YK-asiantuntijat: Gazan ruokaturva parantunut, mutta 100 000 ihmistä elää yhä katastrofaalisissa oloissa
YK:n tukemat ruokaturva-asiantuntijat raportoivat, että ravitsemustilanne ja ruoan saatavuus Gazassa ovat parantuneet lokakuussa voimaan tulleen hauraan tulitauon jälkeen. Parannuksista huolimatta arviolta 100 000 ihmistä eli vielä viime kuussa niin sanotuissa katastrofaalisissa olosuhteissa, eli korkeimman tason ruokaturvattomuuden alla.
Taustalla IPC-luokitus ja aiemmat nälänhätävaroitukset
Elokuussa kansainvälinen Integrated Food Security Phase Classification (IPC) -järjestelmä arvioi, että noin puoli miljoonaa ihmistä – noin neljännes Gazan väestöstä – eli alueilla, joita koettelivat nälänhädän kriteerit. IPC on globaali viitekehys, jota käytetään nälkäkriisien mittaamiseen ja vakavuuden luokitteluun.
Uusimman analyysin mukaan noin kuukausi sitten noin 500 000 gazalaista kärsi edelleen hätätilan tasoisesta ruokaturvattomuudesta, ja yli 100 000 ihmistä kuului yhä korkeimpaan IPC-vaiheeseen 5 – tasoon, jota kuvataan termillä ”katastrofi” tai alueellisella tasolla ”nälänhätä”. Raportin mukaan yksikään Gazan alue ei kuitenkaan ole enää virallisesti luokiteltu varsinaiseksi nälänhätäalueeksi.
Israelin jyrkkä kritiikki raportin johtopäätöksille
Israelin ulkoministeriö tuomitsi tuoreen raportin väittäen sen olevan ”tarkoituksellisesti vääristelty” ja ettei se ”heijasta todellisuutta Gazassa”. Israelin mukaan raportti jättää huomiotta sen, kuinka paljon apua alueelle todellisuudessa kuljetetaan.
Raporttia kritisoi myös Cogat, Israelin armeijan alainen elin, joka valvoo Gazan rajanylityspaikkoja ja humanitaarisia kuljetuksia. Cogatin mukaan Gazan puolelle saapuvien ruokakuljetusten määrä ylittää sen, mitä YK itse on arvioinut tarpeelliseksi. Elin syytti IPC:tä merkittävistä puutteista tiedonkeruussa ja siitä, että se tukeutuu lähteisiin, jotka eivät Israelin mukaan kuvaa avun kokonaistasoa.
Tilanne paranee, mutta pysyy erittäin hauraana
IPC:n analyysin mukaan ruokaturva on parantunut sen jälkeen, kun tulitauko mahdollisti YK:n ja muiden avustusjärjestöjen pääsyn Gazaan ja ruokakuljetusten kasvun. Raportti kuitenkin korostaa, että tilanne on edelleen äärimmäisen hauras ja haavoittuva uusille väkivaltaisuuksille tai rajoituksille.
IPC arvioi, että akuutti aliravitsemus on yhä kriittisellä tasolla erityisesti Gazan kaupungissa, ja tilanne on vakava myös Deir al-Balahissa ja Khan Younisissa. Tulevina kuukausina olot säilynevät vakavina, mutta raportin mukaan kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien määrä voi laskea noin 1 900 henkilöön huhtikuuhun mennessä, edellyttäen ettei väkivalta uudelleen laajene.
Samalla raportti varoittaa, että jos vihollisuudet kiihtyvät uudelleen, koko Gazan kaista voi ajautua uudelleen nälänhädän partaalle. Tämä tekee tulitauon ja humanitaaristen käytävien ylläpitämisestä ratkaisevan tärkeää.
Mikä on IPC-vaihe 5 – nälänhätä ja katastrofi?
IPC-vaihe 5 on korkein taso ruokaturvattomuuden asteikolla. Kun se koskee kokonaisia alueita, käytetään termiä ”Famine” (nälänhätä), ja kun kyse on kotitalouksista tai väestöryhmistä, puhutaan ”Catastrophe” (katastrofi). Tähän luokkaan kuuluvilla ihmisillä ruoan saanti on niin rajallista, että välitön hengenvaara ja laajamittaiset kuolemat ovat todellinen riski.
Tuoreen analyysin mukaan Gazan alueilla ei enää täyty nälänhädän viralliset kriteerit, mutta satojentuhansien ihmisten tilanne on yhä hätätilatasolla, ja kymmenet tuhannet elävät edelleen katastrofaalisissa olosuhteissa ilman varmuutta seuraavasta ateriasta.
Saarto, pakolaisuus ja elinkeinojen tuho ruokakriisin ajureina
IPC:n mukaan Gazan ruokaturvakriisin keskeisiä ajureita ovat:
- Humanitaarisen pääsyn rajoitukset – avustuskuljetukset ja liikkuminen ovat tiukasti valvottuja ja usein estettyjä.
- Laajamittainen pakolaisuus – yli 730 000 ihmistä on joutunut jättämään kotinsa ja elää väliaikaisissa majoituksissa tai ylikansoitetuilla alueilla.
- Elinkeinojen romahtaminen – raportin mukaan yli 96 % Gazan viljelysmaasta on tuhoutunut tai pääsy sinne on estynyt, mikä tekee omavaraisesta ruoantuotannosta lähes mahdotonta.
Israel määräsi täyden saarron Gazaan maaliskuun alussa tämän vuoden aikana, estäen avun ja tavaroiden toimitukset lähes kokonaan. Saartoa lievennettiin toukokuussa, kun kansainvälinen paine kasvoi ja keskustelut Hamasin hallussa olevien panttivankien vapauttamisesta etenivät.
Cogatin mukaan IPC ei ollut ennen tämän raportin julkaisua ollut riittävästi yhteydessä Yhdysvaltoihin tai Israeliin, vaan se vahvisti vääristynyttä narratiivia, joka perustuu osittain Hamasin välittämiin tietoihin. Israel kiisti myös väitteet, joiden mukaan se estäisi talvi- ja lääkintätarvikkeiden saapumisen Gazaan tai että juomavedestä olisi akuuttia pulaa.
Rauhanprosessin toinen vaihe ja poliittinen tausta
Israelin pääministeri Benjamin Netanyahu totesi aiemmin joulukuussa, että Yhdysvaltojen välittämän rauhensuunnitelman toisen vaiheen toteutuminen on lähellä, mutta keskeisiä kiistakysymyksiä on yhä ratkaisematta. Tähän vaiheeseen kuuluisi Israelin joukkojen vetäytyminen kauemmas Gazan sisäosista sekä Hamasin aseistariisunta.
Poliittinen epävarmuus, neuvottelujen hitaus ja syvä epäluottamus osapuolten välillä ylläpitävät epävarmuutta, joka vaikeuttaa myös pitkän aikavälin humanitaarisen suunnittelun ja jälleenrakennuksen aloittamista.
YK:n järjestöt: kriittinen, mutta ei enää nälänhätä
Palestiinalaispakolaisista vastaava YK-järjestö Unrwa korosti, että vaikka IPC:n mukaan Gaza ei enää täytä nälänhädän kriteerejä, kokonaiskuva on yhä äärimmäisen vakava. Järjestön lausunnossa todettiin, että ”Gazan kaistan yleiset elinolot ovat edelleen katastrofaaliset, ja talviolosuhteet pahentavat tilannetta entisestään”.
Unrwa vaatii jatkuvaa, laajennettua ja ennustettavaa humanitaarista ja kaupallista pääsyä alueelle. Ilman tätä ruoan, veden, lääkkeiden ja perushygienian turvaaminen jää tilapäisten helpotusten varaan, eikä kestävä toipuminen ole mahdollista.
Kansainvälisen keskustelun laajempi konteksti
Gazan ruokaturvakriisi kytkeytyy osaksi laajempaa kansainvälistä keskustelua siitä, miten konfliktialueiden siviilejä suojellaan ja miten humanitaarinen oikeus toteutuu käytännössä. Samanlaisia kiistoja on nähty myös yritysmaailmassa ja kansainvälisessä politiikassa, kun ylikansalliset toimijat ja kansalaisjärjestöt kiistelevät vastuusta ja vallankäytöstä – tästä esimerkkinä muun muassa Ben & Jerry’s -yhtiön ympärillä kärjistynyt kiista yhtiön poliittisista linjauksista ja vallanvaihdosta sen hallituksessa.
Gazan tilanne muistuttaa, että ruoka, vesi ja terveydenhuolto ovat ennen kaikkea poliittisia kysymyksiä: ne riippuvat rajoista, saarroista, sopimuksista ja siitä, kenellä on valta päättää, mitä kuormia päästetään läpi ja minne.
Ei sisällä instagram post:eja
