Kemi Badenoch: Energiaverot alas ennen suorien tukien maksamista kotitalouksille

Britannian konservatiivipuolueen johtaja Kemi Badenoch katsoo, että hallituksen tulisi ensisijaisesti laskea veroja energiakuluista ennen kuin se harkitsee uusia tukipaketteja tai suoria rahansiirtoja kotitalouksille. Hänen mukaansa jokainen kotitalouksille maksettava hätäraha näkyy lopulta korkeampina veroina tai muina taloudellisina kustannuksina.

Energiatuen muoto jakaa mielipiteitä

Badenoch kertoi BBC:n Sunday with Laura Kuenssberg -ohjelmassa, että suorat maksut kotitalouksille olisivat mahdollisia vain merkittävällä hinnalla veronmaksajille. Hän ei kuitenkaan sulkenut niitä kokonaan pois, jos energialaskut nousisivat jyrkästi esimerkiksi kansainvälisen kriisin seurauksena.

Valtiovarainministeri Rachel Reeves on jo aiemmin luvannut, että hallitus tukee ”eniten apua tarvitsevia”, jos energialaskut karkaisivat käsistä Yhdysvaltojen, Israelin ja Iranin välisen konfliktin seurauksena. Badenochin mukaan hallituksen ei kuitenkaan tulisi rajata apuaan vain tukia saaviin, vaan keventää energiaveroja kaikille.

Hormuzin salmi nostaa energian maailmanmarkkinahintoja

Energiamarkkinoiden epävarmuuden taustalla on erityisesti Iranin toiminta Hormuzin salmessa, joka on yksi maailman vilkkaimmista öljyn ja kaasun merikuljetusreiteistä. Iran on käytännössä estänyt liikennettä salmessa, mikä on nostanut tukkumarkkinoiden öljyn ja maakaasun hintoja.

Englannissa, Skotlannissa ja Walesissa miljoonien kotitalouksien energialaskujen on määrä laskea kolmen kuukauden ajaksi huhtikuusta alkaen, kun sääntelyviranomainen Ofgem päivittää hintakattonsa. Konfliktin pitkittyessä hintojen odotetaan kuitenkin jälleen nousevan myöhempinä kuukausina.

Konservatiivien linja: veronalennuksia ennen bailouteja

Kysyttäessä, kenelle tuen tulisi ensisijaisesti kohdistua, Badenoch sanoi haluavansa, että hallitus ”ottaa taakan pois kaikkien harteilta” alentamalla veroja energialaskuista. Hän arvosteli nykyhallitusta siitä, että se hänen mielestään asettaa etusijalle sosiaalietuuksia saavat ja nostaa samalla veroja kaikilta muilta.

Konservatiivit ovat jo luvanneet poistaa vihreät lisämaksut energiakuluista, kuten Renewable Obligations Certificate -maksun ja hiiliveron (Carbon Tax), joilla rahoitetaan uusiutuvan energian hankkeita. Badenochin mielestä ensin pitäisi purkaa verojen ja maksujen kerrostumaa ennen kuin turvaudutaan uusiin tukipaketteihin.

Hän kuitenkin täsmensi, ettei ”sulje mitään pois”, mutta korosti: ”Aloitetaan ottamalla verot pois laskuista. Ei pidä teeskennellä, etteivät valtavat bailout-paketit tulisi ilman hintaa.”

Pandemia ja Ukrainan sota varoittavina esimerkkeinä

Badenoch muistutti koronapandemian aikaisista tukitoimista, jolloin kotitalouksia ja yrityksiä tuettiin massiivisilla valtion interventioilla. Hänen mukaansa näillä päätöksillä oli suora yhteys myöhempään korkotason jyrkkään nousuun, mikä lisäsi velanhoitokuluja sekä valtiolle että kansalaisille.

Myös Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaan jälkeen hallitus tarjosi universaalia tukea energialaskuihin pääministeri Liz Trussin kaudella. Nykyinen hallitus on kuitenkin viestinyt, ettei vastaavaa koko väestöä kattavaa tukea ole tällä kertaa luvassa, vaan apu pyritään kohdentamaan tiukemmin.

Hallitus varovainen velan, inflaation ja korkojen kanssa

Valtiovarainministeri Rachel Reeves on korostanut, että mahdolliset uudet tukipaketit rajataan tiukasti valtion lainanottosääntöjen puitteisiin. Tavoitteena on pitää inflaatio ja korot mahdollisimman matalina. Laaja, kaikille jaettava tuki voisi hänen mukaansa lisätä inflaatiopainetta ja pakottaa keskuspankin pitämään korot korkeammalla pidempään.

Oppositiopuolueet vaativat laajempaa tukea

Liberaalidemokraattien puheenjohtaja Sir Ed Davey on esittänyt, että hallituksen tulisi tarjota universaalia apua energialaskuihin, ei vain kaikkein pienituloisimmille. Puolueen energianhuoltovastaava Pippa Heylings varoitti, että hallitus ”ei voi yksinkertaisesti sivuuttaa miljoonia perheitä, jotka eivät saa tukia mutta elävät jo nyt toimeentulokriisissä”.

Vihreä puolue on puolestaan vaatinut, että hallitus takaisi energialaskujen pysyvän ennallaan heinäkuussa, jolloin Ofgemin seuraava hintakaton päivitys astuu voimaan. Reform UK -puolue on luvannut, että se poistaisi sekä arvonlisäveron että vihreät lisämaksut kotitalouksien energialaskuista, jos puolue nousisi valtaan.

Kiista Pohjanmeren öljystä ja kaasusta

Konservatiivit ovat vaatineet hallitusta maksimoimaan kotimaisen öljyn ja kaasun tuotannon Pohjanmerellä sekä lopettamaan windfall-veron energiayhtiöiden ylimääräisistä voitoista. Badenoch myönsi, ettei Pohjanmeren porausten lisääminen laskisi suoraan kotitalouksien nykyisiä energialaskuja, mutta hänen mukaansa niistä saatavat voitot ja verotulot voitaisiin käyttää laskujen tukemiseen tulevaisuudessa.

Nykyhallitus on kieltänyt uudet lisenssit uusille öljy- ja kaasukentille Pohjanmerellä, mutta on samalla myöntänyt, että fossiiliset polttoaineet pysyvät osana Britannian energiamixiä vielä useiden vuosien ajan. Koulutusministeri Bridget Phillipson puolusti linjaa ”pragmaattisena” ja painotti, että maan on vähitellen irtauduttava fossiiliriippuvuudesta ja investoitava enemmän kotimaiseen, uusiutuvaan energiaan.

Reform UK: syyttävä sormi konservatiivien suuntaan

Reform UK -puolueen edustaja Zia Yusuf muistutti, että juuri aiemmat konservatiivihallitukset nostivat veroja Pohjanmeren porauksesta ja toivat energiaveroihin lisää vihreitä maksuja. Hänen mukaansa konservatiivit toimivat kuin ”häikäilemättömät tuhopolttajat, jotka 14 vuoden jälkeen tarjoavat rakentavansa talosi uudelleen sen jälkeen, kun ovat itse polttaneet sen maan tasalle”.

Energiapolitiikka osana laajempaa talous- ja turvallisuuskeskustelua

Britannian energiapolitiikasta on tullut yksi keskeisistä poliittisista kiistakysymyksistä, jossa talous, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja kansallinen turvallisuus kietoutuvat yhteen. Keskustelu muistuttaa siitä, miten herkkiä energiamarkkinat ovat geopoliittisille jännitteille ja miten nopeasti kotitalouksien laskut voivat nousta kansainvälisten kriisien seurauksena.

Samankaltaisia pohdintoja käydään myös muualla Euroopassa urheilun ja talouden puolella, kun esimerkiksi Real Madridin kaltaiset suurseurat joutuvat tasapainottelemaan talouden, investointien ja tuloksentekokyvyn välillä. Tässä yhteydessä on kiinnostavaa, miten Alvaro Arbeloan johtama muutos Real Madridissa on saanut seuran tähdet loistamaan ja koko joukkueen toimimaan taloudellisesti ja urheilullisesti entistä tehokkaammin, mikä heijastaa laajempaa tarvetta pitkäjänteiseen strategiseen ajatteluun myös energiapolitiikassa.

Energiakriisin mahdollinen uusi aalto pakottaa Britannian päättäjät valitsemaan, painotetaanko veronalennuksia, kohdennettuja tukia vai laajaa universaalia apua – samalla kun velka, inflaatio ja pitkän aikavälin ilmastotavoitteet asettavat tiukat reunaehdot kaikille päätöksille.

Ei sisällä instagram post:eja