Zelensky: Yhdysvallat haluaa Venäjän ja Ukrainan sodan päättyvän kesäkuuhun mennessä

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky kertoo, että Yhdysvallat painostaa Venäjää ja Ukrainaa lopettamaan sodan viimeistään kesäkuuhun mennessä. Hänen mukaansa Washington on kutsunut molempien maiden neuvotteluvaltuuskunnat rauhanneuvotteluihin Yhdysvaltoihin jo ensi viikolla.

“Amerikka ehdotti ensimmäistä kertaa, että kaksi neuvottelutiimiä – Ukraina ja Venäjä – tapaisivat Yhdysvalloissa, todennäköisesti Miamissa, viikon kuluttua. Vahvistimme osallistumisemme”, Zelensky sanoi.

Yhdysvaltain tai Venäjän viranomaiset eivät ole vielä kommentoineet kutsua julkisesti. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on kuitenkin koko toisen virkakautensa ajan pyrkinyt näkyvästi kohti sodan lopettamista ja nopeaa rauhanratkaisua.

Rauhaneuvottelut ja paine alueellisiin myönnytyksiin

Zelensky kuvaili lauantaina toimittajille Yhdysvaltain välityksellä järjestettyjen toisen kierroksen rauhanneuvottelujen kulkua Abu Dhabissa. Neuvottelukierros päättyi perjantaina ilman läpimurtoa, ja presidentin mukaan “vaikeat kysymykset pysyivät vaikeina”.

Erityisen kiistanalaisia ovat mahdolliset alueelliset myönnytykset, joihin Ukraina on kansainvälisen ja alueellisen paineen alla. Zelensky korosti, ettei Ukraina ole valmis hyväksymään ratkaisuja, jotka kyseenalaistaisivat maan alueellisen koskemattomuuden tai antautuisivat Venäjän vaatimuksille pysyvistä alueluovutuksista.

Ensimmäistä kertaa neuvotteluissa keskusteltiin myös mahdollisuudesta järjestää kolmiosainen huippukokous, jossa mukana olisivat itse maiden johtajat, eivät vain heidän edustajansa. Zelensky kuitenkin painotti, että tällainen johtajatason tapaaminen vaatii ensin huolelliset valmistelut ja konkreettisen pohjan, jotta se ei jäisi pelkäksi symboliseksi eleeksi.

Yhdysvaltain aikataulupaine: rauha ennen kesää

Kysyttäessä, onko rauhansopimukselle asetettu määräaikaa, Zelensky kertoi amerikkalaisten viestineen, että he haluavat “tehdä kaiken valmiiksi kesäkuuhun mennessä”.

“Miksi ennen tätä kesää?” Zelensky pohti. “Ymmärrämme, että Yhdysvaltojen sisäpoliittiset kysymykset vaikuttavat asiaan.” Hän ei kuitenkaan tarkentanut, mihin tarkalleen viittasi. On laajasti arvioitu, että Yhdysvaltain vaalikalenteri ja sisäpoliittinen paine vaikuttavat siihen, kuinka voimakkaasti Washington haluaa nopeuttaa rauhanprosessia.

Venäjän uudet iskut energiajärjestelmää vastaan

Samaan aikaan kun diplomatia jatkuu, Venäjä jatkaa laajamittaisia hyökkäyksiä Ukrainan energia-infrastruktuuriin. Iskut ovat aiheuttaneet laajoja sähkökatkoja keskellä ankaraa pakkaskautta.

“Venäläiset rikolliset toteuttivat jälleen massiivisen hyökkäyksen Ukrainan energiainfrastruktuuria vastaan”, Ukrainan energiaministeri Denys Shmyhal kirjoitti Telegramissa.

Shmyhalin mukaan hyökkäysten kohteena olivat muun muassa sähköasemien muuntajat ja ilmajohdot, jotka “muodostavat Ukrainan sähköverkon selkärangan”. Myös useita voimalaitoksia iskettiin, mikä heikensi merkittävästi maan kykyä tuottaa ja jakaa sähköä.

Valtion omistama sähköverkkoyhtiö Ukrenergo ilmoitti, että “sähköjärjestelmän vajaus on kasvanut merkittävästi” uusimpien hyökkäysten seurauksena. Hätäapuna Ukraina on pyytänyt naapurimaalta Puolalta lisäsähköä tasapainottamaan verkkoa.

Satoja drooneja ja kymmeniä ohjuksia – useita alueita vailla sähköä

Zelensky kertoi sosiaalisessa mediassa, että perjantain ja lauantain välisenä yönä toteutettuun iskuun osallistui yli 400 droonia ja 40 ohjusta. Ukrainan ilmatorjunta onnistui pudottamaan valtaosan niistä, mutta kaikkia hyökkäyksiä ei saatu torjuttua.

“Pääasialliset kohteet olivat sähköverkko, tuotantolaitokset ja jakelusähköasemat”, presidentti kuvasi. Vahinkoja raportoitiin ainakin neljällä eri alueella.

Länsi-Ukrainassa, Lvivin alueella, Dobrotvirin voimalaitos joutui hyökkäyksen kohteeksi ja tuhannet ihmiset jäivät ilman sähköä, aluejohtaja Maksym Kozytskyin mukaan. Vähintään 6 000 ihmistä oli ilman sähköä vuorottelevien, tuntikohtaisten sähkökatkojen vuoksi.

Myös Burshtynin voimalaitos Ivano-Frankivskin alueella vaurioitui iskuissa. Yksityinen energiayhtiö DTEK, joka operoi molempia laitoksia, kertoi, että kyseessä oli jo kymmenes “massahyökkäys” sen lämpövoimalaitoksia vastaan lokakuusta 2025 lähtien.

“Yhteensä DTEK:n lämpövoimalaitoksia on isketty yli 220 kertaa täysimittaisen hyökkäyssodan alkamisen jälkeen”, yhtiö muistutti Telegramissa.

Siviiliuhreja ja inhimillistä hätää koko maassa

Viimeaikaiset iskut ovat aiheuttaneet myös siviiliuhreja. Rivnen alueella yksi ihminen sai surmansa ja useita loukkaantui Zaporižžjan alueella. Rivnen kuvernööri Oleksandr Koval kertoi, että iskuissa vaurioitui myös asuinrakennuksia ja “kriittistä infrastruktuuria”.

Kiovassa asukkaat hakeutuivat jälleen suojaan metrotunneleihin ilmavaroitusten soidessa. Reutersille puhunut Oksana Kykhtenko kuvasi arkea sodan keskellä: “He [venäläiset] pakottavat meidät elämään epäinhimillisissä oloissa. Ilman lämmitystä, ilman sähköä.”

Drooni-isku Yahotynin kaupungissa, noin 100 kilometrin päässä Kiovasta, sytytti tulipalon varastokompleksissa, Ukrainan pelastuspalvelu kertoi.

Ukraina iskee takaisin Venäjälle

Ukraina on samalla jatkanut omia pitkän kantaman iskujaan Venäjän alueelle. Ukrainan turvallisuuslähteisiin viitaten useat mediat kertoivat, että maan joukot iskivät ohjuspolttoaineen komponentteja valmistavaan tehtaaseen Venäjän Tverin alueella. Venäjä ei ole toistaiseksi kommentoinut näitä iskuja.

Moskova uusi laajat iskut Ukrainan energiaverkkoa vastaan kuluneen viikon maanantaina, noin viikon tauon jälkeen. Tauko oli Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin pyyntöä noudattaen sovittu, jotta Ukrainan väestö ei joutuisi äärimmäisen kylmän keskellä täydelliseen energiakriisiin.

DTEK:n mukaan uusin ohjus- ja drooni-isku oli “vuoden tähän mennessä voimakkain” energiajärjestelmään kohdistunut hyökkäys.

Zelensky korosti viestipalvelu X:ssä, että “Moskovalta on riistettävä mahdollisuus käyttää kylmää vipuvartena Ukrainaa vastaan”. Hänen mukaansa Venäjän strategiana on murtaa maan vastarinta kohdistamalla iskuja nimenomaan siviiliyhteiskunnan selviytymiskykyyn.

Rauhanneuvottelujen tulevaisuus ja Venäjän syytökset

Venäjä on syyttänyt Kiovaa siitä, ettei se ole aidosti sitoutunut kestävän rauhan etsimiseen. Ulkoministeri Sergei Lavrov väitti perjantaina, että korkean tason venäläiskenraaliin kohdistunut ampumavälikohtaus oli Ukrainan järjestämä ja tähtäsi “neuvotteluprosessin horjuttamiseen”. Tapahtuman taustoista ja tekijöistä ei ole vielä varmaa tietoa.

Lavrovin lausunnot heijastavat Venäjän pyrkimystä siirtää vastuu neuvottelujen vaikeuksista Ukrainan niskoille samaan aikaan, kun Moskova jatkaa laajamittaisia sotatoimia ja iskuja siviilikohteisiin.

Sodan inhimillinen hinta nousee jatkuvasti

Zelensky kertoi aiemmin viikolla, että helmikuussa 2022 alkaneessa täysimittaisessa hyökkäyssodassa on kuollut noin 55 000 ukrainalaissotilasta. Luku on järkyttävä osoitus sodan inhimillisestä hinnasta Ukrainalle.

BBC on omissa selvityksissään pystynyt vahvistamaan lähes 160 000 Venäjän puolella sotineen henkilön nimen, jotka ovat saaneet surmansa Ukrainassa. Todellinen kokonaismäärä voi olla merkittävästi suurempi, mutta vahvistetut luvut kertovat jo nyt sodan massiivisesta mittakaavasta.

Kansainvälinen konteksti ja väkivallan jatkumo

Ukrainan sodan rinnalla maailmalla on nähty muitakin järkyttäviä väkivallantekoja, joissa entiset ammattisotilaat tai urheilijat ovat syyllistyneet vakaviin rikoksiin. Esimerkiksi Yhdysvaltain entiseen ammattilaisjalkapalloilijaan liittyvä tapaus, jossa entinen NFL-pelaaja Darron Lee on syytettynä tyttöystävänsä murhasta Tennesseessä, muistuttaa, kuinka väkivalta ja trauma voivat purkautua myös sodan ulkopuolella. Nämä tapaukset korostavat tarvetta kokonaisvaltaiselle turvallisuus- ja sosiaalipolitiikalle, joka huomioi niin aseellisten konfliktien seuraukset kuin yksilötason tragediat.

Loppujen lopuksi Yhdysvaltojen tavoite saada Venäjän ja Ukrainan sota päätökseen kesäkuuhun mennessä heijastaa sekä humanitaarista huolta että geopoliittista ja sisäpoliittista laskelmointia. Se, riittääkö aika kestävän ja oikeudenmukaisen rauhan rakentamiseen, riippuu seuraavien kuukausien neuvotteluprosessista, rintamatilanteesta ja siitä, kuinka valmiita osapuolet ovat todellisiin kompromisseihin ilman, että Ukrainan suvereniteetti ja turvallisuus vaarantuvat.

Ei sisällä instagram post:eja