Bondin epäilty ampuja hakee oikeudelta perheensä henkilöllisyyden salassapitoa

Bondi Beachin epäilty ampuja, 24-vuotias Naveed Akram, on hakenut australaiselta tuomioistuimelta määräystä, joka estäisi mediaa julkaisemasta hänen lähisukulaisiaan koskevia henkilötietoja. Hakemuksen taustalla ovat Akramin asianajajan mukaan vakavat huolenaiheet perheenjäsenten turvallisuudesta ja yksityisyydestä tapauksen herättämän valtavan huomion vuoksi.

Hakemus: nimet ja osoitteet halutaan salaisiksi

Akramia vastaan on nostettu 59 rikossyytettä, joihin kuuluu muun muassa 15 murhasyytettä liittyen 14. joulukuuta sattuneeseen hyökkäykseen juutalaista festivaalia vastaan Bondi Beachillä. Maanantaina pidettyyn oikeuskäsittelyyn Sydneyssä hän ei kuitenkaan saapunut paikan päälle, vaan häntä edusti asianajaja.

Asianajaja pyysi Downing Centre Local Court -oikeudelta julkaisukieltoa, joka koskisi Akramin äidin, veljen ja sisaren nimiä, osoitteita sekä työ- ja opiskelupaikkoja. Tarkoituksena on estää näiden tietojen julkinen levittäminen mediassa ja suojella perhettä mahdollisilta uhkauksilta tai kostotoimilta.

Väliaikainen määräys myönnettiin – mutta osa tiedoista jo julki

Oikeudenistuntoa johtanut tuomari, magistrate Greg Grogin, myönsi väliaikaisen julkaisukiellon viitaten tapauksen saamaan laajaan kansainväliseen huomioon. Hän kuitenkin huomautti, että ainakin Akramin äidin nimi on jo laajalti julkaistu eri medioissa.

Grogin tiivisti tilanteen kysymällä sarkastisesti: ”Eikö hevonen ole jo karannut tallista?” viitaten siihen, että osa suojeltaviksi esitetyistä tiedoista on käytännössä jo julkisia.

News Corp Australiaa – joka omistaa muun muassa Sky News Australian sekä joukon maan suurimpia sanomalehtiä – edustanut asianajaja ilmoitti oikeudessa, että mediakonserni todennäköisesti tulee haastamaan julkaisukiellon. Asia palaa lyhyesti oikeuden käsittelyyn ensi viikolla, jolloin voidaan arvioida, jatketaanko määräystä, rajataanko sitä vai kumotaanko se kokonaan.

Perheen ääni ja tragedian tausta

Akramin äiti on jo aiemmin puhunut medialle puolustaakseen poikaansa ja kertoakseen oman näkemyksensä tapahtumista. Tapauksen inhimillinen puoli on siten ollut osin julkisuudessa jo ennen nyt haettua julkaisukieltoa.

Epäillyn isä, Sajid Akram, sai surmansa poliisin kanssa käydyssä tulitaistelussa hyökkäyspaikalla. Naveed Akram itse haavoittui vakavasti ja joutui kriittisessä tilassa sairaalahoitoon. Hänen terveydentilansa on sittemmin parantunut siinä määrin, että hän on voinut osallistua oikeusprosessiin, joskin rajoitetusti.

Oikeusprosessi alkuvaiheessa

Naveed Akram ei ole vielä ilmoittanut virallista syyttömyys- tai syyllisyysvastausta (plea) häntä vastaan nostettuihin syytteisiin. Hänen ensimmäinen esiintymisensä oikeudessa viime kuussa oli hyvin lyhyt: hän vastasi ainoastaan sanalla ”yeah”, kun häneltä kysyttiin, oliko hän kuullut keskustelun erilaisten salassapitomääräysten jatkamisesta.

Tapaus on monimutkainen sekä oikeudellisesti että poliittisesti, ja sen odotetaan etenevän oikeusjärjestelmässä pitkään. Puolustuksen ja syyttäjien välillä kiistellään muun muassa siitä, missä määrin oikeudenkäyntiä ja osapuolia koskevia tietoja voidaan ja tulee pitää julkisuudessa.

Syyttäjän väitteet: kaksi yksin toiminutta ääriajattelijaa

Syyttäjien mukaan Naveed Akram ja hänen isänsä toimivat hyökkäyksessä kahdestaan, ilman yhteyttä laajempaan terroristisoluun. Viranomaisten mukaan kaksikko oli saanut innoitusta terroristijärjestö Isisin propagandasta, mutta he eivät olleet osa organisoitua kansainvälistä verkostoa.

Hyökkäystä on kuvailtu Australian pahimmaksi joukkosurmaukseksi sitten vuoden 1996 Port Arthurin verilöylyn. Tapaus on herättänyt laajaa keskustelua maan turvallisuuspolitiikasta, tiedustelun toimivuudesta sekä ääriajattelun ennaltaehkäisystä.

Yksityisyys, media ja julkinen mielenkiinto

Oikeuden myöntämä väliaikainen julkaisukielto nostaa jälleen esiin kysymyksen siitä, missä kulkee raja rikoksesta epäiltyjen perheenjäsenten yksityisyyden ja toisaalta median tiedonvälitystehtävän välillä. Media pyrkii perustelemaan avoimuutta yleisön oikeudella saada tietoa, kun taas puolustuksen mukaan syyttömien omaisten henkilöllisyyden julkistaminen altistaa heidät kohtuuttomalle riskille.

Vastaavanlaisia keskusteluja käydään usein myös Suomessa, kun julkisuuden henkilöt tai rikosjutuissa esiin nousevat perheenjäsenet joutuvat huomion kohteeksi. Esimerkiksi viihde- ja seurapiirijutuissa – kuten tapauksissa, joissa tunnetut poliitikot tai julkkikset esittelevät uusia kumppaneitaan, kuten Maria Guzeninan ja hänen kreikkalaisrakkaansa ympärillä käydyssä julkisuudessa – mediassa puntaroidaan usein, ketkä kaikki ovat ”julkisia henkilöitä” ja missä määrin heidän lähipiirinsä kuuluu uteliaan yleisön katseelle.

Bondin tapaus on kuitenkin poikkeuksellisen vakava, ja sen oikeuskäsittely sekä mahdolliset lisäpäätökset julkaisukielloista vaikuttavat jatkossa siihen, miten Australian oikeuslaitos tasapainottaa avoimuuden ja yksityisyyden suojan vastaavissa rikosjutuissa.

Ei sisällä instagram post:eja