Artemis II -astronautit rikkoivat ennätyksen historiallisen Kuun ohilennon aikana
Nasan Artemis II -lennolla olevat neljä astronauttia ovat matkalla takaisin Maahan dramaattisen Kuun ohilennon jälkeen. Ohilennon aikana miehistö matkusti kauemmas Maasta kuin yksikään ihminen aiemmin ja testasi tulevien kuulaskujen kannalta ratkaisevaa Orion-avaruusalusta äärirajoilleen.
40 minuuttia täydellistä radiosummaa Kuun takana
Suunnitellun lentoradan mukaisesti Orion-alus katosi noin 40 minuutiksi Kuun taakse, jolloin kaikki radio- ja laser-yhteydet Maahan katkesivat. Tämä niin sanottu loss of signal -vaihe oli hermoja raastava hetki lennonjohtoinsinööreille sekä astronauttien läheisille.
Yhteyden palauduttua astronautti Christina Koch kuvasi tunnelmaa yksinkertaisella, mutta paljonpuhuvalla lauseella: ”On niin hienoa kuulla Maa taas.” Hänen äänensä crackle-lähetys toi monille mieleen Apollo-aikakauden legendaariset välähdykset suorasta avaruusviestinnästä.
Ennätyksellinen etäisyys: pidemmälle kuin Apollo 13
Artemis II -lennon Orion-alus rikkoi ihmisen kulkeman etäisyyden ennätyksen maanantaina klo 13.56 EDT (18.56 Suomen aikaa). Se ohitti Apollo 13 -lennon vuodesta 1970 asti voimassa olleen ennätyksen, 248 655 mailia (noin 400 000 km) Maasta.
Kanadalainen astronautti Jeremy Hansen korosti saavutuksen olevan ennen kaikkea kunnianosoitus aiemmille sukupolville:
”Kun ylitämme etäisyyden, jonne ihmiset ovat koskaan Maasta matkustaneet, teemme sen kunnioittaaksemme edeltäjiemme poikkeuksellisia ponnistuksia ja saavutuksia miehitetyssä avaruustutkimuksessa.”
Kuun pimennys ja ainutlaatuinen näkymä Auringon koronaan
Heti yhteyden palauduttua alus sukelsi vain muutaman tuhannen mailin päähän Kuun pinnasta. Tällä etapilla miehistö todisti harvinaisen näytelmän: täydellisen auringonpimennyksen Kuun perspektiivistä katsottuna, kun Kuu peitti Auringon valon.
Noin klo 20.35 (01.35 Suomen aikaa tiistaina) Auringon kiekko alkoi muuttua kapselin ikkunoista katsottuna Kuun kulkiessa sen eteen. Lopulta näkyviin jäi vain Auringon hohtava ulompi kaasukehä, korona, joka normaalisti hukkuu Auringon kirkkauteen.
Lennon pilotti Victor Glover kuvasi näkyä vaikuttuneena: ”On hämmästyttävää, miten kirkas auringonlaskun raja vielä on, ja samalla Maasta heijastuva valo näkyy edelleen selvästi.”
Ihmiskunnan ensimmäiset katseet Kuun kaukokuun uusiin alueisiin
Artemis II -lento ei sisällä laskeutumista Kuuhun, vaan ohilennon Kuun niin sanotun kaukokuun eli Maahan näkymättömän puolen ympäri. Vaikka satelliitit ovat kuvanneet Kuun kääntöpuolta jo vuosikymmeniä, astronautit pääsivät nyt ensimmäisinä ihmiskunnan edustajina näkemään joitain sen alueita omin silmin.
He tarkkailivat valtavia törmäyskraattereita, laavatasankoja ja hienovaraisia väri- ja sävyerotuksia, joita ei aina saada kiinni pelkästä kamerakuvasta. Nasan ohjeistuksen mukaan miehistö ei ainoastaan kuvannut näkymiä digitaalikameroilla, vaan teki myös luonnospiirroksia ja äänitti omia sanallisia havaintojaan.
Herkät ihmisaistit täydentävät tieteellistä dataa
Nasan Kuun tutkimuksen tieteellinen johtaja, tohtori Kelsey Young, kertoi BBC:lle, että koulutettu ihmissilmä voi havaita Kuun pinnan sävyissä ja rakenteissa vivahteita, joita kamerat eivät aina erota.
”Ihmisen silmät ja aivot ovat erittäin herkkiä hienovaraisille muutoksille värissä, tekstuurissa ja muissa pintapiirteissä”, Young sanoi. Mitä kauemmin astronautit tuijottavat samaa maisemaa läheltä, sitä paremmin he havaitsevat pieniä eroja kiviaineksessa ja maastomuodoissa, erityisesti Kuun kääntöpuolella.
Tunteikas hetki: kunnianosoitus edesmenneelle puolisolle
Lennon aikana Jeremy Hansen pyysi Nasan lennonjohtoa nimeämään kaksi heidän havaitsemaansa kraatteria. Toinen sai nimen Integrity – sama nimi, jonka astronautit olivat antaneet Orion-kapselilleen.
Toisen kraatterin Hansen toivoi nimettävän komentaja Reid Wisemanin edesmenneen puolison Carrollin mukaan. Carroll Wiseman kuoli syöpään vuonna 2020, ja pyyntö oli miehistölle vahvasti tunteikas hetki.
”Aloitimme tämän matkan vuosia sitten… ja menetimme rakkaan ihmisen. Kuun pinnalla on paikka, josta tietyissä Kuun kierron vaiheissa voimme nähdä tämän kohteen Maasta käsin”, Hansen sanoi ääni murtuen. Heti tämän jälkeen kapselin livelähetyksessä nähtiin miehistön halaavan toisiaan hiljaisessa, mutta puhuttelevaan hetken jakamisessa.
Huippuluokan kuvauskalusto tallentaa Kuun maisemat
Miehistöllä oli mukanaan laaja kuvauskalusto, jonka avulla Kuun ohilento dokumentoitiin yksityiskohtaisesti. Varustukseen sisältyi kaksi ammattitason digijärjestelmäkameraa: toinen laajakulmaobjektiivilla koko näkymän tallentamiseen ja toinen tehokkaalla teleobjektiivilla kraatterien ja pienempien yksityiskohtien lähikuvia varten.
Lisäksi mukana oli peilitön kamera ”ihmissilmän perspektiivin” kaltaisten kuvien ottamiseen. Orionin neljän aurinkopaneelisiiven kärkiin kiinnitetyt pienet, kestävät videokamerat kuvasivat jatkuvaa, tasaista näkymää Kuun kraatteroidusta pinnasta, kun alus liukui sen yli. Jokaisella astronautilla oli myös älypuhelin arjen dokumentointiin kapselin sisällä.
Nasan mukaan merkittävä osa kuvamateriaalista julkaistaan joko myöhemmin lennon aikana tai aluksen palattua Maahan.
Radiosumma ja viesti Maahan: ”Näemme teidät puolella toisella”
Yksi lennon jännittävimmistä vaiheista koettiin, kun Orion katosi Kuun massan taakse ja kaikki yhteydet Maahan katkesivat. Ennen radiosumman alkua pilotti Victor Glover lähetti liikutetun viestin Maahan:
”Kun valmistaudumme poistumaan radioviestinnän kantamasta, tunnemme silti rakkautenne Maasta. Teille kaikille siellä ja Maata kiertävillä: me rakastamme teitä, täältä Kuusta. Näemme teidät puolella toisella.”
Noin 40 minuutin ajan lennonjohto, astronauttien ystävät ja perheet sekä miljoonat livelähetystä seuranneet odottivat kellon tikittäessä hetkeä, jolloin signaalin oli määrä palata. Kun yhteys lopulta palautui, seurasi lyhyt hiljaisuus ennen kuin Christina Kochin ääni kaikui lennonjohdossa.
Hän kuvasi tulevaisuuden avaruusvisioita vaikuttavilla sanoilla: ”Me tutkimme. Me rakennamme aluksia. Me palaamme. Me rakennamme tieteellisiä tukikohtia. Me ajamme mönkijöillä, teemme radioastronomiaa, perustamme yrityksiä. Vahvistamme teollisuutta, inspiroimme. Mutta lopulta valitsemme aina Maan. Valitsemme aina toisemme.”
Artemis II: ponnahduslauta Kuun tukikohdille ja matkalle Marsiin
Nasan kannalta niin kutsuttu ”Kuun päivä” ei ollut pelkkää näyttävää avaruusteatteria. Artemis II on ennen kaikkea laaja testi siitä, kuinka Orion-alus ja sen järjestelmät toimivat tulevia, huomattavasti vaativampia tehtäviä varten.
Sensoreilla seurattiin muun muassa sitä, miten aluksen teho- ja lämpöjärjestelmät suoriutuivat lähes tunnin ajasta ilman suoraa auringonvaloa sekä nopeista lämpötilan vaihteluista auringonpimennyksen aikana. Orion teki lähimmän ohilenton Kuun pinnasta, selviytyi eristyksestä radiosumman aikana, todisti pimennyksen avaruuden pimeydessä ja käytti Kuun painovoimaa radan kääntämiseen takaisin kohti Maata.
Artemis II on miehitetty koelento, joka pohjustaa Nasan tavoitetta laskeutua Kuuhun ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1972 ja rakentaa pysyviä tutkimus- ja tukikohtia Kuun pinnalle. Pitkällä aikavälillä Artemis-ohjelma nähdään askeleena kohti miehitettyjä lentoja Marsiin.
Seuraava haaste: tulikuuma paluu Maan ilmakehään
Ohilennon jälkeen edessä on useamman päivän mittainen rauhallisempi vaihe, jossa miehistö tekee järjestelmätarkistuksia ja tieteellisiä kokeita. Lopullinen koitos odottaa kuitenkin paluumatkalla: lähes 25 000 mailin tuntinopeudella tapahtuva ilmakehään paluu ja laskuvarjoavusteinen mereenlaskeutuminen Tyynellämerellä.
Tämä vaihe testaa Orion-kapselin lämpökilpeä ja pelastusjärjestelmiä äärimmäisissä olosuhteissa. Onnistunut paluu on avain siihen, että tulevat Artemis-lennot voivat turvallisesti viedä astronautteja Kuun pinnalle ja takaisin.
Avaruus, nuoret ja teknologian varjopuolet
Kun ihmiskunta ottaa uusia harppauksia avaruudessa, teknologian kehitys näkyy myös maanpinnalla – sekä hyvänä että pahana. Samalla kun Nasa rakentaa tulevaisuutta Kuussa ja suunnittelee lentoja Marsiin, monet maat kamppailevat nuorten lisääntyvän väkivallan ja verkossa tapahtuvan rikollisuuden kanssa.
Esimerkiksi Suomessa on herättänyt huolta se, miten alaikäiset ovat alkaneet hyödyntää verkkoa järjestelmälliseen välinekauppaan. Siitä kertoo muun muassa tapaus, jossa lapset pyörittävät veitsikauppaa verkossa lähes samalla logiikalla kuin vaatekauppaa, ja ministeri varoittaa uudesta rikollisuuden aallosta. Avaruuden valloitus ja digitaalinen arki muistuttavat, että teknologia itsessään on neutraali – ratkaisevaa on, miten me aikuisina, päättäjinä ja kasvattajina ohjaamme sen käyttöä.
Ei sisällä instagram post:eja
