diesel-sukellusveneet joutuvat nousemaan pintaan tai snorklauskorkeuteen huomattavasti useammin, mikä heikentää niiden operatiivista salassapitoa ja toimintamatkaa.
Ydinkäyttöisillä sukellusveneillä on useita etuja:
- Pidempi toiminta-aika: Ne voivat pysytellä sukelluksissa viikkoja tai jopa kuukausia.
- Pidempi kantama ja suurempi nopeus: Ydinkäyttö mahdollistaa sekä pitkän toimintamatkan että nopean liikkumisen.
- Huomattavasti parempi huomaamattomuus: Kyky operoida syvällä ja pitkään vaikeuttaa vihollisen havaitsemista.
Trump tiivisti näkemyksensä Truth Socialissa toteamalla antaneensa Etelä-Korealle luvan rakentaa ”ydinkäyttöisiä sukellusveneitä vanhanaikaisten ja paljon kömpelömpien diesel-sukellusveneiden sijaan”.
Etelä-Korea on ydinenergian suurvalta – mutta rajoitettu asepuolella
Etelä-Korea on jo pitkään ollut yksi maailman johtavista siviilikäyttöisen ydinenergian tuottajista. Maalla oli 1970-luvulla oma ydinaseohjelma, mutta se hylättiin Yhdysvaltojen painostuksen seurauksena.
Tämän seurauksena Soulin kyky rikastaa tai jälleenkäsitellä uraania on tarkasti rajattu ja suurelta osin Yhdysvaltojen valvonnassa. Etelä-Korea on täysin riippuvainen uraanin tuonnista ja teknologian vientirajoituksista. Nyt solmittu sukellusvenehanke edellyttääkin olemassa olevan ydinenergia-sopimuksen päivittämistä niin, että Yhdysvallat voi toimittaa yd polttoainetta sotilaalliseen käyttöön rajatuin ehdoin.
Tarkoitus: vastata Pohjois-Korean kasvavaan uhkaan
Uusi sukellusvenehanke on suoraan kytköksissä Pohjois-Korean kasvavaan sotilaalliseen uhkaan. Pohjois-Korea on viime vuosina edistänyt omaa ydinsukellusveneohjelmaansa ja esitteli maaliskuussa 2025 kuvia rakenteilla olevasta ydinkäyttöisestä sukellusveneestä, jonka Kim Jong Unin väitettiin tarkastaneen telakalla.
Pohjois-Korealla arvioidaan olevan jo noin 50 ydinaseen arsenaali, ja maa on tehnyt selväksi, ettei aio luopua ydinaseistaan, vaan pikemminkin kehittää niitä edelleen. Etelä-Korean presidentti Lee kertoi Trumpille APEC-huippukokouksessa, että Soul tarvitsee ydinkäyttöisiä sukellusveneitä nimenomaan vastatakseen tähän uhkaan.
Etelä-Korean puolustusministeri Ahn Gyu-back kuvaili televisiohaastattelussa ydinsukellusveneitä ”kansalliseksi ylpeydenaiheeksi” ja ”valtavaksi harppaukseksi” maan puolustuskyvyn vahvistamisessa. Hänen mukaansa ydinkäyttöisten sukellusveneiden huomaamattomuus on tekijä, joka pitää Pohjois-Korean johtajan Kim Jong Unin ”hereillä öisin”.
Asevarustelukierre Itä-Aasiassa voimistuu
Sejong-instituutin tutkija Jo Bee-yun arvioi, että Etelä-Korean päätös hankkia ydinkäyttöisiä sukellusveneitä auttaa maata pysymään mukana Itä-Aasian kiihtyvässä asevarustelukilvassa. Hänen mukaansa Pohjois-Korean ydinaseasema on jo ”kiistaton tosiasia”, ja Etelä-Korean ydinsukellusveneet ovat vain yksi vaihe laajemmassa jännitteiden nousussa alueella.
Jo korostaa, että kyseessä on ”merkittävä muutos”, joka tekee Etelä-Koreasta entistä selkeämmin alueellisen sotilaallisen toimijan. Ydinsukellusveneiden tärkein ominaisuus on hänen mukaansa nopeus ja liikkuvuus: ”Ne voivat liikkua nopeasti ja kauas, ja Etelä-Korea voi toimia yhdessä yhä useampien maiden kanssa.”
Muuttuvat voimasuhteet – symboli vai todellinen pelote?
Kaikki asiantuntijat eivät kuitenkaan näe ydinsukellusveneitä ratkaisevana pelotteena, joka täysin kääntäisi voimasuhteet Korean niemimaalla. Ydinkäyttöiset sukellusveneet ovat erittäin kalliita, ja niiden todellinen merkitys voi jäädä osittain poliittiseksi ja psykologiseksi.
Asan-instituutin tutkija Yang Uk katsoo, että sukellusveneiden tärkein rooli on vakuuttaa eteläkorealaisia äänestäjiä siitä, että hallitus reagoi Pohjois-Korean ydinuhkaan. Etelä-Korea ei käytännössä voi kehittää omaa ydinasearsenaaliaan vastatoimena, joten ydinkäyttöiset sukellusveneet nähdään keinona vahvistaa pelotetta ilman omia ydinkärkiä.
Dr. Yang varoittaa myös, että Pohjois-Korea saattaa jopa käyttää Etelä-Korean ydinsukellusveneitä tekosyynä oikeuttaakseen oman ydinaseohjelmansa jatkamisen ja laajentamisen. Tämä tekee ydinaseiden riisuntaneuvotteluista entistä vaikeampia.
Washingtonin näkökulma: paine Pohjois-Korealle ja Kiinalle
Yhdysvalloille Etelä-Korean ydinsukellusveneohjelman tukeminen on osa laajempaa strategiaa, jolla pyritään lisäämään painetta sekä Pohjois-Koreaa että Kiinaa kohtaan. Dr. Yang kuvaa tilannetta siten, että Trump on siirtänyt merkittävän osan puolustusmenoista Etelä-Korean harteille.
Etelä-Korea joutuu kasvattamaan puolustusbudjettiaan merkittävästi, ja samalla maa toimii käytännössä Yhdysvaltojen ”edustajana” alueella, painostaen Kiinaa ja Pohjois-Koreaa. Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kilpailu vaikutusvallasta Etelä-Koreassa on jatkunut vuosia, mutta viime aikoina Kiina on lisännyt laivastotoimintaansa lähellä Etelä-Korean merirajaa – samaa logiikkaa on nähty Etelä-Kiinan merellä.
Kiina suhtautuu sopimukseen erittäin kriittisesti. Kiinan Etelä-Korean-suurlähettiläs Dai Bing totesi sopimuksen julkistamisen jälkeen toivovansa, että Soul ”käsittelisi asiaa harkiten ja huomioisi kaikkien osapuolten huolenaiheet”. Hänen mukaansa Korean niemimaan ja koko alueen turvallisuustilanne on edelleen ”monimutkainen ja herkkä”.
Missä sukellusveneet rakennetaan – kiista Philadelphiasta
Trump on korostanut, että sukellusveneiden rakentaminen Philadelphiassa toisi työpaikkoja Yhdysvaltoihin. Etelä-Korean viranomaiset ovat kuitenkin kyseenalaistaneet paikallisen telakan kyvyn toteuttaa näin vaativaa hanketta.
Pääministeri Kim Min-seok totesi parlamenttikuulemisessa, että Etelä-Korean omistamalla Philadelphian telakalla ei ”ole valmiuksia” rakentaa ydinkäyttöisiä hyökkäyssukellusveneitä. Telakan omistava Hanwha ei ole vielä kommentoinut asiaa julkisesti.
Sopimuksen edetessä seuraava välttämätön vaihe on kahdenvälisen ydinenergiasopimuksen tarkistaminen niin, että Yhdysvallat voi toimittaa yd polttoainetta ja määritellä tarkat rajat sen sotilaalliselle käytölle. Tämä on herkkä kysymys paitsi alueelliselle turvallisuudelle myös ydinaseiden leviämisen estämisen (non-proliferation) kansainvälisille pelisäännöille.
Laajempi keskustelu: kuluttajakäytännöt, turvallisuus ja geopoliittinen arki
Etelä-Korean ja Yhdysvaltojen välinen ydinsukellusvenesopimus on esimerkki siitä, miten geopoliittiset ratkaisut heijastuvat talouteen, teknologiaan ja arjen tasolle asti. Suuret puolustushankkeet, kansainväliset investoinnit ja turvallisuuspoliittiset linjaukset vaikuttavat myös siihen, miten yritykset toimivat, millaisia sopimus- ja toimituskäytäntöjä ne noudattavat ja miten kuluttajien oikeuksia tulkitaan eri maissa.
Laajemmassa kontekstissa on nähty, että myös suomalaisessa keskustelussa yritysten toiminta ja asiakaspalvelu herättävät yhä enemmän huomiota. Esimerkiksi Gigantin noutokäytäntöä koskeva keskustelu ja siitä nousseet kysymykset kuvaavat, miten yksittäiset toimintamallit voivat herättää epäluottamusta ja vaatia läpinäkyvämpää päätöksentekoa – aivan kuten suurissa kansainvälisissä sopimuksissa.
Ydinsukellusvenehanke asettaa Etelä-Korean nyt geopoliittisen tasapainottelun ytimeen: maan on samanaikaisesti vahvistettava pelotettaan Pohjois-Koreaa vastaan, ylläpidettävä liittosuhdetta Yhdysvaltoihin ja hallittava suhteitaan Kiinaan. Seuraavat vuodet näyttävät, muuttuuko Etelä-Korea ydinsukellusveneiden myötä pelkästä alueellisesta toimijasta koko Indo-Tyynenmeren turvallisuusarkkitehtuurin avainpelaajaksi.
Lähde: bbc.com
